Mikko Härmä, prof. Inhimillinen työ – osaamiskeskus, Työterveyslaitos

1. Miten työajat liittyvät työuriin? Mikko Härmä, prof. Inhimillinen työ – osaamiskeskus, Työterveyslaitos

2. Työajat ja työurat Mikko Härmä

3. Työajat muuttuneet 24/7 yhteiskunnassa • Työaika keskimäärin • tiivistynyt => kiire, työajan lyheneminen • joustavoitunut => tuotannolliset tai yksilölliset joustot • pirstaloitunut => epäsäännölliset työajat Mikko Härmä

4. Työajat Suomessa • Suomessa maksettu kokonaistyöaika Eurooppalaisittain lyhyehkö • korvattu ylityö vähitellen noussut (Työolotutkimus), korvaamaton vähentynyt • pitkiä työaikoja (>48 t) teki 2.8% v. 2005 (Eurostat) - vähiten Euroopassa! • Tilastokeskuksen haastattelututkimuksen mukaan vuonna 2009 23% oli vuorotyössä, naisista jopa 27% ja miehistä 19%. • 16% työllisistä teki vuoro-, periodi- tai jaksotyötä ja lisäksi 7% säännöllistä aamu- tai iltatyötä. 15% teki yötyötä vähintään kerran kuussa (Työ ja terveys 2009). • työtehtävien tai esimiehen vaatimuksesta työajoissa joustaa kuukausittain 42% palkansaajista (Työ ja terveys 2009) • yksilöllisen jouston mahdollisuutta edes jonkin verran 60%:lla, Euroopan huippua Työterveyslaitos/mh

5. 20 30 40 50 60 Työurien pidentäminen edellyttää työn ja työaikojen kehittämistä osaaminen & toimintakyky % 100 80 Ongelma 60 40 työn vaatimukset 20 0 0 Mikko Härmä

6. 20 30 40 50 60 Työurien pidentäminen edellyttää työn ja työaikojen kehittämistä osaaminen & toimintakyky % 100 80 Ongelma 60 40 työn vaatimukset 20 0 0 osaaminen&toimintakyky 100 % 80 Ratkaisu 60 40 työn vaatimukset 20 0 0 20 30 40 50 60 65 70 Ikä vuosina Mikko Härmä

7. Työajat ja työurat Mikko Härmä

8. Työaikojen joustavuus Yrityksen tarpeet Työntekijän tarpeet Tuotannollinen jousto liittyen asiakkaiden ja kysynnän tarpeisiin jatyövoiman saatavuuteen Yksilöllinen joustoliittyen vapaa-aikaan, perheeseen, opiskeluun,ikään ja vajaa-työkykyisyyteen Tasapaino ja yhteistyö=> etuja molemmille Mikko Härmä

9. Mitkä asiat saisivat sinut jatkamaan työelämässä mukana oloa 63:n ikävuoden jälkeen (kysytty väh. 45 v täyttäneiltä) TTL:n Työ ja terveys kysely 2009 Mikko Härmä /

10. Millä työaikaratkaisuilla voidaan edistää työurien pitenemistä? • työajan lyhentäminen/ osa-aikaeläke • vaikutusmahdollisuuksien lisääminen • ikääntyvien työntekijöiden palautumisen edistäminen työvuorosuunnittelulla Mikko Härmä

11. Auttaisivatko lyhyemmät työpäivät jatkamaan eläkeikään asti? % (Torgen et al. 2001) Työkyky hyvä heikent. hyvä heikent. Mikko Härmä

12. Ikääntyvien työssä pysymisen edistäminen (voimakkaasti/ei erityisesti/ei lainkaan) ja mahdollisuudet järjestää osa-aikatyötä (ETK 2010) Mikko Härmä /

13. Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat lisääntyneet • Työpäivän pituuteen • Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan • Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa • Yksityisasioiden hoitamiseentyöpäivän kuluessa • Työvuorojärjestelyihin • Palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin • Palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen Mikko Härmä /

14. Työssä pitkään jaksamista edistävät tekijät 2003 ja 2008 (ETK 2010) Mikko Härmä /

15. Työssä pitkään jaksamista tukevat asiat työkyvyn mukaan (ETK 2010) Mikko Härmä /

16. Työaika-autonomia = työntekijän ja työyhteisön itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa Työaika-autonomia –hankkeen vaikutukset hyvinvointiin Hoitotyö, n=255 Nykyinen vuorojärjestelmä vaikuttaa myönteisesti (vastaajien osuus 2003 ja 2005): % Työterveyslaitos

17. Palautuminen edistäminen vuorosuunnittelun avulla (Härmä and Ilmarinen, SJWEH 1999). 1. Vuorosuunnittelu - yksilöllisen joustavuuden lisääminen - enemmän aikaa palautumiseen (vuorojen välillä ja sisällä) - yötyön ja peräkkäisten yövuorojen vähentäminen - yötyön kokonaismäärän vähentäminen - yötyön vähentäminen ikääntyviltä - nopeasti eteenpäin kiertävät työvuorot - jatkuvassa kolmivuorotyössä yksilölliset tai aikaisemmat vuorojen alkamisajat 2. Työterveyshuolto - terveystarkastusten tehostaminen ikääntyvillä - yksilöllisten selviytymiskeinonen (uni-valve rytmi, ravitsemus, liikunta, coping-mekanismit, jne) edistäminen terveyskasvatuksen avulla - yksilöllisten ratkaisujen suosiminen (tarvittaessa siirtäminen päivätyöhön) Työterveyslaitos

18. Peräkkäisiin yövuoroihin sopeutuminen hidastuu ikääntyessä nuoret ikäänt. ikääntyneet ikäänt. nuoret ikääntyneet Härmä ym. 1994 Työterveyslaitos

19. RESPECT – Nopeasti eteenpäin kiertävä työaikamalli ikääntyvilleFinnair Lentokonehuolto Työterveyslaitos

20. Nopeasti eteenpäin kiertävä vuorojärjestelmä vähentää uneliaisuutta erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä Noe Usein tai jatkuvasti Harvoin tai ei koskaan AIY - - AIY - - III - - AAA - - YYY - - Härmä ym. 2006 Työterveyslaitos

21. Nopeasti eteenpäin kiertävän vuorojärjestelmän vaikutuksia nuorilla ja ikääntyvillä vuorotyöläisillä Yleinen terveys Sosiaalinen elämä hyvä hyvä huono heikko Perhe-elämä Työssä jaksaminen hyvä hyvä huono huono Härmä ym. 2006 Työterveyslaitos

22. Työterveyslaitoksen suositteleman nopean kierron ja eteenpäin kiertävien vuorojärjestelmien leviäminen Suomessa 2000 -2007. Esimerkkejä - Ruukki Oy (ent. Fundia) Koverhar, useita yksiköitä - Ruukki Oy (ent. Fundia) Taalintehdas, useita yksiköitä- Finnair Lentokonehuolto - Rautaruukki, Raahe, Hämeenlinna ja Kemi- Ekokem Oy Ab, Riihimäki- Omg Harjavalta- Outokumpu, Tornio - Visko Oy, Hanko- Kemira, Uudenkaupungin tehtaat - Kemira Fine Chemicals, Kokkola - Imatra Steel, Imatra- Fazer Cloetta- satamat (Hanko, Hamina) - Oulun yliopistollinen sairaala, neurokirurgian osasto - Tampereen yliopistosairaala, Pikonlinna - Ido, Tammisaari- Tamfelt, Tampere - Okmetic, Espoo - Ahlstromin Flassfibre Oy:n Karhulan tehtaat- UPM Kymmene, Kaipola ja Jämsänkoski. Pankacord. - Helsingin Energia 2010: 24 Suomalaista paperitehdasta siirtynyt ainakin osittain nopeaan kiertoon Työterveyslaitos

23. Palautuminen kunniaan - ottakaamme oppia eläimistä! Koala – nukkuu 16t/vrk Lumi - nukkuu aina kun on vapaalla Työterveyslaitos

24. Työterveyslaitoksen työaikoihin liittyvää yleistajuista kirjallisuutta www.ttl.fi Työterveyslaitos