Köyhyys ja ympäristö - Ympäristöongelmista kehitysmaissa

1. Köyhyys ja ympäristö-Ympäristöongelmista kehitysmaissa Anni Penttinen Ympäristöekonomia

2. deforestaatio eroosio biodiversiteetin väheneminen vesien ja ilman saastuminen jäteongelmat jätevesiongelmat terveysongelmia: maatalous-kemikaaleista avotulikeittiöistä kaupunkien ympäristöongelmat Kehitysmaiden ympäristöongelmia

3. köyhyys matala koulutustaso riittämätön terv.huolto eriarvoisuus!! taloudellinen alueellinen etnis., sukupuoli heijastuu kaikkeen infrastruktuurin puutteet heikot yk-palvelut poliittinen heilahtelev. korruptio Kehitysmaiden inhimillisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia

4. markkinoiden järjestäytymättömyys rahoitus suosii rikkaita harmaa sektori suuri työvoiman laatu matala kulutustaso vienti perusraaka-aine-vetoista, arka heilahteluille vaihtosuhde alijäämäinen tullit ym länsimaiden kauppapolitiikka heikko neuvotteluasema Kehitysmaiden talouden ongelmia

5. Köyhyys-ympäristö problematiikka • ”köyhät tuhoaa luonnonvaroja” • downward cycle • tutkimus tuottanut sekavia tuloksia • onko ollut poliittisesti sopiva väite? • kuitenkin elää myös tiedemaailmassa • ajatus, että ympäristönsuojelu on luksusta, joka edellyttää tiettyä hyvinvoinnin tasoa • mutta lisääntyvä hyvinvointihan lisää kulutusta, joka ei välttämättä ole ympäristön kannalta kestävää • myös tuotanto ja muu toiminta muuttuu kun hyvinvointi kasvaa • onko ymp.ongelmat länsimainen ilmiö?

6. Tästä päästään tutkimuskysymykseen: Mikä on köyhyyden ja ympäristöongelmien välinen suhde maanviljelijäperheiden tasolla?

7. Logiikka..

8. Logiikasta tutkimusaiheisiin

9. Tehtävä 1: mittaa köyhyys • mitä hyvinvointi on? entä köyhyys? • hyvinvoinnin mittaamiseen monta vaihtoehtoa • moniulotteiset menetelmät • tulot ja kulutus – mutta maaseudulla vaikeaa • tarvitsin jatkuvan, rahamääräisen hyvinvointimitan • köyhyysrajat aina kyseenalaisia • ratkaisu: • hyvinvointi = perheen kulutus mahdollisimman monipuolisesti, rahamääräisenä • äärimmäinen köyhyysraja = ravitsemuksen hinta • lievempi köyhyysraja = ruoka + muuta kulutusta

10. Hyvinvointiköyhyys Panaman Herreran läänissä, n=402 taloutta Hyvinvointi (kulutus) Ei-köyhät 51,0 % Moderate köyhyysraja = 876 $ /hnk/v = ravitsemus + muuta kulutusta Moderate köyhät 33,6 % Extreme köyhyysraja = 494 $ /hnk/v = riittävän ravitsemuksen hinta Extreme köyhät 15,4 %

11. Tehtävä 2: mittaa investointiköyhyys • ”hyvinvoinnin taso, jonka yläpuolella perheellä varaa investoida maanparannukseen” • ymp.yst. toiminta harvinaista, eikä riippuvainen hyvinvoinnin tasosta • mitattiin tasoa, jonka alla hyvinvoinnin ja investointien suhde ei enää lineaarinen

12. Investointiköyhyys Herrerassa Hyvinvointi (kulutus) Investointi ei-köyhät 42,3 % Investointi-köyhyysraja 1 000 $ /hnk/v Investointi-köyhät 42,3 % Extreme köyhyysraja 494 $ /hnk/v

13. Tehtävä 3: selvitä, tuottaako omaisuus hyvinvointia? • ”jos omaisuus tasaisemmin jakautunut tai kaikilla enemmän, köyhyys vähenisi” • upward cycle • mutta omaisuus itsessään ei paranna hyvinvointia, jollei mekanismeja • maa  hyvinvointia? • karja  hyvinvointia? • koulutus  hyvinvointia? • työvoima  hyvinvointia? • ja mitkä tekijät vaikuttaa näihin mekanismeihin?

14. Esimerkkinä maa:

15. Tuloksia • omaisuus ei ole ”hyvinvointiautomaatti” • investointiköyhyyden raja on pitkällä tähtäimellä köyhyyden voittamisen hinta, mutta • sinne on pitkä matka, miten päästään? • ymp. kestävyyttä turha odottaa vrt karja ym • ehkä koulutus  töihin muualle  mitä sitten? • köyhyys ja ympäristö –linkki edelleen epäselvä, • mutta ei ainakaan pelkästään köyhien piikkiin!

16. Lopuksi • vrt. kehitysmaiden yhteiskunnalliset ja taloudelliset haasteet  ympäristöasioihin on matkaa • jos konflikti, kumpi tärkeämpi, köyhyyden vähentäminen vai ympäristö?

17. Tervetuloa.. • Kuuntelemaan väitöstilaisuuttani (ehkä) perjantaina 14.11.2008 klo 12 alkaen Helsingin yliopiston museon Arppeanum –luentosalissa, Snellmaninkatu 3