Anne Kouvo ja Pekka Kaunismaa HUMAK

1. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon ja lasten- ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon osaaminen ja profiili Anne Kouvo ja Pekka Kaunismaa HUMAK

2. Hankkeen taustat ja tavoite • Taustalla tarve selvittää Nuva- ja lanu-koulutusten nykytilan tarve ja vastaavuus työvoiman kysynnälle • Tavoitteena • selvittää osaamistarpeet • tiedot valmistuneiden sijoittumisesta • Profiili ja rajapinnat suhteessa muihin koulutuksiin

3. Hankkeen toteuttamisesta • Humak, järjestö- ja nuorisotyön yksikkö (1.8.13 lähtien nuorisotyön yksikkö) • Anne Kouvo aloitti työn ja Pekka Kaunismaa päätti sen (kevät -13) • Tulokset julkaistaan raportissa OPH:n sivuilla (Ennakoinnin sähköinen tietopalvelu ENSTI, oph.fi) • Tehtävä kokonaisuudessaan laaja suhteessa resursseihin • Materiaali • Aiemmat julkaisut • Ajankohtaismateriaali • Tilastokeskus • Anne Kouvon tekemät haastattelut • Hankkeen toteuttamista ohjannut ohjausryhmä

4. Sisällysluettelo 1. Tausta 1 1.1. Esiselvityksen tarve ja lähtökohdat 1 1.2 Esiselvityksen toteuttaminen ja lyhyt kooste aikaisemmasta tutkimustiedosta 2 2. Taustaa vapaa-ajanohjauksen ja nuorisotoiminnan palveluihin 4 3. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto ja lasten- ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto humanistisen ja kasvatusalan koulutuksen kentässä 4 4. Jatko-opintomahdollisuudet ja koulutusten aloittajatarve 6 5. Koulutusten erityispiirteet - esimerkkinä nuorten nuva-koulutuksesta valmistuneiden nuoruus suhteessa ammatissa toimimiseen 7 6. Nuorisotakuu –mitä uusia vaatimuksia ja haasteita se asettaa koulutukselle 9 7. Ennakoidut muutokset nuorisotyön toimintaympäristöissä 10 8. Osaaminen tulevaisuudessa – osaamistarpeet 12 9. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon ja lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon rajapintoja 13 10. Mihin tutkinnoista työllistytään? 15 11. Aikaisempien selvitysten tilastotietoja ja tilastokeskuksen tilastojen anti 17 12. Haastattelujen tulokset 20 13 Lopuksi 29 LÄHTEET 31 LIITTEET 33

5. Havaintoja aiemmasta tiedosta • Aihepiiristä aiempia selvityksiä/tutkimuksia: Mäkelä (2006) ja Juote & Anttila (2007). Niissä osin edelleen pätevää tietoa, mutta osin olosuhteet muuttuneet ja tieto edellyttää päivittämistä • Systemaattista seurantaa oppilaitosten vaikuttavuudesta ei ole • Toimintaympäristön (erit. nuorisotyön) muutoksessa lukuisia muutossuuntia, jotka vaikuttavat osaamistarpeisiin ja osin työvoiman kysyntään, samoin koulutusrakenteet kehittyvät (erit. korkea-aste) • Tilastotiedosta (tilastokeskus) on vaikea nähdä kohdennetusti nuva- ja lanu-koulutusten vaikuttavuutta (esim. sijoittumista). Tiedon kerääminen edellyttää erillistä aineistoa. • G6-laatuopistot toteuttaneet 2013 seurantakyselyn valmistuneille, hyvä ja tärkeä avaus. • Tiedon keräämisessä ja käytössä paljon systematisoimisen tarpeita.

6. Osaamistarpeet • Osaamistarpeet (työvoiman kysyntä-näkökulmasta) lähtevät toimialan yleisistä tarpeista. Perinteisesti ydin kasvatuksellisessa ohjausosaamisessa, nyt enenevästi painottuvat geneeriset taidot (hallinnolliset, kirjalliset, kielitaito jne.), moniammatillisen työn taidot, erityisnuorisotyön ja muun erikoistuneen nuorisotyön edellyttämät taidot. Toimialan odotukset moninaistuneet. • Osin moninaistuviin osaamistarpeisiin vastaavat korkea-asteen opinnot. • Nuva-koulutus tähtää (opetussuunnitelmatasolla) geneeriseen osaamispalettiin, jossa ydin kuitenkin kasvatuksellisessa ohjaamisosaamisessa. (Voi pohtia: asemoiko nuva-koulutus itsensä epäselvästi geneerisen nuorisoalan profiilin ja kasvatuksellisen ohjaamisen profiilin välillä?) • Lanu-koulutus profiloituu selvästi ohjausosaamiseen kehittäen taitoaluetta pidemmälle (erityisen tuen tarvetta vastaava osaaminen) aikuiskoulutuksellisella otteella

7. Koulutusrakenteet ja -polut • Koulutusrakenteet selviä: II aste-> AMK, alempi -> AMK, ylempi / maisteriohjelma (yliopisto) -> Akateeminen jatkokoulutus • Koulutusasteiden rajat eivät aivan vakiintuneita, amk-koulutuksen roolin ja aseman vahvistuminen muuttanut II asteen koulutuksen merkityksen epäselvemmäksi. Tunnistetaan koulutuksien osittainen ”päällekkäisyys” (Esim. selvittämätön kysymys: milloin työvoiman kysyntä kohdistuu II asteen koulutukseen ja milloin korkea-asteen?) • Muihin koulutusaloihin (esim sosiaaliala) verraten profiilina kasvatuksellisuus (selkeä)

8. Jatko-opintotarpeet • Nuva-koulutuksen jatko-opintopolut selkeät. Rakennettu mahdollisuuksia opintopolkuihin. Tunnistettava kysymys koulutuksien osittainen ”päällekäisyys” (siis: onko motivoivaa opiskella samansuuntaisia asioita 3+3,5 v. jos nuva opiskelee yhteisöpedagogiksi) • Nuva: valmistuvien ”nuoruus” asettaa haasteen jatko-opintoihin • Lanu ammattitutkintona, kysymys jatko-opintopoluista ei relevantti

9. Nuoruuden kysymys • Keskustelua ja mielipiteitä herättänyt kysymys: ovatko nuva-koulutuksesta valmistuvat (n. 18v.) liian nuoria kasvatuksellisiin tehtäviin? • Työelämän mielipiteitä sekä tausta- että haastatteluaineistossa: ovat! • Geneeriset taidot liian ohuet • Eettinen ja syvempi kasvatuksellinen osaaminen kapeaa • Asiakkaat suurin piirtein saman ikäisiä, kasvatuksellinen suhde epäselvä • Näkökulmia: • Työelämän ääni otettava kysymyksessä vakavasti • Ehkä samankaltainen kysymys joillakin muillakin koulutusaloilla • Tarkasteltava koko ammattiuran näkökulmasta, sisäänmenoammattien kysymys • Koskee enimmäkseen opiskeluharjoittelua ja ensimmäisiä työvuosia • Oppilaitokset korostavat ammatillisen kasvun tukea ja sen kehittämistä

10. Nuorisotakuu • Ajankohtainen haasteiden kokonaisuus • Mahdollisesti vaikuttaa työvoiman kysyntään • Nuorisopoliittinen ohjaus (työllistyminen, koulutus, syrjäytymisen ehkäisy tai vaikutusten lieventäminen) korostuvat toimialalla • Vaikutuksia oppilaitoskäytäntöihin: opiskelijan tukeminen ja ohjaaminen entistä vankemmalla perustalla • Yhtenä näkökulmana Nuva- koulutuksen merkitys sosiaalisena vahvistajana

11. Tulevaisuuden osaaminen • Käsityksissä painottuvat osaamisen (osaamistarpeiden) muuttuminen entistä monipuolisemmaksi • Kuitenkin kasvatuksellinen ohjaaminen edelleen osaamisen ydin • Tunnistettuja kehitystä vaativia kysymyksiä: yksilötyön taidot, vuorovaikutus kasvatusympäristön (perheen) kanssa, moniammatillinen työ, koulujen nuorisotyö, tietotekninen viestintä • Ei poistuvia osaamisalueita, trendinomaisesti väheneviä kerho- ja tilatyö

12. Työllistyminen • Valmistuvien työllstymisessä esillä kysymys nuoruudesta: valmistaako nuva-koulutus työelämätarpeisiin? • Voisi arvella työvoiman kysynnässä pullonkaulan nuorimpien kohdalla • G6-opistojen sijoittumisselvitys antaa kuvaa siitä, että sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin kohtalaista, sijoittuminen hyvin moniin eri tehtäviin, viitteitä sisäänmenotehtävistä (esim. koulunkäynninohjaus, aamu- ja ip-ohjaus jne.) • Lanu-koulutus ”keskellä työelämää” ja sijoittuminen työmarkkinoille ei ongelma

13. Kehittämishaasteita • Koulutuksen seurantaa kehitettävä, oppilaitosten sijoittumisselvityksiä kehitettävä tehostettava ja systematisoitava • Koulutuksen ennakointitietoa tulisi kerätä erillisessä ennakointihankkeessa • Jatkuvan seurannan ja tiedonkeräämisen tapaa kehitettävä

14. Kiitoksia!