TYÖTURVALLISUUS

1. TYÖTURVALLISUUS

2. Majoitus, ravitsemis- ja talousalan työturvallisuus • Ravitsemisalan työntekijän henkilökohtainen suojautuminen • Alan työympäristön riskitekijät ja niiden ennakointi • Keittiön työturvallisuus • Hotelli- ja ravintola-alan turvallisuuden peruselementit • Perehdyttäminen ja työnohjaus Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

3. Ravitsemisalan työntekijän henkilökohtainen suojautuminen • Työvaatetus • Suojavaatteet ja suojaimet • Ulkoinen olemus • Hygienia- ja työturvallisuuskortit Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

4. Vaatetus • Pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevällä henkilöllä on oltava suojavaatetus eli työpuku. • Työpuvun on oltava pitkähihainen ja sen on peitettävä alla olevat vaatteet. • Työpuvussa ei saa olla vaarallisia ulokkeita • Työasua saa käyttää ainoastaan työpaikalla • Työpuvun pitää olla puhdas ja väriltään vaaleasävyinen • Alusvaatteiden ja sukkien on oltava puhtaita. • Päähineen on peitettävä hiukset kokonaan, myös otsatukka ja lyhytkin niskatukka • Työjalkineiden on oltava umpinaiset, puhtaat ja ehjät. • Työjalkineita käytetään ainoastaan sisällä keittiötiloissa Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

5. Suojaimet • Suojakäsineitä käytetään työtehtävissä, joissa pääsääntöisesti joko suojataan käsiteltävä tuote epäpuhtauksilta tai suojataan kädet tuotteelta • Suojakäsineitä käytetään esimerkiksi esikäsittelyssä, salaattien valmistuksessa, astiahuollossa, ja puhtaanapidossa. • Suojakäsineet ovat jokaisen henkilökohtainen suojain • Käsineitä tulee vaihtaa riittävän usein ja aina siirryttäessä eri työvaiheisiin. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

6. Suojaimet • Suojalasitestävät vahvojen pesuaineiden joutumista silmiin. Näitä käytetään esimerkiksi uunien puhdistuksen yhteydessä. • Suusuojainestää suun ja limakalvon mikrobien pääsyn ruokiin. Voidaan käyttää esimerkiksi jos työntekijällä on hieman nuhaa. • Hengityssuojain estää ärsyttävien kaasujen joutumista hengityselimiin. Käytetään esimerkiksi uunien puhdistuksen yhteydessä • Kuulonsuojaimia ja tulppia käytetään astianpesussa, patapesussa ja esikäsittelyosastolla Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

7. Suojaimet • Kumisia käsivarsisuojaimia käytetään esimerkiksi uunin puhdistuksessa. • Muovitetusta paperista valmistetut käsivarsisuojaimet estävät palovammojen syntymisen, silloin kun valmistetaan ruokaa paistinpannulla tai rasvakeittimellä • Patalappujen ja patakintaiden tulee olla riittävän paksuja. Päällyskangas palosuojattua puuvillapolyesteriä. Kuumien vuokien nostamisessa pitkävartiset (36 cm) patakintaat ovat patalappuja turvallisemmat Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

8. Ulkoinen olemus • Henkilökohtainen hygienia pitää olla kunnossa • Sormukset ja muut korut on poistettava • Nenärenkaiden ja muiden näkyvien lävistyksiä ei tule käyttää infektiovaaran vuoksi. • Kynsien on oltava siistit ja lyhyet. Kynsilakkaa, kynsikoruja ja rakennekynsiä ei tule käyttää. Väritön kynsilakka on kielletty • Siisti arkiehostus • Näkyvällä paikalla olevat tatuoinnit ja puremajäljet eivät kuulu keittiötyöntekijän ulkoiseen olemukseen • Tupakointi on sallittu vain sille määrätyssä paikassa. Tupakointipaikkaan ei saa mennä työvaatteissa ja työjalkineissa hygienia heikkenee ja haju tarttuu työasuun Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

9. HygieniaosaamistodistusjaTyöturvallisuuskortti • HYGIENIAPASSIJokaisella helposti pilaantuvia, pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevällä henkilöllä tulee 2005 v lähtien olla hygieniaosaamistodistus • TYÖTURVALLISUUSKORTTI koulutus antaa perustiedot työympäristön vaaroista ja työsuojelusta yhteisellä työpaikalla Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

10. Alan työympäristön riskitekijät • Fysikaaliset vaaratekijät • Kemialliset vaaratekijät • Biologiset vaaratekijät • Psykososiaalinen toimintaympäristö • Keittiön ympäristötekijät • Ergonomia Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

11. Fysikaaliset tekijät MELU • On haitallista, silloin kun se koetaan häiritsevänä ja epämiellyttävänä • Melu vaurioittaa kuuloaistia ja aiheuttaa ärtymistä, keskittymishäiriöitä ja päänsärkyä • Kuulosuojainten käyttö on tarpeen mikäli normaali puheääni ei kuulu metrin etäisyydelle • Kuulovaurioraja 85 dB • Mieti, milloin käytät kuulosuojaimia keittiötyössä? Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

12. Fysikaaliset tekijät Kuumat pinnat, esineet ja höyryt • Kuumia esineitä, kuten kattiloita, GN-vuokia jne. käsiteltäessä käytä pitkävartisia uunikintaat. • Patoja ja paistinpannuja kallistettaessa varo ettei kuuma ruoka roisku päällesi • Paistouuneja täytettäessä ja tyhjennettäessä on aina käytettävä suojakäsineitä varo esilämmitettyjä uunin täyttövaunua • Kuumien nesteiden ja rasvojen roiskeet vaarantavat paloturvallisuutta tarkista sammutuspeitteen sijainti • paistamis- ja rasvakeitintyössä, käytä aina käsivarsisuojaimia. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

13. Kemialliset vaaratekijät • Pesu- ja puhdistusaineet: (Kemikaalit) • pesuaineet • liuotteet • desinfiointiaineet noudata pesuaineiden annosteluohjeita ja käytä suojakäsineitä tarvittaessa • Lue käyttöturvallisuustiedotteet siitä selviää aineen koostumus, tarvittavat turvallisuus- ja suojaustoimenpiteet sekä ensiapu- ja sammutusohjeet. • Raha: Kolikot sisältävät nikkeliä, joka saattaa aiheuttaa allergisia iho-oireita. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

14. Biologiset vaaratekijät • Bakteerit, homeet ja virukset Elintarvikkeet ovat otollisia elinympäristöjä mikrobeille. Hyvä henkilökohtainen, työtapa ja työpaikkahygienia estävät haitallisten mikrobien leviämisen. • Huumeruiskut: Huomioi roskien lajittelussa ja käsittelyssä mahdollisesti olevat huumeruiskut, neulat yms. jotka saattavat sisältää HIV- ja hepatiittivaaran Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

15. Psykososiaalinen työympäristö Sisältää • Yksilön henkisen kuormittumisen • Työyhteisölliset hyvinvointitekijät - yhteistyön sujumisen. • Hyvinvoiva työympäristö lisää työviihtyvyyttä ja henkistä hyvinvointia. Työntekijä kokee sen niin, että työ sujuu ja hän hallitsee tehtävänsä ja voi vaikuttaa omaan työhönsä. • Työyhteisössä henkinen hyvinvointi tuntuu turvallisena ilmapiirinä, työpaikan me-henkenä ja toiminnan häiriöttömyytenä töihin on mukava mennä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

16. Ongelmat Näkyvät yksilötasolla • Stressinä • Unettomuutena, • Aloitekyvyttömyytenä. • Yhteistyöhaluttomuutta, • "kuppikuntaisuutta", • Henkistä väkivaltaa ja juoruilua. • Eristäytymisenä • Ihmissuhteiden huononemisena • Aloitekyvyttömyyttä, • Sairaspoissaolot ja vaihtuvuus saattavat lisääntyä. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

17. Stressi • Stressi on elimistön tila, joka syntyy, kun suorituskyky ei vastaa vaatimustasoa • Stressaantuneena  työsuoritus heikkenee, ilmenee muistihäiriöitä, keskittymiskyky häiriintyy ja virheiden tekeminen lisääntyy • Työuupumus eli loppuunpalaminen (burnout) on oireyhtymä, jossa tunnetaan uupumusta, henkilökohtaisen pätevyyden tunteen alenemista ja ihmissuhteista vetäytymistä. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

18. Stressin ehkäisy ja hallinta • Kehitä itsellesi myönteinen elämänasenne • Luota siihen, että löydät ratkaisut ongelmiisi. • Suunnittele ja organisoi työsi ja päiväsi niin, ettei aikaa ja energiaa kulu turhaan sähläämiseen. • Kiinnitä huomiota ympäristösi viihtyisyyteen • Syö terveellisesti, liiku, ulkoile ja nuku riittävästi. • Ole muutenkin kiltti itsellesi. Anna itsellesi hyvää palautetta. • Sulje joskus puhelimet! Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

19. Keittiön ympäristötekijät • Nostotyö ja kantaminen: • Keittiötyössä taakkoja nostettaessa ja siirrettäessä tulee käyttää apuna nosto- ja siirtolaitteita • Noston kuormittavuuteen vaikuttavat: • taakan paino • taakan muoto ja ote siitä • nostokorkeus • taakan etäisyys vartalosta • nostoalusta ja -tila • nostotekniikka Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

20. Ergonomiset tekijät • Keittiötyöhön kuuluu olennaisena osana lihasvoimin suoritettavaa eli FYYSISTÄ työtä. • Hyvä ergonomia ottaa huomioon ihmisen fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet, sillä varmistetaan työntekijän työ- ja toimintakyvyn säilyminen hyvänä läpi koko työiän. • Yksipuoliseksi sanotaan työtä, joka kuormittaa vain tiettyä kehonosaa. • Pakkotahtiseksi sanotaan työtä, jossa työtahdin määrää jokin työntekijästä riippumaton seikka, esimerkiksi aika tai kone. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

21. Lihastyö • Dynaamisessa työssä lihakset vuodoin supistuvat ja rentoutuvat, työ vaatii lihasten liikkeitä • Staattisessa työssä lihas jännittyy eli ”tekee työtä” ilman havaittavaa liikettä • Staattista lihasjännitystä syntyy aina ylläpidettäessä pitkään samoja työasentoja asentoja aiheuttaa rasituskipuja Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

22. Nostot Miehet tilapäisesti max 55 kg jatkuvasti max 35 kg M 16-18v max 20 kg Naiset tilapäisesti max 30 kg jatkuvasti max 20 kg N16-18v max 15 kg alle 16 v. max 15 kg • Mitä raskaita nostettavia taakkoja keittiöllä on ? Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

23. Seisomatyö • Terveyshaitat kohdistuvat lähinnä jalkoihin ja selkään. Työtason väärä mitoitus lisää selän kuormittumista sekä muita lihasrasituksia. • Paikallaan oleva seisoma-asento heikentää jalkojen verenkiertoa ja kerää nesteitä jalkoihin  aiheuttaa turpoamista ja kipeytymistä. • Jatkuva seisomatyö aiheuttaa selän lihasten rasittumista, jännittyneisyyttä ja kiputiloja sekä jalkojen verenkiertohäiriöitä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

24. Seisomatyö • Hyvässä seisoma-asennossa paino jakautuu molemmille jaloille • Jaloille pitää olla riittävästi tilaa • Hyvät työjalkineet lieventävät seisomatyön kuormitusta. • Kun teet työsi seisten, niin tarkista, että: • työasentosi ei ole kiertynyt eikä kumara • kätesi eivät ole kohotettuina eivätkä jännittyneinä • seisomista ja liikkumista varten on riittävästi tilaa työpisteessä • taukojen aikana on mahdollisuus istua Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

25. Istumatyö • Työtasojen alla pitää olla jaloille riittävästi tilaa • Jalkojen pitää ulottua kunnolla maahan • Tuolin reuna ei saa estää jalkojen verenkiertoa • Huono työasento istuttaessa rasittaa niska- ja hartiaseudun lihaksia sekä aiheuttaa selän ja jalkojen lihasten jännitystä ja kiputiloja. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

26. Näin vähennät työn kuormittavuutta • Opetellaan ergonomisesti oikeat työasennot • Opettele käyttämään molempia käsiä • Seisotaan tasaisesti molempien jalkojen päällä tai vuorotellaan tukijalkaa • Sisällytetään työskentelyyn vaihtelevasti istumista, seisomista ja liikkumista • Vältetään turhia nostamisia ja kantoja apuvaunut • Opetellaan oikeat nostotekniikat, ei nostella raskaita taakkoja yksin • Sijoitetaan tavarat niin että niihin ylettyy lattialla seisten (ei tarvita tikkaita tai kurottelua) • Huolehditaan palauttavasta elpymisliikunnasta taukoliikunta, vapaa-ajan liikunta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

27. Lämpöolot • Kevyt työ 21-25 C, keskiraskastyö 19-23 C • Virheellisistä lämpöoloista aiheutuu: • suorituskyvyn laskua • virheiden ja työtapaturmien lisääntyminen • päänsärkyä ja ärtymystä Miten voit omassa työssäsi vaikuttaa lämpöoloihin? Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

28. Ilmanvaihto • Ilmanvaihdon on oltava koneellinen ja riittävän tehokas • Älä avaa ikkunoita, kun koneellinen ilmanvaihto on käytössä. • Veto aiheuttaa lihasten kiputiloja ja reumaattisia oireita • Huolehdittava rasvasuodattimien viikottaisesta puhtaanapidosta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

29. Valaistus • Hyvä työvalaistus vaikuttaa työsuorituksiin, hyvinvointiin, viihtyvyyteen ja ehkäisee tapaturmia • Eri työpisteissä tulee olla suosituksen mukainen valaistus Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

30. Värit • Värejä voidaan käyttää helpottamaan työtä ja päätöksentekoa. • Siivouksessa eri värein merkityt pyyhkeet ja pesuaineet auttavat muistamaanmihin tarkoitukseen ja kohteeseen ne on tarkoitettu ja tekemään oikeita valintoja. • Laitoskeittiöissä astioiden ja jakelun kulkureitit merkitään lattiaan erivärisin ohjenuolin. • Hotelleissa eri kohteiden opasteet ovat eriväriset. • Työskentelyn turvavärit: • keltainen -> huomio, vaara • punainen -> palontorjunta ja hätäkatkaisimet • vihreä -> ensiapu, pelastus ja varauloskäynnit • hygienia vaatii vaaleita värejä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

31. Keittiön työturvallisuus • Keittiötapaturmat • Työskentely-ympäristön järjestys ja siisteys • Keittiötapaturmien ensiapu • Käsityövälineet • Koneiden ja laitteiden käyttöturvallisuus Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

32. Keittiön työturvallisuus • Suurtalouksien ja ravintoloiden keittiöissä tapaturman vaara on suuri. Päivittäin käsitellään kuumia aineita sekä esineitä, veitsiä koneita ja laitteita. Esineitä ja tavaroita siirretään ja kuljetetaan. • Työturvallisuuslaki sisältää periaatteet ja tavoitteet, joihin työturvallisuudessa tulee pyrkiä: • työtilojen, myös keittiöiden suunnittelussa. • määräyksiä henkilöstötiloista, työhuoneen tilavuudesta, ilmanvaihdosta, lämpötilasta, valaistuksesta, melusta jne. • Työturvallisuuslaki velvoittaa niin työnantajaa, työntekijää, koneiden ja laitteiden suunnittelijoita, valmistajia, maahantuojia ja asentajia. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

33. Työnantajan vastuu Työnantajan tulee: • tarkasti ottaa varteen kaikki, mikä kohtuudella on tarpeen estämään työntekijää joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta haittaa terveydelleen. • ottaa huomioon työntekijän edellytykset, kuten ikä, sukupuoli ja ammattitaito sekä työn laatu ja työolot • varmistaa CE- merkinnästä huolimatta, että työhön hankittava kone on turvallinen. Esimerkkejä tarkastettavista kohteista • koneiden ja laitteiden kunnonvalvonta • turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojainten käytön valvonta • työnopastus ja perehdyttäminen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

34. Koneiden ja laitteiden suunnittelijoiden, valmistajien, maahantuojien ja myyjien vastuu • huolehdittava siitä, ettei koneesta aiheudu tapaturman tai sairastumisen vaaraa • kone on suunniteltu, valmistettu ja tarvittaessa tarkastettu määräysten mukaan • koneessa on mukana tarpeelliset suojalaitteet sekä 1994 jälkeen valmistetussa koneessa tulee olla CE-merkintä, jonka avulla koneen valmistaja vakuuttaa koneen täyttävän EU:n lainsäädännön • CE- merkintä löytyy koneen ja laitteen konekilvestä (arvokilpi ) Konekilpi sisältää tiedot valmistajasta ja koneen tai laitteen ominaisuuksista. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

35. Työntekijän vastuu Työntekijän velvollisuutena : • On noudattaa annettuja ohjeita • Huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta • Käytettävä määrättyjä henkilösuojaimia • Havaituista vioista ja puutteellisuuksista pitää ilmoittaa viipymättä • Työntekijä ei saa poistaa tai kytkeä pois päältä turvallisuus- tai suojalaitteita eikä poistaa ohje- tai varoitusmerkintöjä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

36. Tyypilliset keittiötapaturmat • kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset • kuumien pintojen, nesteiden tai höyryjen aiheuttamat palovammat • veitsen tai terävien koneiden osien aiheuttamat viiltohaavat • liian raskaiden taakkojen nostojen aiheuttamat selkävaivat • toistuvien huonojen työasentojen aiheuttamat rasitusvammat • putoavien esineiden aiheuttamat vammat • itsensä satuttaminen kalusteisiin tai esineisiin • veden ja pesuaineiden aiheuttamat ihoärsytykset ja ihottumat Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

37. Ammattitauti • Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta tai rasitusvammaa joka on ammattityöstä johtuvaa. • Työtapaturmien perussyihin ja terveydellisiin riskeihin pitäisi puuttua heti kun riskitekijöitä alkaa ilmetä. • Jos riskitekijöihin ei puututa ajoissa ja altistus on jatkuvaa, esimerkiksi väärät työasennot tai puutteellinen käsien suojaus puhdistustyössä, voivat ne aiheuttaa työntekijän sairastumisen ammattitautiin Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

38. Majoitus- ja ravitsemisalan ammattiperäisiä sairauksia ovat Tuki- ja liikuntaelinsairaudet • liian vähäinen liikunta työtä tehdessä aiheuttaa verenkiertohäiriöitä, jäsenten kangistumista, suonikohjuja ja muita rasitusvammoja • samanlaiset toistuvat kädenliikkeet aiheuttavat jännetupentulehduksen tai tenniskyynärpään • väärä nostotekniikka ja liian raskaat taakat Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

39. Iho-oireet ja ammatti-ihottuma • ärsytyskosketusihottuma johtuu ihon orvaskeden vaurioitumisesta, jonka voi aiheuttaa jatkuva käsien kosketus veden, pesuaineiden tai liuottimien kanssa. Nämä aineet kuluttavat ihon normaalia rasvakudosta ja kuivattavat ihoa, jolloin vieraat aineet läpäisevät ihon paremmin • iho-oireiden aiheuttajana voi olla myös pöly elintarvikkeet tai erilaiset materiaalit esim. kumi. • iho-oireiden synnyn ennalta ehkäisyssä on tärkeää käyttää aina tarvittaessa suojakäsineitä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

40. Kuulovammat • jatkuva altistus melulle heikentää kuuloa pysyvästi • vaikuttaa myös sydämen, hengityselinten toimintaan ja aineenvaihduntaan • kuulovaurio ei ole korjattavissa, joten käytä aina kuulonsuojaimia työskennellessäsi voimakkaassa melussa Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

41. Kemialliset ammattitaudit • jauhopölyallergia voi kehittyä altistuksen jatkuessa hengitystiesairaudeksi ja astmaksi Psyykkiset sairaudet • jatkuva kiire, työntekijöiden vähyys, työn pakkotahtisuus, valppauden vaatimus, muistirasitus ja huono työilmapiiri voivat aiheuttaa stressiä, masennusta, unihäiriöitä ja psykosomaattisia oireita kuten huimausta, pahoinvointia, rintakipua ja ahdistusta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

42. Tapaturmien ennaltaehkäisy • Työtapaturmien ennaltaehkäisy alkaa jo keittiön suunnittelu ja rakennusvaiheessa. • Kunnolla suunniteltu, riittävän tilava ja hyvin toimiva keittiö luo pohjan työturvalliselle toiminnalle. • Henkilöstön työn organisointi, työnjako ja työnkierto edistävät työssä jaksamista niin henkisesti kuin psyykkisesti. • Riittävän hyvä perehdyttäminen ja työhön opastaminen ovat työturvallisuuden kulmakiviä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

43. Työympäristön siisteys ja järjestys • Hyvä järjestys ja siisteys työpaikalla vaikuttavat olennaisesti työpaikan turvallisuuteen. • Lisäksi ylimääräiset aineet ja tavarat voivat tuottaa vahinkoa joutuessaan tuotantoprosessiin. • Työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen on tärkeä osa työtä ja kuuluu jokaiselle Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

44. Työvälineet ja koneet tulee olla omilla paikoillaan ja käyttökunnossa • Laitteet sijoitettu oikein jotta laitteiden edessä on vapaata tilaa työskentelylle • Lattialta puhdistetaan välittömästi siihen kaatunut tai pudonnut vesi, rasva ym. lika liukastumisvaara Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

45. Kulkuväyliä ei saa käyttää varastointitiloina • Älä jätä roskia ja tarpeettomia tavaroita kertymään tiloihin ja varastoihin • Pidä työpisteesi siistinä sekä siivoa päivittäin ja lopettaessasi työt • Vähennä jätteiden syntymistä ja lajittele syntyvät jätteet ja vie ne oikeisiin astioihin. • Älä päästä jätteitä tai kemikaaleja viemäreihin Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

46. Tyypillisimpien keittiötapaturmien ensiapu Viiltohaavat • Puhdista haava kylmä juokseva vesi • Kuivaa haava ja sulje viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä, sido laastarilla tai steriilillä haavatyynyllä ja teipillä. • Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa. • Vuotavat, syvät ja likaiset haavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon • Jos veren tulo on runsasta nosta haavakohta sydämen yläpuolelle ja mene istumaan tai makaamaan ettei ala pyörryttää hakeudu välittömästi ensiavun jälkeen lääkäriin hoidettavaksi, ota kaveri mukaan jos heikottaa Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

47. Palovammat • Kuumuus vaurioittaa ihoa ja mahdollisesti myös ihonalaisia kudoksia. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin jopa 10-20 sekunnissa • Pidä palovammaa haalean juoksevan veden alla n. 20 -30 min • 1 asteen palovammoille ( punoittava iho) voit suihkuttaa palovammojen hoitoon tarkoitettua antiseptistä ja viilentävää ainetta, muuta jos palovamma on pahempi ei saa laittaa mitään suihkeita tai rasvoja • Peitä palovamma steriilillä haava taitoksella tai palovammaan tarkoitetulla rasvasiteellä • Jos palohaava alkaa tulehtua mene lääkäriin • Jos rakkuloita muodostuu älä puhkaise niitä • Jos palovamma on suurempi kuin kämmenesi tai kasvojen alueella hakeudu välittömästi lääkäriin Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

48. Silmävammat • Jos esim. voimakasta pesuainetta roiskuu silmiin tai kuumaa höyryä tulee silmille huuhtele silmä(t) heti ensiapukaapissa olevilla silmäampulleilla, jatka huuhtelua 15-20 min, hätätapauksessa puhdas haalea vesi käy myös ja hakeudu heti lääkäriin • Jos silmään lentää jokin kova esine peitä molemmat silmät ja hakeudu välittömästi lääkäriin Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

49. Kompastumiset, kaatumiset ja liukastumiset • Jos kaatuessasi loukkaat nilkkasi tai polvesi, muista kolmen K:n sääntö koholle, kylmää ja kiristysside • Mitä nopeammin saat esim. nyrjähtäneen nilkan hoitoon, sen vähemmän siihen ehtii kertyä kudosnestettä ja turvotus on pienempi • Hakeudu lääkäriin jos turvotus ei laske vuorokauden kuluessa tai on kovia kipuja ja arkuutta • Raajamurtuma Murtuman oireita ovat voimakas kipu, turvotus, epänormaali liikkuvuus ja arkuus tai virheasento. • Raajamurtuman ensiapu: • Yläraajan murtumissa tue käsi liikkumattomaksi esim. kolmioliinalla. Alaraajan murtumissa voi tukemiseen käyttää toista jalkaa tai muuta apuvälinettä. Toimita loukkaantunut hoitoon • Käsivammoissa hakeudu lääkäriin heti koska kädet ovat arvokkain ja tärkein työkalumme Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

50. Sähkötapaturmat • Ensimmäiseksi katkaise laitteesta sähkö • Sen jälkeen irrota uhri sähkölaitteesta • Ellei virtaa saada nopeasti katkaistua, irrota loukkaantunut eristävällä välineellä, esim. kuivalla laudanpätkällä, narulla tai vaatteella. • Tarkista autettavan tila hengittääkö hän, toimiiko sydän? • jos ei hengitä hälytä heti apua ja anna sitten ensiapua • jos hän hengittää anna ensiapu ja hälytä sitten lisäapua • Toimita sähköiskun saanut aina lääkärintarkastukseen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti