Utopiat ja dystopiat

1. Utopiat ja dystopiat Kirjallisuuden utopioita ja dystopioita: paremman ja huonomman maailman esityksiä maailmankirjallisuudessa antiikista nykypäivään. Historiaa, teoriaa ja selityksiä. jyrki.korpua@oulu.fi

2. Antiikin utopiat: kulta-ajasta valtio-oppiin Hesiodos, Platon, arkadiat, Euhemeros, Cicero, Ovidius, ym.

3. Ilias & Odysseia, homeeriset lähtökohdat (n.750 & 650 eaa.) Kaupunkivaltiot ja Olympos utopioina Odysseian kuvaus Olympoksesta vrt. Alfred, Lord Tennysonin Avalon teoksesta The Lady of Shalott(1833)

4. Hesiodos (n.700-l. eaa.): Työt ja päivät • ”Työ on ihmisen elämän osa, mutta se, joka on valmis tekemään työtä tulee kyllä toimeen”. • Ihmissuvun viisivaiheinen taantumiskehitys: • Kultainen Kultaisen suvun (ja ajan) ihminen elää paratiisinomaisissa oloissa ja on huoleton ja oikeamielinen. 2. Hopeinen 3. Pronssinen 4. Heerokset (viimeisten sankareiden aika) 5. Rautainen Rautaisen suvun ihmisten elämä on lyhyt ja täyttyy (työstä,) taistelusta ja kärsimyksestä.

5. Pythagoras (582-496 eaa.): • Ei ollut ”utopisti”, mutta myöhempien kosmologian esitysten merkittävä esikuva (mm. Platon) • Numerologia • Teoria taivaan rakenteesta: tuli keskellä, jota maa, kuu, aurinko, planeetat ja kiintotähdet kiertävät • Teoria neljästä elementistä ja kolmesta materian olomuodosta. 12 merkkiä ja 12 eläinkuviota • Pythagoraan, Platonin, Aristoteleen ja Ptolemaioksen näkemykset muodostavat keskeiset kosmologian esitykset aina renessanssiin ja uuden ajan alkuun saakka

6. Ksenofon (n.430-370 eaa.): • Ateenan ja Spartan valtiomuoto (n.400 eaa., engl. The Constitution of Sparta) • Sparta ideaalivaltiona • Hieron eli Tyranni (n.400 eaa.) • Dialogi Syrakusan diktaattorin Hieronin ja runoilija Simonideksen välillä. • Ksenofon on muuttanut mieltänsä: Spartan kuninkaan riippuvuus muusta johtavasta luokasta (homoioi, ”tasavertaiset”) estää Spartan kehittymisen todelliseksi ihannevaltioksi.

7. Platon (427-347 eaa.): • Valtio (n. 390 eaa.) • Ensimmäinen merkittävä utopia • Valtioutopioiden esikuva kahden ja puolen vuosituhannen ajan • Ihanteellinen polis eli kaupunkivaltio.

8. Valtio: • Vögelinin, Cornfordin ja Hildebrandtin jako: • Prologi: oikeudenmukaisuudesta. • Johdanto: Onko oikeudenmukaisuus parempaa kuin epäoikeudenmukaisuus? • Osa I: Valtion synty, kehitys ja järjestys. Mm. koulutus ja perustuslaki. • Osa II: Idean ruumiillistuma. Luokkajako, naisten ja lasten asema, filosofien hallintomalli ja hyvän (agathon) idea. • Osa III: Valtion rappeutuminen. Timokratia, oligarkia, demokratia ja tyrannia. • Leo Straussin jako: • Kirja I: oikeudenmukaisuuden määritelmät • Kirja II-IV: Sokrates pyrkii todistamaan oikeudenmukaisuuden olevan elämän luontainen arvo. • Kirja V-VI: Oikeudenmukainen valtio on rakennettu. Kritiikkiä. • Kirja VII-X: Sokrates selittää kuinka valtio rappeutuu.

9. Valtio: • Kuvaus ihannevaltiosta, jossa filosofit ovat hallitsijoita. • Ei ole kaavamainen esitys siitä, miten täydellinen valtio tulisi järjestää, vaan yhteisöissä elävää ihmistä tutkiva filosofinen esitys. • Ihannevaltioita ei kuvata ikiaikaisena onnellisuuden tyyssijana, vaan dynaamisena tilana, jonka hyvyys ei ole taattua. • Lait (n. 360 eaa.) • ”Toiseksi parhaan valtion” kuvaus • Platonin ihannevaltion luontosuhteesta • Timaios ja Kritias (n. 360 eaa.) • Atlantis-myytti, insula-, l. saariutopia

10. Atlantis Dialogeista Timaios ja Kritias. Myös DiodorosSisialainen(100-l. eaa.) Atlantis Amazonit (Hesperian saari)

11. Diogenes Sinopealainen: • Kirjoitti ihanneyhteiskunnasta, mutta tekstit eivät ole säilyneet • Diogenes Sinopealainen vs. Platon • Diogenes Sinopealaisen kyynisen koulukunnan valtionäkemykset (kyynikot) • Diogenes Laertoksen teoksesta Merkittävien filosofien elämä ja opit.

12. Euhemeros (n.300-l. eaa.) • Panchaia (n.300 eaa.) • Matka Intian valtamerelle Panchaian saarelle. • Säilynyt fragmentteina • Jumalat alun perin ihmisiä, i. euhemerismi • John Ferguson kutsuu teoksessaan Utopias of the Classical World Euhemeroksen Panchaiaa ensimmäiseksi ”todelliseksi utopiaksi”.

13. Iambulos (n.200-l.) • ”Aurinkosaari” (n.150 eaa.), Diodorus Siculoksen teoksesta Bibliotheca historica (n.40 eaa.) • Matka päiväntasaajan vaiheille ”Aurinkosaarelle”, jossa elää yksinkertainen, mutta onnellinen luonnonkansa. • Kritiikkiä itsekkyyttä vastaan • Luonnonkansan ihmiset terveitä ja pitkäikäisiä. • Ei perheinstituutiota, lapset kasvatetaan yhdessä. • Arkadia

14. Vergilius (70-19 eaa.): • Paimenlauluja l. Bucoliga l. Eclogae (42-39 eaa.) • Arkadian kuvaus: • Kuvitelma idyllisestä paikasta, luonnonhelmasta, jossa ihmisolennot voivat tyydyttää välittömät tarpeensa ilman raskaan työn vaivaa. • Arkadian kuvaukset kukoistivat myöhemmin keskiajalla cockaygnen (tai cockaignen) eli ”sokerikakkumaan” kuvauksissa, mutta niissä vallitsi suuri yltäkylläisyys. Luonto tarjosi antimiaan kuin runsaudensarvesta. • Myöhemmistä arkadioista mainittakoon Michel de Montaignen Des Cannibales: intiaanien luonnonkansa elää vailla lakeja, kirjallisuutta, rikkautta ja köyhyyttä, mutta elelee täysin sopuisasti ja mukavasti.

15. Marcus Tullius Cicero (106-43 eaa.): • Kehitteli valtioideaaliaan useissa teoksissa • Mm. De re publica (n.54-51 eaa.) • Ciceron ihmisihanne on valtiomiesfilosofi, jonka hahmossa yhdistyy toiminnan ihmisen käytännöllinen lujuus ja järkevyys sekä filosofin hyveellisyys ja kontemplatiivinen syvämietteisyys. De re publican oraattorissa yhdistyvät vita activa ja vita contemplativa.

16. Ovidius (43 eaa.-17/18 jaa.): • Muodonmuutoksia l. Metamorphoses (8 jaa.) • Ihmiskunnan nelivaiheinen taantumiskehitys (vrt. Hesiodos): • Kultainen aika • Hopeinen aika • Vaskinen aika • Rautainen aika • Ovidius näki ihmisten välisten julmuuksien johtuvan rahatalouden ja maanomistuksen syntymisestä ja tähän liittyvästä ahneudesta (vrt. Rousseau ja myöh. Marx).