200 likes | 350 Views
Oppitunti ja opetusmuodot. Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos. (Filosofian ja ETn) oppitunti. Oppitunnilla käynnistetään (lähes) kaikki opetussuunnitelman tavoitteisiin tähtäävät oppimisprosessit. Oppitunnilla oppijan opiskelu jäsennetään motivoidaan
E N D
Oppitunti ja opetusmuodot Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos
(Filosofian ja ETn) oppitunti • Oppitunnilla käynnistetään (lähes) kaikki opetussuunnitelman tavoitteisiin tähtäävät oppimisprosessit. • Oppitunnilla oppijan opiskelu • jäsennetään • motivoidaan • myös kotona tehtävän työn osalta (poikkeuksena itsenäiset suoritukset)! • Onnistunut oppitunti on intensiivinen kokonaisuus. • Onnistunut oppitunti on rytmitetty (”hengittää”). • Opettaja huolehtii tästä oppitunnin rakenteen suunnittelulla.
Oppitunnin rakenne • Oppitunnin dynamiikka perustuu rytmisesti ja rutiininomaisesti toistuviin sekä uusiin ja vaihteleviin elementteihin. • Toistuvuus, rutiinit ja rytmit, luovat turvallisuutta ja keventävät oppijoiden kognitiivista kuormitusta. • Vaihtelu suuntaa ja pitää yllä tarkkavaisuutta ja luo motivaatiota. • Oppitunti koostuu aloituksesta, (yhdestä tai) useammasta sisällöllisestä osiosta ja lopetuksesta. • Kerro mitä opetat ja miksi (TAVOITE!), opeta, kerro mitä opetit ja miksi.
Oppitunnin rakennekaavio (Nyyssönen) • Aloitus • Sisältää usein kertausta ja kontekstualisointia • Motivointi • Perustelee siirtymän uuteen • Uuden asian käsittely • Opetusmuodosta riippuen voi sisältää monta osaa • Kiteytys • Olennainen esiin • Motivoinnin palkitseminen (óppijan tunne: ”olen oppinut”) • Lopetus • Loppuinstruktio (esim. läksyt)
Aloitus • Aloitus on tärkeä → oppijat mukaan. • Ensivaikutelma (esim. ”humanistin kömmähdys”). • Ausubel (ja Platon): Tärkeintä oppimisessa se, minkä oppija jo tietää. • Usein (lukioissa) läsnäolijoiden toteaminen. Vaikka tämä on (ehkä) tarpeellinen asia, se ei edistä tavoitteita eikä saisi (juuri) viedä aikaa.
Aloitus/läksyn kuulustelu • Kertaaminen on tärkeää • Varsinainen läksyn kuulusteleva kysely on ehkä vanhanaikaista, mutta asioiden kertaaminen ja ”vaihteleva toistaminen” on edelleen oppimisessa olennaista (vrt. esim. pöytätenniksen pallolaatikkoharjoittelu). • Tähän sopii silloitus ja kontekstualisointi. • Mitä ollaankaan käsittelemässä? • Miten tuleva liittyy edelliseen?
Lopetus • Asian kiteytys • olennaisen korostaminen (mikä olikaan tavoite!) • motivoinnin palkitseminen • mieleenpalautusavain. • Päättää kaareen • (varsinkin filosofiassa) mikä olikaan se kysymys? • narratiivinen tai analyyttinen kokonaisuus
Osiot • Käytännössä oppitunti koostuu useammista osioista, joilla on suhteellisen itsenäinen alku, keskikohta ja loppu. • Osioiden rakennetta säätelee • oppijoiden tarkkaavaisuuden suuntaaminen • motivointi • kapasiteetti • oppitunnin ja osion tavoitteet. • Osioiden välissä tapahtuu siirtymä, joka toimii motivointina. • Keventävä rytmitys, jolla jonkinlainen kytkentä aiheeseen. • Ihanteellisessa tapauksessa implisiittinen perustelu osioiden yhteydelle ja/tai uuden asian käsittelylle.
Osioiden pedimentti (= keskiö), yleensä = uuden asian käsittely • Esittely, tavoite(!) • Mitä tullaan tekemään: • instruktioiden (työohjeiden) selkeys; mitä pitää tehdä • mitä mutkikkaampi työtapa (ja mitä nuoremmat oppijat) sitä selvemmät ohjeet • ohjeita voi antaa osissa, mutta suositeltavampaa usein antaa ne kerralla, joka tapauksessa yleiskuva tulevasta pitää olla • Sisältötavoitteet • Sisällön jäsentely oppijoiden tasolla • käsitteellinen selvyys (mikä olikaan kysymys) • Kutakin oppimateriaalia (monisteet, slidet ym.) koskevat tavoitteet ja tekniset kysymykset
Rytmitys • Oppitunnin rytmitystä säätelevät eri osiot • Ratkaisevassa roolissa opetusmuodot (= työmuoto + opetusmenetelmä), so. sisältää sekä opettajan että oppijoiden toimintatavan (joskus sanaa ”opetus” käytetään (huolimattomasti) tässä merkityksessä). • Huom: työmuotokategorian ei tarvitse vaihtua. • Aina osioiden välissä ja pidempien osioiden keskellä tulee olla rytmittäviä ”didaktisia kulmia”. • Ajoitus riippuu opetusmuodosta • frontaaliopetuksen maksimi 5 – 15 min oppijoiden iästä yms. riippuen • esim. intensiivistä ryhmätyötä voi tehdä tai elokuvaa voi katsoa (ei yl. suositeltavaa) vaikka 75 min.
Opetusmuodot • Opetusmuodot voi määritellä -vuorovaikutuksen kautta. • Vastaanotettava (vain reseptiota vaativa) opetus. Yksisuuntainen vuorovaikutus. Tyypillisesti esim. luento-/tms. frontaaliopetus, mutta myös kirjan, tv-ruudun tai verkkosivuston vuorovaikutukseton lukeminen. • Henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen perustuva opetus. Tyypillisiä esimerkkejä esim. • Opettaja käy läpi oppijan kanssa tämän tehtäviä, esseitä, kokeita tms. • Kahden oppijan yhteisopiskelu • Opetusharjoittelun henk.koht ohjaus, henk. koht. portfolio ohjaus • Urheilijan henk.koht. valmennus, soitinopetus jne.
Opetusmuodot (jatkuu) • Ryhmävuorovaikutukseen perustuva opetus. Erilaiset keskustelevat opetusmetodit, ryhmätyöt jne. Huom. yhteistoiminnallinen oppiminen on tämän sellainen erikoistapaus, jossa osa oppimistavoitteista liittyy ryhmävuorovaikutuksen oppimiseen. • Konevuorovaikutteinen opetus. Esim. kielistudio työskentely, opettavat verkkopelit jne. • Itsenäinen opiskelu
Vastaanotettava opetus • Tämä ei siis aina tarkoita siinä mielessä opettajalähtöistä opetusta, että opettajan olisi oltava opetuksen lähde. • Voi vaatia aktiivista panosta, esim. lukeminen ja verkkosivuston selaaminen • Haaste: mielenkiinnon säilyminen • Yksikanavainen vs useampikanavainen (yleensä kaksikanavainen)
Yksikanavainen vastaanotettava opetus • Tyypilliset kanavat auditiivinen ja visuaalinen (kanavan laatu vaikuttaa oppimiseen) • Mielenkiinnon säilyttäminen edellyttää erikoisolosuhteita • Kuuntelu • Radiokuunnelma, satu, kertomus, itseopiskelukasetti ym. • Lukeminen • Luennointi (max 5 min!)
Kaksi(tai ueampi)kanavainen vastaanotettava opetus • Haaste: Kanavien konflikti • Normaali frontaaliopetus + taulu/piirtoheitin/tykki • Tykki/TV (ohjelma, video, DVD ym.) • Itseopiskelu (tai muu opiskelutyö) + musiikki • Kysymys: taustamusiikin (ja taustahälyn) vaikutus keskittymiseen ja oppimiseen
Henkilökohtainen opetus • Usein tehokkainta, mutta: • Lukion oppituntitilanteessa • käytännössä mahdollista vain opiskelijoiden välillä ja • sisältää ison oikeudenmukaisuusriskin • opettaja omistaa aikansa epätasaisesti • auttaminen harvoin tasapuolista → poikkeustapaus ja hoidettava erikoisjärjestelyillä (esim. ryhmätöiden tai konetyöskentelyn yhteydessä,)
Ryhmävuorovaikutukseen perustuva opetus • Erilaisia muunnelmia • Olennaista on vuorovaikutus ryhmän kesken • Käsitellään laajemmin erikseen
Konevuorovaikutteinen opetus • Vaatii usein (toistaiseksi!) tietokoneluokan • varattava etukäteen! • Myös filosofiaan mutta enemmän ET:hen löytyy verkko – tai muita tietokonepelejä • Mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen
Itsenäinen opiskelu • Vapaaehtoinen lisäopiskelu (”Olen ajatellut lukea Nietzscheä, mistäköhän kannattaisi aloittaa?”) • Ns. itsenäinen suorittaminen käsitellään kevään AD:ssa. • Lukiolainen tarvitsee yleensä selkeän instruktion myös itsenäiseen opiskeluun, mutta motivoinnilla (tai motivaation säilyttämisella) on tärkeä merkitys.
Opetusmuotojen käyttö • Tärkein ohje: monipuolisuus • Valintaan vaikuttavat ryhmä (esim. koko) ja sen tilanne (esim. edellinen tunti), tavoitteet, sisällöt, opettajan kokemus jne. • Käytännössä valinta on kompromissi • Työtapojen käyttö vaatii kokemusta ja harjoittelua → kokeilua (mihin harjoittelu sopii erinomaisesti!)