250 likes | 573 Views
Psykologian kurssi 3. Tietoa käsittelevä ihminen. Tutkimus. Halusimme selvittää ihmisen muistin toimivuutta. Otoksena 5 aikuista. Mukana myös yksi testihenkilö. Toteutimme kenttätutkimuksena. Tutkimme muistin toimivuutta 3:lla eri tavalla. Testimme testasivat vain lyhytkestoista muistia.
E N D
Psykologian kurssi 3 Tietoa käsittelevä ihminen
Halusimme selvittää ihmisen muistin toimivuutta. • Otoksena 5 aikuista. • Mukana myös yksi testihenkilö. • Toteutimme kenttätutkimuksena. • Tutkimme muistin toimivuutta 3:lla eri tavalla. Testimme testasivat vain lyhytkestoista muistia.
Ensimmäinen testi • Testasi kuinka hyvin koehenkilö muistaa konkreettisia asioita. Näytimme heille 19 sanan ostoslistaa, joka piti palauttaa mieleen kirjoittamalla sanat myöhemmin paperille.
Toinen testi • Testasi kuinka hyvin luetut sanat painuvat mieleen. Testissä oli 16 sanaa. Ensimmäiset olivat todella helppoja ja viimeiset olivat vaikeita. Mukana oli myös abstrakteja sanoja, joita on vaikeampi muistaa.
Kolmas testi • Testasi kuvamuistia. Näytimme kuvaa noin 20sekuntia, jonka jälkeen kuvasta kysyttiin eritasoisia kysymyksiä. Helpoimmat kysymykset liittyivät väreihin ja kuvassa esiintyvään henkilöön ja vaikeimmat esineisiin, joita taustalla näkyi ja niiden määriin.
Ensimmäinen testi • Keskiarvo: 14 sanaa oikein • Parhaiten menestynyt muisti 16 ja heikoiten muistaneet muisti 12. • Yksi koehenkilö kertoi käyttävänsä sellaista muististradegiaa, että hän käveli omassa lähikaupassaan keräilemässä tavaraa kärryihin. Hän saikin testistä 16 oikein.
Toinen testi • Keskiarvo: 7,6 sanaa oikein • Parhaiten menestynyt muisti 12 ja heikoiten muistaneet muisti 6. • Abstrakteja sanoja oli selvästi vaikeampi muistaa kuin konkreettisia asiaoita.
Kolmas testi • Keskiarvo: 6,2 / 8 oikeaa vastausta • Parhaiten menestynyt vastasi 7 kysymykseen oikein • Kuvan muistaminen oli selvästi muita tehtäviä helpompi.
Yhteenveto • Koehenkilöiden oli selvästi helpompi muistaa konkreettisia asioita (kuva ja ostoslista). • Abstrakteja sanoja oli selvästi vaikeampi muistaa.
Muisti sisältää kolme osaprosessia • mieleen painaminen • mielessä säilyttäminen • mieleen palauttaminen
Muistin merkitys ihmisen toiminnalle on samankaltainen kuin terveyden: Se huomataan vasta kun se puuttuu.
Dementia eli Alzheimerin tauti on suurin muistin menetyksen aiheuttaja. • Korsakoffin syndrooma, tutummalla nimellä alkoholismi on myös vaarallinen muistin menetykseen johtava tauti. • Kolmas todennäköisin muistin menetyksen aiheuttaja on iskussa tai taudissa aiheutuneet aivovammat.
Muisti on prosessi, minkä avulla pystymme selviytymään ympäristössämme. Muistissamme on niinkin merkittävä ominaisuus, että sinne on varastoitunut kaikki tieto mikä tekee ihmisestä yksilön ihmisen persoonallisuus on muistin varassa.
Meidän elintärkeä muistimme sisältää kaikki tiedot esim.sen, että osaamme kirjoittaa tai vaikkapa uida. Muistin tämä puoli korostaa muistin yhteyttä oppimiseen oppiminen ja muisti edellyttävät toisiaan.
Sensorinen muisti on muisti, joka liittää havainnon ja muistin toisiinsa. Se pitää asian niin kauan yllä, että aivot tajuavat mitä tapahtuu. Käytännössä siihen kuuluu aikaa puolesta sekunnista muutamaan sekuntiin. Tämä muisti liittyy vahvasti ikoniseen muistiin eli kuvamuistiin.
Ikonisen muistin toimiminen on pakollista jos ihminen haluaa esimerkiksi lukea. Muuten lukemisesta ei tulisi mitään. Havaintoa ei ehtisi syntyä jos ikoninen muisti ei toimisi.
Kuulojärjestelmässä on aivan samankaltainen muisti varasto, kaikumuisti. Sen tehtävänä on säilyttää lyhyen äänen havainto riittävän kauan, jotta havainto ehtii syntymään. Ilman tätä muistitapaa ei puheen havaitsemisesta tule yhtikäs mitään.
Työmuisti • Herkkä, sen kapasiteetti on rajallinen. • Altis häiriöille. • Muististrategiat tärkeitä. • Työmuistin tehtävänä on pitää kaikennäköisiä asioita samanaikaisesti aktiivissa tilassa, jotta voimme vertailla niitä keskenämme ja tehdä niistä päätöksiä.
Säilömuisti • Henkilöhistoriamme ja muuta itsestään selvää tietoa pitkäkestoisessa muistissamme, säilömuistissa. • Psykologinen kirjallisuus erottaa kaksi erilaista säilömuistia toisistaan:elämäkerrallinen muisti ja tietomuisti.
Elämäkerta muisti arkielämässä • Pienen miettimisen avulla pystymme palauttamaan uskomattoman paljonasioita mieleemme. • ns. salamavalomuisti: iloiset ja mukavat asiat muistetaan paremmin kuin surulliset ja vihamieliset. Myös joitakin merkittäviä yksityiskohtia.
Tietomuisti • Työ, jota tehdään tehokkain tapa oppia. • Tietojen muistaminen liittyy asioiden oppimiseen. • Oppiminen ilman omaa tahtoa todella vaikeaa • Opit ja muistat parhaiten ne asiat mitkä todellisuudessa haluat.
Loppua puskee… Ville Koskimaa Tapio Järvinen Tuomo ”Panos” Hakkarainen