Seppo Hentilä 10.4.2006 Muistin politiikka Wolfgang Schivelbusch, The Culture of Defeat: On National Trauma, Mourning,

1. Seppo Hentilä 10.4.2006 Muistin politiikka Wolfgang Schivelbusch, The Culture of Defeat: On National Trauma, Mourning, and Recovery (2004)

2. Saksankielinen alkuperäisteos ilmestyi 2001 (Fest, Berlin)

3. Schivelbusch – tuleva klassikko – miksi? Miksi valintani on juuri tämä teos? Sitä en voi paljastaa oitis, koska perustelemiseen tarvitaan koko luento On tutustuttava tutkijaan ja hänen muuhun tuotantoonsa On esiteltävä hänen lähestymistapaansa – mihin historiantutkimuksen genreen se voidaan lukea - vai voidaanko mihinkään? Schiv

4. Muistin politiikka – Politics of Memory Miksei historiapolitiikka? Teoksen otsikon käsitteet: – alkuteoksessa tappion kulttuuri – englanninkielisessä teoksessa pääotsikko sama, alaotsikossa kansallinen trauma, surutyö ja toipuminen – ne kertovat kirjan lähestymistavasta jo aika paljon

5. Wolgang Schivelbusch (s.1941) Elää New Yorkissa ja Berliinissä vapaana kirjailijana ja tutkijana Ei ole koskaan toiminut akateemisessa virassa Kulttuurihistorioitsija ja kirjallisuuden tutkija Moneen kertaan palkittu, viimeisimmistä huomattavin Berliinin Akademie der Künsten Heinrich-Mann -palkinto (2003)

6. Wolfgang Schivelbuschin tärkeimmät teokset: Entfernte Verwandtschaft : Faschismus, Nationalsozialismus, New Deal 1933 - 1939. Carl Hanser Verlag, München (2005) Die Kultur der Niederlage : der amerikanische Süden 1865, Frankreich 1871, Deutschland 1918. Fest, Berlin (2001), 476 s. Licht, Schein und Wahn : Auftritte der elektrischen Beleuchtung im 20. Jahrhundert. Ernst, Berlin (1992) Das Paradies, der Geschmack und die Vernunft: eine Geschichte der Genussmittel. Hanser, München/Wien (1980) Geschichte der Eisenbahnreise : Zur Industrialisierung von Raum und Zeit im 19.Jahrhundert. Hanser, München/Wien 1977 (suom. Junamatkan historia. Vastapaino, Tampere 1996, 232 s.)

7. Eisenbahnreise - rautatie teollisena kokemuksena Teos käsittelee raiteilla matkustamisen vaikutusta tilan ja ajan moderniin tajuamiseen Sisäsivulta vain saksankielisenä löytyvä alkuperäinen alaotsikko rajaa tutkimuskohteen tarkemmin: Ajan ja tilan teollistumisesta 1800-luvulla Schivelbushin mukaan junamatkailu tuhosi maiseman havainnoinnin esteettisen vapauden Rautatie merkitsi matkustamiselle samaa kuin teollisuus käsityökulttuurille

8. Uuden matkustustekniikan myötä kehittyi siihen sopeutunut matkustustapa, jonka kokemistapaa Schivelbusch kutsuu "panoroivaksi katseeksi” Junamatkustajalle maiseman syvyysulottuvuus katoaa etuala eli lähellä sijaitsevat kohteet häviävät Saman nopean ja impressionistisen näkemisen Schivelbusch liittää toiseen teollistuneen ajan ilmiöön: tavarataloon Molemmissa kyse on nopeutuneen tavarakierron ja siihen mukautuvan havaitsemistavan kehityksestä

9. Schivelbusch on teoreettisesti tietoinen tutkija, mutta ominaista hänelle on se, ettei hän näe tarpeelliseksi määritellä käyttämiään käsitteitä Hänen kirjoittamistapansa on esseistinen, erittäin laajaan lukeneisuuteen perustuva, terävästi reflek-toiva, eri maiden ja kulttuurien ilmiöitä taitavasti vertaileva Esimerkit perustuvat sekä historiaan että kaunokir-jallisuuteen, mutta fiktiota Schivelbusch ei käytä edes tyylikeinona

10. Metodologiset ainekset Schivelbuschin lähestymistapaa ja historiankäsi-tystä voi perustellusti luonnehtia ”postmodernisti-seksi” Mentaliteetti- ja psykohistoriallinen ote Kaikkinainen ”julistuksellisuus”, ylenmääräinen ”briljeeraaminen” ja ”ainoana oikeassa olemisen” tyrkyttäminen puuttuvat Schivelbuschin tekstistä Hänen teoksiaan voi syystä luonnehtia myöntei-sellä tavalla ”helppolukuisiksi” ja ymmärrettäviksi

11. Schivelbuschin teoksen motto: ”Voitettu näkee hieman nopeammin sen, mitä kohtalolla on mielessään.” – Heinrich Mann 1929 Lähtökohtana länsimaisen kulttuurin kuoleman- ja uudestisyntymisen myytit – klassikko ylitse muiden on kertomus muinaisen Troijan hävityksestä ”Voittaja hallitsee lyhyellä ja ehkä vielä keskipitkälläkin tähtäimellä historiantulkintoja mutta ei koskaan pitkällä tähtäimellä.” – Reinhart Koselleck 1988

12. Voittajan ei ole tarpeen uudistua, se voi tallata tuttuja polkuja, eikä uudistumien voitonriemun sokaistessa tule mieleen ennen kuin on jo liian myöhäistä Hävinneen on sen sijaan pakko uudistua ja muuttaa suuntaa, sen on myös tilitettävä lähihistoriansa ja koetettava ottaa siitä oppia Voittaja suorastaan pakottaa hävinneen siihen!

13. Tappio abstraktissa merkityksessä on negaatio pyrkimyksestä, jota ei ole saavutettu, vaikka sen puolesta on tehty kaikki mahdollinen, jännitetty voimat äärimmilleen ”Yhtä varmasti kuin tuhka liittyy tuleen, liittyy tappio sotaan.” Kuoleman ja uudestisyntymisen vetovoimana on negaatio, joka tulee esiin Hegelin dialektiikassa, freudilaisessa todellisuuden käsitteessä, Goethen Faustissa, jne… Schivelbuschille tärkeitä historioitsijoita ovat myös Toynbee ja Spengler – syklinen historiankäsitys

14. Schivelbuschin kolme tapausta Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain etelävaltiot sisällissodan 1861-1865 jälkeen Ranska Preussille hävityn sodan 1870/71 jälkeeen Saksa ensimmäisen maailmansodan 1918 jälkeen Schivelbuschin löytää yhtymäkohtia tapausten väliltä – kaikki kolme nousivat totaalisen tappion jälkeen kuin Fenix-lintu tuhkasta Ne kykenivät hämmästyttävän nopeasti työstämään tappionsa, tekemään surutyönsä ja elpymään entistä ehommiksi

15. Yhdysvaltain sisällissodan tuhoisuus Sodassa kuoli 620 000 henkeä, enemmän kuin molemmissa 1900-luvun maailmansodissa ja Korean sodassa 1950-luvulla yhteensä Etelävaltioiden menetykset suhteellisesti yli kaksinkertaiset pohjoisvaltioihin verrattuna (5 % väestöstä, pohjoisessa alle 2 %) Totaalinen sota, joka oli jotakin aivan muuta kuin aikaisemmat intiaanisodat Yankees vastaan Gentlemen –elämäntapojen ja perusarvojen yhteentörmäys

17. Etelän plantaasiromantiikka ja Gentleman-, tai oikeammin Cavalier-perinne Etelän mallivaltiona Skotlanti, ”Anti-Englanti” Skotlannin historiallisen romaanin suurin nimi Walter Scott, romanttinen ja jalo sankari, ”Ivanhoe” Etelän Konfederaatio – ”Amerikan Sparta” Sisällissodan syttyessä monet veikkasivat etelän voittoa, vaikka sen väestö oli vain viidesosa pohjoisen väestöstä ja sodankäynnin kannalta tärkeistä resursseista sillä oli vain kymmenesosa

18. Etelävaltioiden antautumisen jälkeen (huhtikuussa 1865) syntyivät ns. Lost Cause -kertomukset, tyyliin: ”Etelälle jäävät muistot, sankarit, kyyneleet, kuolleet.” ”Me kulutimme voimamme loppuun lyödessämme vihollista.” Schivelbuschin mukaan on olemassa kahdenlaisia tappioiota: sellaisia, joissa hävinnyt menettää itsekunnioituksensa ja sellaisia, joissa taistelutahto pikemminkin lujittuu Syntipukkia tarvitaan aina tappion selittämiseen itselle – Etelä teki sellaisen kenraali Longstreetista

19. Yhtä tarpeellinen on myös sankari, ja sellaisen Etelä teki kenraali Robert E. Leestä Mielenkiintoista on se, että Pohjoinen tunnusti melko pian Leen sankaruuden – tämä toimi unionin eheyttämisen ja sisällissodan haavojen umpeen kuromisen puolesta ”Uuden etelän idea” – nopea teollistuminen Lost Cause –”teollisuuden” läpimurto myös Pohjoisessa: Etelän plantaasiromantiikka nousi 1800-luvun lopulla USA:n viihdeteollisuuden keskeiseksi aiheeksi

20. Sisällissotaromaaneissa aina sama kaava: miehensä sodassa menettänyt nuori kaunis leski joutuu uhkaavaan tilanteeseen, kun pohjoisen sotilaat saapuvat miehittäjinä plantaasille; silloin astuu pelastajaksi nuori jenkkiluutnantti, ja kertomus päättyy siihen, että hän nai hehkeän etelän lesken Margareth Mitchell: ”Gone with the Wind” (1936) (Tuulen viemää) Hollywood-versio 1939 Vivien Leigh Scarlett O'Haran ja Clark Gable Rhett Butlerin rooleissa Yhdysvaltain kaikkien aikojen katsotuimpia elokuvia; yhdistävä tekijä toisen maailmansodan aikana

21. Clark Gable ja Vivien Leigh mielipuuhassaan elokuvassa ”Tuulen viemää”

22. Ranskan l’année terrible 1870-1871 Ranska luhistui sodassa Preussia vastaan muuta-massa viikossa; Pariisi joutui vihollisen haltuun Sodanjulistus 4.7.1870 – Ranskan sotilaallinen katastrofi Sedanin taistelussa 2.9.1870, keisari Napoleon III joutui vangiksi, luopui vallasta, Ranskan tasavalta koetti jatkaa taistelua, antautui tammikuussa 1871 Sedan-Tag Saksassa kansallinen juhlapäivä vuoteen 1945, muistona Berliinin Tiergartenin Siegessäule Saksalaiset kruunasivat Versailles’n peilisalissa Preussin kuninkaan Wilhelm I:n Saksan keisariksi

23. Siegessäule Berliinin Tiergartenissa

24. Pariisiissa puhkesi ns. kommunardien kapina, jota ei ilman saksalaisten apua olisi saatu aina-kaan niin nopeasti kukistetuksi Ranskassa jokainen upseeri, joka häviää taistelun, on petturi, eli syntipukkiteoria on historian lain-alaisuus – sellainen saatiin 1870 Ranskassa mar-salkka Achille Francois Bazainesta Ranskan loukatun kansallistunnon tulkiksi nousi kirjailija Victor Hugo – ”Jokainen isku Ranskaa vastaan on isku koko ihmiskuntaa vastaan, ja kun Ranskaa silvotaan, silvotaan koko ihmiskuntaa (viittasi tällä Alsac-Lorrainen menettämiseen

25. Pariisin kommunardien lentolehtinen (29.3.1871)

26. Tappionkaan hetkellä Ranska ei luopunut suuruu-destaan – Grandeur ”Ranska on universaali subjekti, Ranska on hädän hetkellä universaalihistorian uhri.” Vae victoribus – voi voittajia, Preussia tulee sääli! La Revanche – kaksi erityismerkitystä ranskan kielessä – tarkoittaa 1) kostoa ja 2) rauhanomaista hyvitystä Tähän Schivelbusch löytää selityksen ranskalaisesta kaksintaisteluperinteestä, aatelin kunnian puolusta-minen ja hyvityksen hakeminen vähäisimmästäkin syystä

27. Sacre coeur -myytti – Jeesuksen sydän Jumalan rakkauden symbolina – sodassa kaatuneet ja haavoittuneet oli valittu kärsimään koko kansakunnan puolesta Siksi he olivat etuoikeutettuja; heidän pitäisi olla siitä isänmaalle kiitollisia Tarina Orleans’n neitsyestä Jeanne d’Arcista elpyi Ranskan kolmannessa tasavallassa suureen kukoistukseen

28. Toinen mytologia, johon kanssakunta turvautui oli Rolandin laulu – hyvä ja jalo Roland, paha ja ilkeä Siegfried, Nibelungin laulun sankari Elinvoiman korvikkeeksi myös voimistelu ja urheilu Ranskan voiman suuntaaminen siirtomaihin, erityisesti Algeria merkittävä, valloitettu 1830 Siirtomaiden valloitusta perusteltiin myös Alsac-Lorrainen menetyksellä Ranskan tuleva suuruus onkin ehkä Afrikassa!

29. Saksan merkillinen antautuminen syksyllä 1918 Saksa lienee ainoa sotaakäyvä maa, joka pyysi viholliselta aselepoa ja antautui ehdoitta, vaikka sen omat joukot olivat kaikkialla omien rajojen ulkopuo-lella syvällä vihollisen alueelle (lännessä vain 90 km Pariisista) Yllätys vastapuolelle – Ludendorffin hermoromahdus, ei toki, vaan laskelmoitu yritys pelastaa armeija ja maa mahdollisimman elinvoimaisena Strategia oli täydellisesti toinen kuin keväällä 1945

30. Liittoutuneiden puolella Saksan antautumista pidettiin kunniattomana – mm. Winston Churchill totesi, että olisi ollut Saksalle parempi, jos se olisi osoittanut suurempaa rohkeutta Saksassa jotkut siviilit repivät kotiin palanneilta upseereilta väkisin arvomerkit kauluksesta Sodan lopputuloksen tulkinta kääntyi 180 astetta Versailles’n rauhansopimuksen ankarien ehtojen takia Saksan armeija oli ollut ”im Felde unbesiegt” - taistelukentällä voittamaton

31. Taistelukentällä voittamaton? ”Ohne Kampf kapituliert?” – taistelutta antautunut Tätä on pidetty yhtenä syynä Weimarin tasavallan heikkouteen – siltä puuttui ”legitimoiva perustamis-myytti” (Detlev Peukert) – ”tasavalta ilman tasa- valtalaisia” Saksan oikeistossa ja nationalistisissa piireissä armeijan tappio johtui siitä, että kotirintamalla oleva ”sisäinen vihollinen” oli iskenyt armeijaa tikarilla selkään Dolchstosslegende - tikarinpistolegenda

32. Saksan konservatiivisen Deutschnationale -puolueen vaalijuliste (1924) Sisäinen vihollinen – sosialistit ja kommunistit, ”Novemberverbrecher”

33. Propaganda – Saksan uusi ”ihmease”, josta puhuttiin kuin sukellusveneestä, lentokoneesta, kaasukranaatista, Zeppelinistä, schrapnellista tai Maxim-konekivääristä ”Versailles’n häpeärauha” otollinen propaganda-aihe – saksalaisia loukattu ja nöyryytetty Ilman tätä ”ihmeasetta” ei Saksan elpymistä vuoden 1918 jälkeen – eikä Hitlerin valtaannou-sua voitaisi mitenkään selittää Propagandasta tuli Saksassa henkis-moraalisen uudistumisen keskeinen lähde

34. Siinä oli mitä suurimmassa määrin kyse, mistäs muusta kuin muistin politiikasta, lähihistorian poliittisesta työstämisestä Maailmansota tulkittiin ”kasvatussodaksi”, ja Saksan tappio oli ”kansakunnan jalostumisen” takia välttämätön Kansallissosialismi ja modernin läpimurto Saksassa Miten Amerikan voisi haastaa? Ainakin siltä voi oppia uutta, varustautua käyttämällä sen omia aseita

35. Schivelbusch käsittelee Saksan ”amerikkalaistu- • mista” ottamalla esiin mm. seuraavat sovellukset: • Fordismin (liukuhihnateollisuuden) • Taylorismin (rationalisointi ja työn sosiologia) • Kaupallisen viihdeteollisuuden (uusi Hollywood) • Berliinin kehittämisen ”maailmankaupungiksi”

36. Potsdamer Platz - maailmankaupungin sykettä 1939 ja 2006

37. Schivelbusch huomauttaa, että missään muussa kielessä käsite ”maailma” (Welt) ei ole yhtä vivahteikas ja ambivalentti kuin saksan kielessä • 1500-luvulla muodostunut ”globaali maailma”, josta Saksa oli siirtomaavalloituksen myöhästymisen takia jäänyt tavallaan paitsi • Keskiaikainen ”universaalimaailma”, jonka todelliseksi ytimeksi Saksa näki itsensä • ”Mitteleuropa” ja ”Volkswagengemeinschaft”

38. Tuhkasta nousemisen strategiat – yhteenvetoa Unelmamaa (Traumland) – muutoksen nopeus perustuu siihen, että sotilaallista tappiota seuraa useimmiten sisäinen poliittinen mullistus Vanhat vallanpitäjät kaadetaan voittajan avulla, tappio koetaan usein vapautuksena ja voittaja hetken aikaa jopa liittolaisena, ”unelmamaana” Unelmamaa-vaihe kestää yleensä vain muutaman kuukauden

39. Herääminen (Erwachen) – vaikka voittaja vapautti meidät, hänen on parasta lähteä Heräämisvaiheessa löydetään oma kansallinen historia ja omat legendat Niitä tulkitaan uudelleen; esimerkiksi Yhdys-valtain etelän kavaljeeritraditio, Ranskan Jeanne d’Arc tai Roland, Saksan Nibelungen ja Siegfried Menetetty valta, voitettu henki – esim. Etelän plan-taasiromantiikan läpimurto Pohjoisessa, Ranskan ”vae victoribus”, Saksan modernisoituminen

40. Kosto ja revanssi – henkisen uudistumisen merkittä-vin voimanlähde (Schivelbuschin esimerkit Japanista ja Saksasta) Opi voittajaltasi – Etelässä ”New South”-ohjelman mukainen teollistuminen, Ranskassa Napoleonin sotien jälkeisen Preussin reformiohjelman tutkimi-nen, mm. koululaitoksen uudistaminen, Saksassa Amerikan haastaminen