OPISKELEMAAN RUOTSIIN 3.12.2009

1. OPISKELEMAAN RUOTSIIN 3.12.2009

2. Ruotsi on suosittu opiskelumaa Vuonna 2008 Ruotsi oli suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa 4. suosituin korkeakouluvaihdon kohdemaa Vuonna 2008 suomalaisista korkeakouluista lähti lähes 600 vaihto-opiskelijaa Ruotsiin Lukuvuonna 2007/2008 Ruotsissa oli n. 900 suomalaista tutkinto-opiskelijaa (Kela)

3. Toisen asteen opinnot Ruotsissa Lukioiden (gymnasieskola) eri linjoilla voi suorittaa sekä yleissivistäviä, että ammatillisia opintoja. Varsinaisia ammattioppilaitoksia ei ole. Haku lukioon tapahtuu kunnallisen valintatoimiston kautta. Pohjoismainen lukiosopimus takaa maksuttomat opinnot ja tasavertaisen aseman oppilasvalinnassa. www.skolverket.se www.syoguiden.com www.utbildningsinfo.se www.gymnasieguiden.se

4. Ammattikorkeakouluopinnot Ruotsissa Ammattikorkeakoulut (yrkeshögskola) aloittivat toimintansa syksyllä 2009 keräten yhteen kaikki toisen asteen jälkeiset ammattiin valmistavat koulutukset. Opinnot antavat valmiudet erityisesti käsityö-, tuotanto- ja palvelualoille. Haku suoraan oppilaitokseen. Vaatimuksena yleinen korkeakoulukelpoisuus. www.yhmyndigheten.se www.yrkeshogskola.net

5. Korkeakouluopinnot Ruotsissa Pohjoismainen korkeakoulusopimus turvaa kaikille pohjoismaalaisille mahdollisuuden hakea julkiseen korkeakoulutukseen toisessa Pohjoismaassa samoin tai vastaavin ehdoin kuin ko. maan kansalaisille. Ruotsiin voi lähteä opiskelijavaihtoon esim. oman korkeakoulun Nordplus-ohjelman kautta. Ruotsissa voi suorittaa myös kokonaisen korkeakoulututkinnon -> yhteishaku Opinnot suoritetaan joko - koulutusohjelmana (program) - tai yksittäisistä kursseista kokoamalla (fristående kurser) Ammattiin valmistavat opinnot, (esim. lääkäri) voi suorittaa ainoastaan koulutusohjelmassa www.hsv.se

6. Ruotsin korkeakoulujärjestelmä (www.hsv.se)

7. Haku korkeakouluun - yhteenveto Korkeakouluihin haetaan pääasiassa lukion päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvon sekä ylioppilastodistuksen yleisarvosanan perusteella www.vhs.se Kursseille ja opinto-ohjelmiin on lisäksi tietyt pääsyvaatimukset, jotka hakijan tulee täyttää Hakemus täytetään www.studera.nu -palvelussa, jossa luodaan käyttäjätili. Liitteet postitetaan hakutoimistoon Haku syksyn opintoihin 15.3.-15.4. Haku kevään opintoihin 15.9.-15.10 Kannattaa muistaa selvittää etukäteen mm.: - voiko opintoja jatkaa Suomessa - onko tutkinto maan viranomaisten tunnustama www.hsv.se

8. Hakuryhmät ja opiskelijavalinta Todistusten perusteella (B) – betygsurval (suomalaisen lukion tai ammatillisen koulutuksen suorittaneet) tai Koetuloksen perusteella (P) – provurval (huom. ei ’pääsykoe’, vaan högskoleprovet!) Valintakiintiöt yleensä n. 60% B, 40% P Joissakin yksittäisissä koulutusohjelmissa / korkeakouluissa myös vaihtoehtoisia valintamenettelyjä (esim. koe/haastattelu) HUOM: hakuryhmämenettely uudistuu keväällä 2010!

9. Kelpoisuusvaatimukset - yleiset Grundläggande behörighet – vaaditaan kaikilta hakijoilta ‘yleinen korkeakoulukelpoisuus’ Suomessa, eli lukion ja yo-tutkinnon (tai kolmivuotisen ammatillisen koulutuksen) hyväksytty suorittaminen vähintään 5 kurssia ruotsin kielen opintoja lukiotasolla Tämän lisäksi erityiset koulutusohjelmakohtaiset kelpoisuusvaatimukset…

10. Kelpoisuusvaatimukset - erityiset Särskilda behörighet - erityiskelpoisuusvaatimukset Vaihtelevat koulutusohjelmittain (kuitenkin esim. alakohtaisesti usein samat korkeakoulusta toiseen, esim. Läkarprogrammet) Ilmaistu Ruotsin lukion kurssikoodeilla: Ma D, Sh A, Hi A, Sv B, jne… ks. VHS:n sivuilta löytyvä vastaavuustaulukko: www.vhs.se -> Vårt erbjudande -> Utländska betyg -> Bedömning av behörighet Hakijalla tulee olla vaaditut kurssimäärät hyväksytysti suoritettuna, muutoin ei täytä kelpoisuusvaatimusta

11. Ruotsin kielen vaatimukset Moniin koulutusohjelmiin riittää kielitaidon osalta ‘grundläggande behörighet” eli lukiotason 5 pakollista kurssia. Joissakin erityiskelpoisuusvaatimuksena ns. Svenska B (Sv B / Sv2 B). Tämä vaatimus täyttyy, jos kirjoittanut ruotsin ylioppilastutkinnossa äidinkielenä! Muutoin yleensä suoritettava kielikoe, esim. TISUS-koe (Test i svenska för universitets- och högskolestudier) tai Opetushallituksen yleinen kielitutkinto, vähintään taso 5 (skaala 1-6). TISUS-koe: ks. www.nordiska.su.se/tisus OPH:n yleiset kielitutkinnot: www.oph.fi -> tutkinnot ja opiskelu -> yleiset kielitutkinnot

12. Hakemus Sähköinen hakemus täytetään osoitteessa www.studera.nu Studera.nu: Tietoa korkeakoulutuksesta, kursseista ja koulutusohjelmista Tietokanta, josta voi hakea ja poimia koulutuksia Luodaan oma käyttäjätili, jonka kautta sähköinen hakemus jätetään …ja paljon muuta hyödyllistä tietoa Joihinkin korkeakouluihin voi olla oma hakumenettelynsä, esim. musiikkikorkeakoulut - www.musikhogskolorna.se

13. Tarvittavat liitteet Sähköisen hakemuksen lisäksi VHS.lle tulee postittaa oikeaksi todistetut kopiot seuraavista: - lukion päättötodistus - ylioppilastodistus HUOM. näitä koulutodistuksia ei tarvitse kääntää. Tarvittaessa myös todistus kielikokeen suorittamisesta Joihinkin koulutusohjelmiin voidaan vaatia myös esim. työkokemusta (työtodistukset) – nämä todistukset tulee kääntää, jos ovat suomenkielisiä. Ks. tarkemmat ohjeet VHS:n katalogista.

14. Högskoleprovet – mikä se on? Högskoleprovet on valinnainen, toinen väylä ruotsalaisiin korkeakouluopintoihin pyrittäessä. Moniosainen, korkeakouluopintoihin vaadittavia tietoja ja taitoja mittaava testi – ei alakohtainen “pääsykoe” Ruotsinkielinen; järjestetään pääasiassa Ruotsissa mutta myös esim. Maarianhaminassa ja Vaasassa (keväisin!) Ilmoittauduttava hyvissä ajoin (helmikuu / syyskuu, koepäivät maaliskuussa ja lokakuussa) – koemaksu 350 Kr Ks: www.studera.nu -> högskoleprovet

15. Högskoleprovet – kannattaako? Jos hakija suorittaa Högskoleprovetin hyväksytysti, hän voi kilpailla opiskelupaikasta sekä todistusten perusteella valittavien (betygsurval) että Högskoleprovet-tuloksen perusteella valittavien (provurval) hakukiintiöissä. Erityisesti niillä opiskelualoilla, joilla kilpailu sisäänpääsystä on kovaa (esim. Läkarprogrammet) voi parantaa sisäänpääsymahdollisuuksiaan, jos saa hyvän Högskoleprovet-tuloksen. Tulos on voimassa viisi (5) vuotta. Högskoleprovet ei ole pakollinen, mutta siitä voi olla hyötyä!

16. Jatko-opinnot ja tutkintojen tunnustaminen Akateemista tunnustamista tarvitaan esim. jatko-opintoja suunniteltaessa. Tutkintojen akateemista tunnustamista haetaan suoraan siitä oppilaitoksesta, jossa opiskelija suunnittelee jatkavansa opintojaan. Pohjoismaissa tutkintojen ammatillista tunnustamista vaaditaan vain ns. säänneltyjen ammattien kohdalla esim. lääketieteellisistä ammateista päätöksen tekee Ruotsissa Socialstyrelsen. Lista alakohtaisista viranomaisista ja lisätietoja tutkintojen tunnustamisesta Ruotsissa löytyy Högskoleverketin sivuilta. www.hsv.se Suomeen palattaessa lisätietoja saa Opetushallituksesta www.oph.fi -> koulutus ja tutkinnot -> tutkintojen tunnustaminen

17. Opiskelun kustannukset Ei lukukausimaksuja Elinkustannukset (asuminen, ruokailut, matkustaminen jne.) katettava kuitenkin itse Ei varsinaisia apurahoja perustutkinnon suorittajille Kelan opintotuki: www.kela.fi -> opiskelijat -> opintotuki ulkomaille Kelan opintotuki: opintojen oltava päätoimisia ja akateemiseen tai ammatilliseen tutkintoon johtavia opintoja julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa.

18. Tietoa ja neuvontaa CIMO -> yleistietoa ja neuvontaa opiskelusta ulkomailla www.maailmalle.net (+ Suuntana Ruotsi -opas) ja cimoinfo@cimo.fi VHS (yhteishaun järjestäjä) -> yksityiskohtaisempia tietoja hausta Tietoja voi kysyä myös suoraan ruotsalaisista korkeakouluista Haloo Pohjola www.haloopohjola.fi Ruotsin suurlähetystö www.swedenabroad.com Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto www.rsn.nu Kela www.kela.fi