Kon-0.4710

1. Kon-0.4710 Tekniikan ja teollisuuden historia, yleisosa Luento IX panu.nykanen@aalto.fi

2. Rondo: Puun vapauttaminen Suomen talouspolitiikan tavoitteena puuraaka-aineen säästäminen 1800-l alkupuolelta asti Puun kulutus epätasaista Etelä-Suomen rintamailla pulaa, Keski- ja Itä-Suomessa koskemattomat metsät 1857 Armollinen asetus höyryllä käypien sahalaitosten rakentamisesta 1861 Asetus sahatoiminnan vapauttamisesta Tullivapaus Suomen viennille Venäjälle 1859 Huikea vientituotannon kasvu 1900 Suomessa tuhat osakeyhtiötä Suurimmat metsäyhtiöitä ja tekstiiliteollisuusyrityksiä

3. Arkisto

4. Arkisto, kirjasto, museo Arkisto on instituutio/paikka jossa säilytetään asiakirjoja Arkistolaitos on muodostunut 1800-luvulla Vatikaani Arkistoja on - kotiarkisto - työpaikan arkisto - yrityksen arkisto - järjestöjen arkisto - kunnan/organisaatioiden arkisto lääketieteelliset arkisto - valtion arkisto ministeriöt puolustusvoimat

5. Arkistojen järjestäminen Säilytysaika Ikuisesti – kymmenen vuotta – käytön ajan? Kaikki materiaalit eivät säily Säilyvyys tulipalo, vesivahinko, hyönteiset, jyrsijät jne. sukulaiset Paras tapa kätkeä kani on laittaa se samaan koppiin muiden kanien kanssa Arkistoluettelo Kotiarkiston muuttaminen säilytettäväksi kokonaisuudeksi Supistuu yleensä yli puoleen Rengaskansioista arkistolaatikoihin toisteet ja julkaisut pois

6. Tekniikan ja teollisuuden olemuksesta

7. Inventio ja innovaatio Paperiteollisuuden nousu 1800-luvun alussa Puuhioketeollisuuden nousu 1840-luvun jälkeen Konepajateollisuuden tyhjäkäyntiä Suomessa? Raaka-aineet ja energia - koskivoima - puu - puhdas vesi - kanavat ja höyrylaivat - höyrykoneet 1850-l jälkeen Olisiko 1800-luvun puolivälissä tapahtunut mullistus ollut ennustettavissa? 1800-luvun puolimaissa paperiteollisuus ei vaatinut suuria pääomia – investointi-ikkuna vain noin 20 vuotta

8. Innovaatioketju? Joseph Schumpeter Inventio Alkuperäinen keksintö, jotain uutta Innovaatio Muokataan olemassa olevaa todellisuutta kysymysten ratkaisemiseksi Tulevaisuuskuva ratkaisee tehdyt päätökset innovaatioketjun kehityksessä Miten tehdään tulevaisuuskuva?

9. Views to the future(David Nye) Predictionconsernsinventions • George Wise (GE) – the visionsoverfuture 1890 - 1940 • 30 % right, 30 % wrong, 30 % don’tknowyet Forecastingconsernsinnovations • Moore’slaw - true • Forecasting Baby boomers of 1945 – 50? – negative • Air traffic – in 1930’s everyoneexeptedcars to besubstitutedbyaircrafts in 1970’s - ? Projection – concerningstrictacts in future – belongs to the marketingpeople

10. Mistä alkaa tulevaisuus? Teknologia on osa meidän olemassaolomme tarinaa, miten ymmärrämme menneisyyden, nykyhetken, tulevaisuuden Tämä on syy siihen, miksi historiantutkijat ja journalistit ovat ”vaarallisia” – on aina joku ryhmä, joka haluaa muokata tulevaisuutta eri syistä Huomaa mainosmaailma… • ”Tämä laite on välttämätön”

11. Tarina ei ole yksioikoinen Tämä on myrkyllistä, maistuu pahalle ja on epäterveellistä. Miksi hitossa teen tätä? Teknologia kehittyy aina sosiaalisessa kontekstissa Teknologian symboliset merkitykset saattavat hyvinkin määrätä kehityksen suunnan • AC – DC –kamppailu 1890-luvulla • ”Topsy, the Westinghousedelephant, 1900”

12. Sixnarrativesby David Nye Utopian • Natural – naturalovergrowthsfromtechnology • Ameliorative – improving life withtechnology • Transformative – technologyreshaping social reality (use of time, space) Dystopian • Hegemonic – the minority in poweruse the technology • Apocalyptic – technology=agents of doom • Satiric – technologymake the life worse

13. LTS ja SCOT LargeTechnological System (LTS) Thomas P. Hughes Esimerkkejä LTS:stä: Internet, sähköverkko Social construction of technology (SCOT) TrevorPinch, WiebeBijker Esimerkkejä: Polkupyörä, PennyFarthing ja kaksipyöräinen turvallisuuspolkupyörä Teknologiat kehittyvät klustereina, joissa voi tapahtua osien taantumista (akanvirta) tai nopeaa hyppäyksittäistä etenemistä Vaihtoehtoinen tapa seurata kehitystä CriticalPathAnalysis Inventio/Innovaatio

14. Suomi 19. vuosisadalla20. vuosisadan Suomi

15. Rondo: Suomen teollistuminen Puujalka ja metallijalka Muuttuva yhteiskunta Muuttuva materiaalinen ympäristö Osa Venäjän keisarikunnan taloudellista järjestelmää Taloudellinen itsenäistyminen 1800-luvun lopulla Sortokaudet 1899 – Kansallisuusaate ja kansalliset teollisuudet

16. 1885 Tulliraja Suomen ja Venäjän välille vienti Venäjälle paperiteollisuuden kokonaisviennistä laski alle 70 % Rieksin paperitehdas muutti Itään Hiomoteollisuus 1887-1888 Karhulan ja Enson hiomot Sulfaattiselluloosamenetelmä 1870-luvulla Valkeakoski 1880, Nokia 1885 Kymi, Kuusankoski, Jämsänkoski, Nurmi Suomeen syntyi 1800-luvun lopulla joukko paikkakuntia, joiden elinkeinoelämä oli yhden tehtaan, jopa yhden koneen varassa Poikkeuksia olivat esimerkiksi Tampere, Kuusankosken alue, Viipuri

17. Kartellit Kartellit olivat sallittuja 1. maailmansodan aikaan asti Suuryritykset pyrkivät luomaan kartellinkaltaisia konglomeraatteja - Standard Oil, purettiin 1910-luvulla - Metallgesellschaft - INCO/Mond Robert Liefmann julkaisi WeltwirtschaftlichenArchiv -aikakausilehdessä artikkelin Die internationaleOrganisation des FrankfurterMetallhandels 1913. MetallgesellschaftAG Wilhelm Merton

18. Metallgesellschaft Wilhelm Merton perusti vuonna 1881 vaimonsa perheen pääomien turvin yhdessä Leo Ellingerin ja Zacharias Hochschildin kanssa ei-rautametallien kauppaan keskittyvän yrityksen Metallgesellschaft AG. Yrityksen toimialaan kuului kuparin, sinkin ja lyijyn kauppa. Myöhemmin valikoima laajentui nikkeliin ja alumiiniin. MetallgesellschaftAG pystyi hyödyntämään Mertonin perheen suhteita Englantiin. Henry R. Merton oli jäänyt Britanniaan. Wilhelm Mertonin uusi yhtiö ryhtyi myös yhteistyöhön Deutschen Gold-undSilberscheidenanstalt (Degussa) kanssa. Metallgesellschaft AG: 1887 tytäryhtiö Yhdysvalloissa, American Metal Company. Kaksi vuotta myöhemmin Meksikossa the Companhia de Minerales y Metales. 1897 Australiaan perustettiin Australian Metal Co. Yhtiö muodostettiin englantilaisen HRM:n ja Degussan yhteisyrityksenä Australian Broken Hill -alueelle tekemän onnistuneen prospektoinninseurauksena. BrokenHill muodostui 1800-luvun lopulla maailman tärkeimmistä hopean ja lyijyn tuotantoalueista. Metallgesellschaft AG ryhtyi kuljettamaan malmia Keski-Eurooppaan jalostettavaksi uusilta tuotantoalueiltaan. Pohjois-Saksan kaupungeista muodostui tärkeitä malmin maahantuontisatamia – Hampuri, Bremen.

19. IGF Saksassa kartellit luvallisia 1945 saakka. Maailmansodan jälkeen taloudellinen sekasorto Kamppailu liittoutuneiden suuryrityksiä vastaan Saksalainen kemianteollisuus toimi Saksan lainsäädännön puitteissa, ja muodosti kartellin vuonna 1925 I.G. Farbenindustrie A.G. IGF. Griesheim-Elektron oli yksi yhtymän perustajista ja pääosakkaista BASFin, Bayernin, Hoechstin ja AGFAn ohella. Yhtymän tarkoituksena oli edistää saksalaisen kemianteollisuuden etuja kaikkialla maailmassa 4. Suurin yritys maailmassa (GM, SO, USSteel) Ei mukana Mansfeldt, Metallgesellschaft

20. Suomalaisia kartelleja ja yhteenliittymiä Suuruuden ekonomia 1892 Suomen Puuhiomoyhdistys 1892 Suomen Paperiyhdistys 1905 Suomen Pahviyhdistys 1918 Suomen paperitehtaitten yhdistys 1918 Suomen selluloosayhdistys 1904 Kymin, Kuusankosken ja Voikkaan tehtaat muodostivat Kymin Oy, Pohjoismaiden suurin 1930-luvulla TAMAVAKA, paperikonekartelli Tampella, Maskin & Bro, Varkauden konepaja, Karhulan konepaja 1944 SOTEVA, METEX 1965 Magna Charta (MaddenCo, Karhula, Tampella Valmet)