MONIKULTTUURISUUDEN HAASTE USKONNONOPETUKSESSA

1. MONIKULTTUURISUUDEN HAASTE USKONNONOPETUKSESSA

2. EKUMEENINEN KASVATUS JA MONIKULTTUURISUUSNÄKÖKULMAT • KANSAINVÄLISYYSKASVATUS • MONIKULTTUURISUUSKASVATUS • KULTTUURIENVÄLISYYSKASVATUS • GLOBAALI KASVATUS

3. KANSAINVÄLISYYSKASVATUS • Lähtökohtana kansan käsite ja kansallisvaltio • Painopiste valtioiden välisessä kanssakäymisessä • Edellyttää kansalais- ja kansallisvaltio-statusta • Ongelmia: ryhmät ja ne etnisyyden ja kulttuurin muodot, joilta puuttuvat nämä tuntomerkit

4. USKONNON KIINNITTYMINEN KANSALLISEEN IDENTITEETTIIN • Uskonnot liittyvät usein kansallisuuteen ja kansalaisuuteen osana kansalaisidentiteettiä • Kansallisen tason identiteetti kytkeytyy esimerkiksi kirkkokuntaidentiteettiin • Esim. suomalainen luterilaisuus vrs. Ruotsalainen luterilaisuus, italialainen/espanjalainen katolisuus • Kansallisuuteen sidonnainen enemmistöuskonto • Kansallisissa kouluissa vahva paikka enemmistöidentiteetin rakentajana • Rajapinnat etnisissä vähemmistöuskonnoissa • Uskonnon ylikansallisissa ulottuvuuksissa

5. MONIKULTTUURISUUSKASVATUS • Painopiste kulttuurien moninaisuu-dessa ja siitä nousevassa moniarvoi-suudessa pluralismissa • Kulttuurien moneus nähdään • neutraalina tai positiivisena asiana • Pyrittiin ottamaan huomioon kaikenlainen moneus, toiseus ja kulttuurinen kirjo • Ongelmana: kulttuurienvälisten suhteiden merkityksen huomioiminen

6. m i k r o k u l t t u u r i t Ihonväri Sukupuoli Asuinseutu Uskonto, ideologia Makrokult-tuuri Kieli Erilaisuus - samanalisuus Kuvio: Monikult- tuurisuusnäkökul- ma kasvatuksessa (J. Banks Ikä Etninen ryhmä

7. USKONNOLLINEN MONIKULTTUURISUUS • Uskontojen kirjo ja diversiteetti • Uskontojen liittyminen paitsi kansallisuuteen, myös etnisyyteen, rodulliseen (ihonväriin), ikään, sukupuoleen, ylikansallisiin identiteetti-verkostoihin • Kysymys nähdäänkö tämä uskontojenvälinen ja uskonnonsisäinen kirjo myönteisenä vai kielteisenä tekijänä

8. KULTTUURIENVÄLISYYSKASVATUS • Lähtökohtana kulttuurien suhde toisiinsa ja tämän suhteen luonne ja laatu • Suhteen laatu vaikuttaa siihen, miten toinen kulttuuri tai kulttuurien erilai-suus näyttäytyvät tai rakentuvat • Interkulttuurisuuskasvatus huomio kultturisen kohtaamisen laadussa ja tavassa

9. MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN • Moninaisuus nähty ongelmana ja uhkana • Viholliskuvat ja stereotypiat uskontojen ja maailmankatsomusten välillä • Eriarvoisuus ja eriarvoisuutta tukevat rakenteet ja diskurssit • Uskonnot käyttövoimana aggressiivisessa valtapolitiikassa • Uskontojen kytkeytyminen kansallisiin, etnisiin, rodullisiin, sukupuoleen liittyviin identieettiä rakentaviin tekijöihin • Uskontoperusteinen eettinen motivaatiopohja ja sen merkitys ihmisten ja yhteisöjen välisessä vuorovaikutuksessa

10. USKONTOJEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS • Uskontojen ja ei-uskonnollisten elämän- ja maailmankatsomusten välinen vuorovaikutus (interreligiousdialogue) • Uskonnon sisäisten ryhmien välinen vuorovaikutus (intrareligiousdialogue) • Kysymys, miten moninaisuus nähdään • Myönteisesti rikkautena • Kielteisesti ongelmana • Sekä että

11. GLOBAALIKASVATUS • Näkökulma maailmanlaajuinen • Kysymys ihmiskuntaidentiteetistä ja maail-mankansalaisuudesta • Kysymys omasta kulttuuri-identiteetistä ja sen tuomasta näkökulmasta globaaliin todellisuu-teen • Kasvatus maailmankansalaisuuteen –ohjelmat Unesco ja YK-liitto

12. EKUMENIA JA EKUMEENINEN KASVATUS • Ekumenia tulee sanasta ”oikumenee” (kr.), joka tarkoittaa ”maanpiiriä” tunnettua koko maailmaa (vastine sanalle ”globaali”) • Tarkoitti pitkään kristikunnan so. maailmanlaa-jankristillisen kirkon (kristillisten kirkkojen muodostaman yhteisön) muodostamaa yh-teistänäkökulmaa • Modernin ekumenian synty: ihanteena yh-teisenkristikunnan toteutuminen (Joh 17)

13. EKUMENIAN HAASTEITA • Kristikunnan hajanaisuudesta kohti vuoropu-helua ja integraatiota • Uskontojen ja maailmankatsomusten välisen vuoropuhelun ja kanssakäymisen kehittämi-nen • ORLE (oikeudenmukaisuus, rauha ja luomakunnan eheys) • Kunkin tunnustuskunnan sisäisen hajanaisuuden kohtaaminen

15. A D A P T A T I O N A C C E P T A N C E I N T E G R A T I O N M I N I M I Z A T I O N D E N I A L D E F E N C E

16. http://www.library.wisc.edu/EDVRC/docs/public/pdfs/SEEDReadings/intCulSens.pdfhttp://www.library.wisc.edu/EDVRC/docs/public/pdfs/SEEDReadings/intCulSens.pdf • http://www.wpi.edu/Images/CMS/IGSD/IGSD_retreat_May07_DMIS.pdf • Bennett, J. M., & Bennett, M. J. (2004). Developinginterculturalcompetence: A reader. Portland, OR: InterculturalCommunication Institute. • Bennett, J. M., & Bennett, M. J. (2004). Developinginterculturalsensitivity: An integrativeapproach to global and domesticdiversity. In D. Landis, J. M. Bennett, & M. J. Bennett (Eds.), Handbook of interculturaltraining (3rd ed., pp. 147–165). ThousandOaks, CA: Sage.

17. Unity and Diversity in InterfaithDialogue in The Middle East. M. Abu-Nimer& A. Khoury & E. Welty (2007) United State Institute of Peace. Washington. DC. • http://books.google.fi/books?id=457sN7ACdB4C&pg=PA233&lpg=PA233&dq=nimer+abu+intercultural+sensitivity&source=bl&ots=ieqLRkqxaf&sig=4mFpPHYy0YjO1Hv8rPn5nuPCqFk&hl=fi&ei=65l3ToHqNMrDswaBndi0Cw&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1&ved=0CCYQ6AEwAA#v=onepage&q=nimer%20abu%20intercultural%20sensitivity&f=false

18. Religiouscompetence (in multicultural and interculturallearningenvironment/context) • Inter-religiouscompetence • Spiritualcompetence (?) • Inter-spiritualcompetence (?) • Ekumeeninen kasvatus : mitä opimme toisiltamme? (2010) A. Laine & M. Torppa (toim.) Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Suomen lähetysseura. Helsinki. • Towards religious competence : diversity as a challenge for education in Europe (2001) H. G. Heimbrock & C. Th. Scheilke & P. Schreiner (eds.) Münster : Lit. • Nordic perspectives on religion, spirituality and identity (2006) K. Tirri (ed.) 8th Nordic Conference on Religious Education ... June 14-18, 2005. Yearbook 2006 of the Department of PracticalTheology. Käytännöllisen teologian laitos. Helsingin yliopisto.