Joulun lelujen turvallisuus 2007 tiedotustilaisuus 4.12.2007 klo 10.00

1. Joulun lelujen turvallisuus 2007 tiedotustilaisuus 4.12.2007 klo 10.00 • Ohjelma: • Tilaisuuden avaus: Kuluttajaviraston ylijohtaja Marita Wilska • Ajankohtaiskatsaus lelujen turvallisuustilanteesta: johtaja Tomi Lounema • Tutkimuksen toteutus ja tulosten esittely • Kysymyksiä • Haastattelut (tiedottaja Laura Salmi jakaa vuorot)

2. Taustaa • Valtaosa kulutustavaroista valmistetaan Kiinassa. • Kulutustavaroiden valmistus on siirtynyt pääosin pois Suomesta ja muistakin Euroopan maista. • Suomessa myytävistä leluista yli 90 % valmistetaan Kiinassa. • Tulevaisuudessa Kiinan merkitys korostunee entisestään, tosin mukaan tullevat Kiinan kustannustason noustessa uudet, vieläkin edullisemman kustannustason maat. • Viimeaikoina kohua ollut mm: lyijymaali leluissa, allergiaa aiheuttavat huonekalut, täysin kelvottomat minimopot, myrkylliset hammastahnat. • Tullin valvonnan tulosten mukaan Kiinasta tuotavissa leluissa on määräystenvastaisia saman verran kuin muistakin EU:n ulkopuolisista maista tuotavissa leluissa.

3. Näkökulmia esillä olevaan tilanteeseen 1/4 • Markkinavalvonnassa tavataan jatkuvasti ja kaikissa tuoteryhmissä määräystenvastaisia tuotteita • rakenteelliset ja koostumukselliset (esim. lyijy maalissa) puutteet. • merkintäpuutteet: käyttöohjeet ja myyntipäällykset. • Tiedotusvälineissä esillä olleet takaisinvedot ja RAPEX-ilmoitukset ovat vain jäävuoren huippu. • Yrityksen vapaaehtoisesti toteuttama takaisinvetokampanja on osoitus lain noudattamisesta (esim. Mattel). Yritys on saanut selville vaaratekijän ja ryhtynyt itse toimenpiteisiin: ollut yhteydessä viranomaisiin ja tiedottanut asiasta.

4. Näkökulmia esillä olevaan tilanteeseen 2/4 • Todellinen ongelma ovat ne yritykset, jotka: • eivät tunne lainsäädännön ja standardien vaatimuksia • eivät materiaalintoimittajia ja alihankkijoita valitessaan kiinnitä huomiota turvallisuusasioihin • eivät sisäänostovaiheessa selvitä tuotteiden määräystenmukaisuutta • eivät ryhdy toimenpiteisiin vaikka saisivat tietää tuotteeseensa liittyvästä vaaratekijästä • ryhtyvät toimenpiteisiin vasta kun valvontaviranomainen uhkaa hallinnollisilla pakkokeinoilla, josko sittenkään.

5. Näkökulmia esillä olevaan tilanteeseen 3/4 • Kiinassa tehdään sitä mitä asiakas haluaa. • Jos hinta on ainoa tekijä, liikutaan vaarallisella alueella (vaikutus mm. työn laatuun ja käytettyihin materiaaleihin). • Myös laatua saa, kun osaa sitä vaatia ja on siitä valmis maksamaan. • Tuoteturvallisuus ei ole itsestäänselvyys: • turvallisuusominaisuudet pitää osata vaatia (apuna mm. kansainväliset standardit) • vaatia tuotannolta laadunvalvontaa • vaatia esitettäväksi testaustuloksia sekä • osata arvioida kriittisesti niiden todenmukaisuutta. • Pitää muistaa ja osata ottaa huomioon kulttuurierot kaupankäynnissä. • Ostajan oma laadunvalvonta on keskeisessä asemassa • mm. oma testauttaminen puolueettomassa ja luotettavaksi tunnetussa testauslaitoksessa.

6. Näkökulmia esillä olevaan tilanteeseen 4/4 • Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kulutustavaroiden turvallisuustilanne on parantunut huomattavasti. Syitä: • yleinen vaurastuminen, on varaa ostaa laadukkaampaa, vrt. tilanne uusissa jäsenvaltioissa • paremmat raaka-aineet, riski- ja turvallisuustietämyksen lisääntyminen • tuoteturvallisuutta koskevan lainsäädännön ja standardien luominen ja kehittäminen • viranomaisvalvonnan järjestäminen ja kehittäminen • kansainvälinen yhteistyö, yhteisölainsäädäntö, RAPEX… • kuluttajatkin alkavat pikkuhiljaa vaatimaan, kun ymmärtävät että tuoteturvallisuus ei olekaan itsestäänselvyys.

7. Kyse on mm: • Elinkeinonharjoittajien motivaatiosta noudattaa lakia: • turvallisuusseikoilla on merkitystä päätöksenteossa (mm. ostotilanteet) • RAPEXin seuranta • tarvittaessa oma-aloitteisesti yhteistyön tekeminen viranomaisten kanssa • myös myyntipäällysmerkinnät ja käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. • Kaupan sisäänostajien osaamisesta: • tuotetuntemus • riskituntemus • lainsäädäntö ja standardit. • Markkinoiden toimivuuden turvaamisesta: • yhteneväiset kilpailuolosuhteet yrityksille • lain noudattamatta jättäminen ei saa olla kilpailuetu! • valvontaviranomaisilla tulee olla riittävät resurssit.

8. Mitä tapahtuu yhteisötasolla (EU) • RAPEX-ilmoitukset: ilmoitusten määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja laatu parantunut. Kiinalaisia tuotteita koskevat ilmoitukset toimitetaan tiedoksi Kiinan viranomaisille. • Komission aktiivisuus merkittävimpien ja maailmanlaajuisten takaisinvetojen osalta. • Toimenpiteiden ja tehokkaan valvonnan edellyttäminen jäsenvaltioilta. • Komissio seuraa tarkasti leluturvallisuustilannetta jäsenvaltioissa. • Määräysten kehittäminen, mm. standardisoimismandaatti lelujen magneeteista. • Kuluttaja-asioiden komissaari Meglena Kunevan Web keskustelu leluturvallisuudesta keskiviikkona 5.12. klo 18 – 20.

9. Tilastotietoa Suomen lelumarkkinoista • Vuosittain myydään yli 10 milj. lelua. • Niistä joulumyynnissä n. 7 milj. kpl. • Tuotenimikkeitä lähes 30 000 kpl. • Tuotevalikoimasta uusiutuu vuosittain yli puolet. • Leluista yli 90 % on tuontitavaraa. • Leluja myydään Suomessa n. 200 milj. eurolla / vuosi. Lähde: Suomen leluyhdistys ry

10. Kuka vastaa lelujen turvallisuudesta? • Tuoteturvallisuuslainsäädännön mukaan elinkeinonharjoittaja (valmistaja, maahantuoja ja myyjä) vastaa siitä, että lelu on turvallinen. • Myös palkintoina ja ilmaiseksi jaettavien lelujen tulee täyttää lainsäädännön vaatimukset. • Leluilla ei ole ennakkohyväksyntää, eikä viranomaisilla ole tietoa, mitä leluja on kaupan. • Tuoteturvallisuuslainsäädäntö edellyttää yrityksiä oma-aloitteisesti ilmoittamaan viranomaiselle, jos yritys havaitsee, että lelusta aiheutuu vaaraa. • Tuotenimikkeitä on kaupan lähes 30 000 kpl. Vuonna 2006 tehtiin 1 ilmoitus oma-aloitteisesti Kuluttajavirastoon.

11. Lelujen turvallisuuden valvonta • Kuluttajavirasto ja Tulli valvovat pistokokeilla Suomessa valmistettavien, maahantuotavien ja myytävien lelujen turvallisuutta. Kunnat valvovat paikallisia (pieniä) leluvalmistajia. • Kuluttajavirasto on testannut vuonna 2007 valvontaprojekteissa 63 lelua (2 projektia) ja ilmoitusten (yht. leluista 49 kpl) perusteella 9 lelun turvallisuuden. Tämä edustaa yhteensä alle 0,3 % markkinoista. • Tulli tutkii vuosittain n. 700 lelun turvallisuutta. • Viranomaisvalvonnan kattavuus max. 3 % nimikkeistä. • Valvonta on pistokokeenomaista, viranomaiset eivät ennakkoon tarkasta / hyväksy leluja!

12. Lelujen turvallisuuden valvonta on painopistealue muissakin EU-maissa • EU:ssa direktiivi lelujen turvallisuudesta => kaikissa jäsenvaltioissa yhteneväiset turvallisuusmääräykset. • Yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset ovat eurooppalaisissa standardeissa. • Vaarallisiksi havaittuja tuotteita koskevista RAPEX-ilmoituksista vuonna 2006 leluja koski 221 kpl (24 % kaikista ilmoituksista). Näistä Suomen tekemiä ilmoituksia oli 14 kpl (vain kaikkein suurinta vaaraa aiheuttavat ilmoitetaan RAPEX:in).

13. Mitä kuluttaja voi tehdä? 1 / 2 • Vaadi merkinnät ja käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Suomen- ja ruotsinkielisten merkintöjen ja ohjeiden puuttuminen on ensimmäinen vaaran merkki. • Noudata ohjeita ja säilytä ne. • Ikärajoitukselle on aina syy, tietyt lelut vaativat tietyn kehitystason. • Opeta lasta käyttämään suojaimia ja käytä niitä myös itse (hyvän esimerkin antaminen). • Asenna, kokoa, tarkasta, puhdista ja huolla lelut sekä lastenhoitotarvikkeet käyttöohjeen mukaan.

14. Mitä kuluttaja voi tehdä? 2 / 2 • Etenkin pienten lasten lelujen kuntoa on jatkuvasti tarkkailtava, mm. kulumisen ja irtoavien osien sekä hygienian (esim. pehmolelun puhtaus) takia. • Lelut on ajoittain pestävä tai muutoin puhdistettava (käyttöohjeen mukaan). Puhdistettavuutta kannattaa miettiä jo ostohetkellä, esim. pehmolelun on hyvä olla vesipestävä. • Älä jätä pakkausmuoveja ja -tarvikkeita lapsen saataville. • Epäilyttävissä tapauksissa voit kääntyä kaupan, kunnan terveystarkastajan tai Kuluttajaviraston puoleen.

15. Joululeluprojekti vuonna 2007 • Näytteitä 50 kpl. Näytteenotto perustui riskinarviointiin. Näytteenottoa ei kuitenkaan painotettu tietyntyyppisiä puutteita hakien, esim. ftalaatit pehmitetyssä muovissa. • Näytteenotto suoritettiin pääkaupunkiseudulla (Tullilaboratorion asiantuntijat) ja Rovaniemellä (Kuluttajaviraston asiantuntija). • Vakavampien turvallisuuspuutteiden osalta yritysten on tiedotettava kuluttajia lehti-ilmoituksilla. • Projekti on toteutettu vuosittain vuodesta 1995 lähtien. 2007 on 13. kerta! • Projekti on osa Kuluttajaviraston markkinavalvontaa.

16. 50 joululelua vuoden 2007 tulokset • 24 lelua täytti turvallisuusvaatimukset. • 11 lelussa oli merkintäpuutteita (mm. pesuohjeet, yrityksen osoitetiedot) tai lieviä turvallisuuspuutteita. Lelut on poistettu vapaaehtoisesti myynnistä tai merkinnät korjataan. • 15 lelussa oli vakavia turvallisuuspuutteita rakenteessa tai koostumuksessa. Elinkeinonharjoittajat poistavat nämä lelut vapaaehtoisesti myynnistä, kaksi lelua voidaan korjata.