Neuvostoliiton historia 2

1. Neuvostoliiton historia 2 Kansalaissota ja sotakommunismi 1918-1922

2. Ongelmat vallanoton jälkeen • Hallitusta ei totella, toimeenpaneva koneisto puuttuu • Talouden alamäki ei korjaannu vaan pahenee • Armeijan hajottua maa on Saksan armoilla • Vähemmistökansat eroavat, kuten niille luvattiin • Rikollisuus ja anarkia vallitsevat • Työläiset eivät työskentele • Hallitusta uhmataan (lakot, ”italjanka”)

3. Hallitusvastuun poliittiset seuraukset • Opposition voitto neuvostojen vaaleissa keväällä 1918 (Ks. Vladimir Brovkin)> repressiot • Anarkistit ajavat vasemmalta ohi>likvidoidaan • Puolueen hajoamisen vaara (vasemmisto-oppositio; mm. rauhankysymys) • Kurin ja järjestyksen tarve ja vaatimus • Puna-armeijan perustaminen

4. Hallitsemisen periaatteet ja metodit • Terrori (”Miten kilpailu on järjestettävä”) • ”Sosiaalinen insinöörityö”: ”luokkataistelun” järjestäminen ja kiihdyttäminen (”grab nagrablennoje!” suunnattuna toimintana) • Väkivaltakoneisto (tšeka) ei lain sitoma • Summittaisen terrorin käyttö (esim. kesä 1918) • Opposition kukistaminen kaikin keinoin

5. ”Sotakommunismi” 1918-1921 • Suunnitelmattomasti, sodan ja pulan oloissa syntynyt talousjärjestelmä, joka pyrki kommunismiin • ”Valvonnan” sijasta tuotantolaitosten kansallistaminen • Elintarvikediktatuuri. Korttijärjestelmä. ”annokset” (pojok) • ”Tasapalkkaisuus” (uravnilovka)(ei koskenut ”riistäjäluokkia”, joille nälkäannos) • Hyperinflaatio ja rahan syrjäytyminen. Barter • Pakkoon perustuva, sosialistiseksi ymmärretty talousjärjestelmä, jossa sekä tuotanto että jakelu maksimaalisesti valtion käsissä

6. Bolševikkien tavoitteet • ”Kommunismi”: yhteiskunta ilman valtiota (erityistä pakotuskoneistoa) • Jokainen hoitaa vuorollaan hallintoa • Päämäärä siis sama kuin anarkisteilla (Lenin) • Yhteiskunta vailla rahaa ja niukkuutta; ”jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan” • Siirtymävaiheessa tarpeen tiukka diktatuuri • Uuden yhteiskunnan säännöt ”opitaan pian” (V.I.L.)

7. Vuoden 1919 puolueohjelma. Voimassa vuoteen 1961 • Puolueen nimeksi v. 1918 ”yleisvenäläinen kommunistinen puolue (bolševikit) • Maailmanvallankumouksen aikakausi alkanut • Imperialismin sortumisen ja vallankumoussotien aikakaudella sodat ovat väistämättömiä -pasifismi taantumuksellista utopiaa • Venäjällä pikkuporvaristo ”määrällisenä” enemmistönä: sosialistista yhteiskuntaa ei vielä toteutettu • Proletariaatin diktatuuri voimassa, luokkataistelu jatkuu

8. Valtio ja kansa (1919) • Valtiota lähennetään kansaan • Vaalipiiriksi ja valtion perussoluksi tulee alueen sijasta työpaikka • Työtätekevät joukot suorittavat yhä enemmän valtion tehtäviä • Vallan kolmijako lainsäädännölliseen, hallinnolliseen ja tuomiovaltaan poistetaan • Kaikki valta (diktatuuri) ”työväellä”

9. Talous (1919) • Maksimaalinen tuotannon suunnitelmallistaminen ja keskitys • Uuden toverillisen työkurin luominen • Spesialistien laaja käyttö (vaikka ovatkin vanhan vallan kasvattamia) • Pyrkimys tasapalkkaisuuteen, jota ei vielä voida toteuttaa (spesialisteille suurempi palkka)

10. Jakelu (1919) • Kaupankäyntiä korvataan yhä enemmän suunnitelmallisella jakelulla, tavoitteena organisoida väestö yhtenäiseen kulutuskommuunien ketjuun • Jakeluorganisaation ankara keskittäminen • Osuustoiminnan tukeminen

11. Raha ja pankit (1919) • Pankit valtion monopoliksi • Siirtymävaiheessa kapitalismista kommunismiin ei rahasta luopuminen vielä ole mahdollista • Rahattomien operaatioiden piiriä laajennetaan ja valmistellaan rahan hävittämistä (pakolliset pankkitalletukset, sekkien ja lyhytaikaisten ruokakuponkien käyttö jne.)

12. Maatalous (1919) • Luotava valtiontiloja • Kannatettava maatalouskommuuneja • Nojataan maalaisköyhälistöön • Taistellaan kulakkeja vastaan, keskitalonpoikia (serednjak) vedetään suunnitelmallisesti sosialismin rakentamiseen

13. Työ (1919) • 8-tunnin työpäivä • Ylityökielto (poikkeuksia imperialistien intervention takia) • 42 tunnin yhtäjaksoinen vapaa • Tavoite: 6 tunnin työpäivä + 2 tuntia hallintoa ja/tai opiskelua

14. Naiskysymys (1919) • Naisten tasa-arvo, ”viimeistenkin epätasa-arvon jäänteiden hävittäminen” • ”Vapauttaminen vanhentuneen kotitalouden rasituksista korvaamalla se kommuunitaloilla” • yhteisruokailu ja lastenhoito, keskuspesulat • siviiliavioliitto

15. Kansallisuudet (1919) • Lähennetään eri kansallisuuksien proletaarisia ja puoliproletaarisia aineksia • Kaikki kansalliset erioikeudet poistetaan • Siirtymävaiheena täydelliseen yhtenäisyyteen on federaatio • Se, kenellä on oikeus puhua kansakunnan nimissä (eroamisasiassa) riippuu kansakunnan kehitysasteesta • Kansallisten tunteiden jäänteitä kohtaan on osoitettava erityistä huomiota

16. Oikeuslaitos (1919) • Yhtenäinen kansanoikeus • Tuomarit neuvostojen valitsemia, vanhat lait kumottu • Ellei dekreettejä asiasta ole, käytetään sosialistista oikeustietoisuutta • Rangaistuksissa paljon ehdollista, vankeuden sijasta työtä, vankilat korvataan kasvatuslaitoksilla

17. Koululaitos (1919) • Koulut muutetaan luokkaherruuden välineestä luokattoman yhteiskunnan rakentamisen välineiksi • Yleinen, maksuton ja pakollinen polytekninen koulutus (tutustuminen kaikkiin tärkeimpiin tuotannon aloihin) • Yhtenäinen työkoulu omalla äidinkielellä • Korkeakoulutus ja taiteen ja sivistyksen saavutukset maksimaalisesti joukkojen käyttöön

18. Talouden kriisi • Vrt. Leninin uskomus työtehon lisääntymisestä ”kommuunissa” (Valtio ja vallankumous) • Jakelun romahdus> kaupunkien tyhjeneminen, ”Mešotšniki” (salakauppa) • Pakkoluovutukset > viljelyn romahdus > kylvökomiteat • Tuotannon romahdus • Kuljetuksen romahdus (rautatiet) • Ulkomaankaupan romahdus • Tuottavuuden romahdus (eikä kasvu…) • Nälänhätä (Povolžje). N. 5 miljoonaa uhria Huippu 1921-22 (Amerikkalainen ARA-järjestö auttaa)

19. Poliittinen kriisi keväällä 1921 • Oppositiopuolueet ”maan alla” • Elintarvikepula, liikenteen lama • ”Sovdepia” saarroksissa, ei ulkomaankauppaa, ei poliittista tunnustusta (Paitsi Suomi ja Baltian maat) • Kapinat maaseudulla (Tambov) • Kronstadtin kapina (”neuvostot ilman kommunisteja!”)

20. Kronstadtin kapina • Maaliskuussa 1921 • Matruusit (aiempi bolševikkien paras tuki) nousevat kapinaan • Kronstadt vallataan rynnäköllä jään yli, teloitukset • N. 8000 kronstadtilaista pakenee Suomeen, mm. kapinan johtaja Petritšenko

21. Ulkovaltojen interventio • Taustaa: I maailmansota jatkuu. Venäjä Saksan kelkassa. Kysymys Venäjän veloista. • Tavoitteena omien etujen (sota, aseet) turvaaminen ja valkoisten auttaminen • Sotatoimet vähäisiä. Aseita ja ammuksia valkoisille suuria määriä • Britit Pohjois-Venäjällä ja Mustalla merellä • Ranskalaiset Mustalla merellä • Amerikkalaiset Pohjois-Venäjällä ja Kaukoidässä • Japanilaiset Kaukoidässä

22. Kansalaissota Venäjällä • Huipentuma 1918-1919 • Alku: ”Tšekkoslovakkien” juna. ”Jääretki” • Demokraattinen vastavallankumous: Komutš (perustuslakia säätävän kokouksen komitea) • Amiraali Koltšakin kaappaus> “Ylin hallitsija”. Toimi Siperiassa ja Uralilla • Kenraali Denikinin hyökkäys etelästä kohti Moskovaa • Judenitšin hyökkäys Pietariin syksyllä 1919 • ”Banditismi” vuoristoalueilla ja rajoilla sekä aroilla • Itä-Karjalan ”bandiittikapina” 1921-22, Aunuksen retki 1919 ym. • Puolan-sota 1920. Wrangel Krimillä 1920

23. Kansalaissodan luonne • Aluksi pienet joukot mukana • Puna-armeija luodaan alkaen keväästä 1918. Miljoonia mobilisoidaan. Rautainen kuri (ei ”demoratiaa”). Väenotot • Raakuus: ei vankeja taisteluista, panttivangit, terrori, pogromit • ”Porvarilliset spesialistit” punaisten sotilasasiantuntijoina • Primitiivisyys: ratsuväki, ”tatšankat” tankkien korvikkeena • Tautien merkitys (espanjantauti) • ”Kolmas voima”: vihreät talonpoikaisanarkistit (Nestor Mahno)

24. Tappiot • Puna-armeija (virallinen tilasto ”Grif sekretnosti snjat”) • Kaatuneita 260 000 • Kuoli sairaaloissa 616 000 • Yht. ”peruuntumattomia” n. 940 000 • Haavoittuneita n. 550 000 • Sairastuneita 6 242 000 • Yht. ”sanitaarisia tappioita” n. 6 801 000

25. Kansalaissodan uhrit • Kokonaismäärä 7-10 milj. (4x Ims. uhrit) • Suurin osa siviilejä • N. 2 milj. tauteihin kuollutta • N. 2 milj. rintamilla kuollutta • N. 200 000 teloitettua • N. 400 000 vankeudessa tai ”rauhoituksissa” kuollutta • N. 7 milj. huollotonta lasta • Volganvarren nälänhätä 5-7 milj. uhria

26. Normalisoituminen • Puolan sota 1920. Yritys ”viedä vallankumousta”. Varsovan edustalla pannaan sulku etenemiselle lännessä. Ranskan apu Puolalle • Rauhansopimukset Suomen ja Baltian maiden kanssa 1920 • NEP (Uusi talouspolitiikka) vuodesta 1921 • Genovan konferenssi käsittelee Venäjän velkoja 1922. Venäjä palaa maailmanpolitiikkaan • Kaukoidän tasavallan liittäminen takaisin Venäjään 1922 • Neuvostoliiton perustaminen 1922 lopussa • Maailmanvallankumous jää pois päiväjärjestyksestä (tosin vielä Hampuri 1923 ja Tallinna 1924)

27. Kansalaissodan ja sotakommunismin perintö • Väkivallan kulttuuri (s. esim. Figes, Gorki, Jakovlev) • Talouden ja yhteiskunnan sotilaallinen johtaminen –”sotatalous” • Valta keskittyy puolueelle (eikä neuvostoille) • Puolue kehittyy monoliittiseksi, keskitetyksi organisaatioksi (”demokraattinen sentralismi”) • Kansan kahtiajako (”entiset” ja ”kulakit”) • Talouden romahdus. Teollisuuden pysähtyminen ja nälänhätä