130 likes | 217 Views
KESU-PROSESSI JA KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKOJEN ENNAKOINTI Hyvinvointifoorumi II 1.11.2011 Erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä Varsinais-Suomen liitto. ENNAKOINTI ON OSA STRATEGISTA SUUNITTELUA TULEVAISUUDEN TEKEMISTÄ EI SIIS PELKKÄÄ MATEMAATTISTA ENNUSTAMISTA (puh pah pelko pois).
E N D
KESU-PROSESSI JA KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKOJENENNAKOINTIHyvinvointifoorumi II 1.11.2011Erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä Varsinais-Suomen liitto
ENNAKOINTI ON OSA STRATEGISTA SUUNITTELUA TULEVAISUUDEN TEKEMISTÄ EI SIIS PELKKÄÄ MATEMAATTISTA ENNUSTAMISTA (puh pah pelko pois)
HYÖDYNNETÄÄNKÖ (USKALLETAANKO/HALUTAANKO HYÖDYNTÄÄ) STRATEGISESSA SUUNNITTELUSSA TULEVAISUUTTA ARVIOIVAA TIETOA VAI EI… …ONKIN SITTEN IHAN ERI JUTTU
KESU-PROSESSI ON • koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen • pitkän tähtäimen (tähtäin 10-15 vuoden päässä) • strategista suunnittelutyötä • jota tehdään neljän vuoden sykleissä • ja johon maakunnat ovat vuodesta 2003 lähtien päässeet mukaan vaikuttamaan.
KESU-prosessissa pyritään huomioimaan koulutuksen kehittämisen sekä laatua että määrää koskevat asiat. • Maakuntien rooli ja ehkä myös ministeriöiden rooli prosessin eri vaiheissa (TEM, OKM) on toistaiseksi painottunut enemmän määrälliseen kuin laadulliseen kehittämistyöhön. • KESU-prosessin kautta ei pystytä vastaamaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin eikä varmaan ole tarkoituskaan.
JUURI NYT Yksi 4-vuotissykli on lopuillaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) laatiman asiakirjan Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016 – Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma luonnos 13.9.2011 laaja lausuntokierros on juuri päättynyt. Valtioneuvoston on määrä hyväksyä kehittämissuunnitelma tämän vuoden lopussa.
KESU-luonnoksessa esitetään seuraavaa sote-alalta Luvut löytyvät luonnoksen sivulta 57, myös tarkemmalla opintoalajaolla, mutta vain koko valtakunnan tasolla, vaikka ennakointityötä on tehty myös maakuntatasolla. Muuta sote-alan viittausta ei KESU-luonnoksessa juuri löydykään. Pitäisikö? Onko KESU sen paikka? Koulutusta on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena.
MAAKUNTIEN ROOLI KESU-PROSESSISSA • Maakunnille on annettu prosessissa alueellisen koulutuksen määrällinen ennakointitehtävä (aloituspaikat). • Varsinais-Suomessa tästä tehtävästä vastasi Varsinais-Suomen liitto ja työtä ohjasi maakunnan koulutusjaosto. • Työtä prosessoitiin erilaisissa työryhmissä maakunnassa ja mukana oli elinkeinoelämän, viranomaisten sekä oppilaitosten edustajia. • Maakuntien työtä ohjasivat TEM ja OPH/OKM prosessin eri vaiheissa.
MAAKUNTIEN ROOLI KESU-PROSESSISSA • Tuottaa prosessissa alueellinen toimialoittainen ammattirakenne-ennuste vuodelle 2025. • Esittää ennusteluluku 27 toimialan jokaiselle 59 ammattiryhmälle sekä tavoitekehityksen että peruskehityksen mukaisesti eli reilut 3000 lukua eli tehtävä oli varsin tekninen. • Tietojen syöttämistä ja tarkastelua varten opetushallitus tarjosi Excel-pohjaisen työkalun maakuntien käyttöön. • Lukujen syöttämisen jälkeen, opetushallitus (OPH) laski maakunnille aloittajatarvelaskelmat maakuntien laatmien ammattirakenne-ennusteiden pohjalta. • Huom! Maakunnat eivät siis itse tehneet aloituspaikkatarvelaskelmia vaan esittivät oman näkemyksensä aloituspaikkatarpeesta OPH:n tuottamien laskelmien pohjalta.
MITÄ MAAKUNNAT EIVÄT VOINEET TEHDÄ • Maakunnat eivät itse saaneet asettaa työpaikkatavoitteittaan vaan sen teki VATT. • Maakunnat eivät saaneet vaikuttaa millaisella tutkinnolla ko. ammatissa ko. toimialalla työskennellään vaan sen teki OPH. • Käytännössä maakuntien laatima ammattirakenne-ennuste ei vaikuta aloittajatarvelaskelmien tuloksiin kovinkaan paljon, sillä tuloksiin vaikuttaa enemmän työpaikkakehitys ja erityisesti se, millä tutkinnolla alalla on tarkoitus työskennellä. • Tuloksiin vaikuttaa myös laskelmien sisälle rakennetut tavoitteet keskeyttämisestä ja moninkertaisesta koulutuksesta (ammatinvaihto) ja eläköitymisestä (ammateissa jo toimivien ikärakenne).
MITÄ VOISI TEHDÄ TOISIN JATKOSSA • STM yhtä vahvaksi toimijaksi TEM:n rinnalle arvioimaan työvoimantarvetta. Tähän asti STM on ollut lähinnä kuulijan/kommentoijan roolissa. • Kuntatyönantajat eli palkanmaksajat mukaan! • Suomi ikääntyy ja sosiaali- ja terveysalan tekijöitä tarvitaan. Kaikkea ei voi kuitenkaan kouluttaa alalle. Työntekijöitä tarvitaan myös vientialojen tehtäviin tuomaan rahaa Suomen rajojen sisäpuolelle. • Ennakoidaan enemmän sitä, miten työtä tehdään tulevaisuudessa eikä sitä miten monta tietyn tilastonimikkeen mukaista ammattilaista tarvitaan tulevaisuudessa.
MITÄ VOISI TEHDÄ TOISIN JATKOSSA • Nyt kun nuorisoikäluokat vain pienenevät koulutuksen kehittämisessä olisi keskityttävä määrän sijasta enemmän laatuun, jokaisen toimijan osalta. Samalla myös ennakointitoimintaa tulee kehittää vastaavasti enemmän laadulliseen suuntaan. • Aloituspaikkojen sijasta tulisi ennakoida, kuinka monta UUTTA tutkinnon suorittanutta tarvitaan eikä kuinka monta aloittajaa tarvitaan. • Maakuntien numeromurskaustehtävää voisi keventää ja maakunnille oikeus asettaa itse työpaikkatavoitteensa. Peruskehityksen arvio voisi jäädä VATT:n tehtäväksi.
LINKKIVINKKEJÄ Koulutustarjonta 2016 -tuloksia: www.varsinais-suomi.fi -> Organisaatio -> Aluekehittäminen-> Koulutustarpeiden ennakointi -> Koulutustarjonta 2016 Koulutusjaoston toimintaa: www.koulutustajayhteistyota.com Lyhyen tähtäimen ennakointitietoa maakunnasta www.luotain.fi Valtakunnallista ja maakunnallista ennakointitietoa http://www.oph.fi/info/ensti