Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen

1. Suomen kielioppia edistyneille Numeraalitja lyhenteetPäätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki

2. Numeraalit: Perusluvut 1/3 • ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. • ilmaisevat määrää (kuinka monta?). Nominatiivimuotoisen lukusanan kanssa tulee yksikön partitiivi: kaksi(2) omenaa, 15 oppilasta, tuhat hyttystä mutta:yksi omena • Moniosaisissa luvuissa jokainen osa taipuu. kuudellatuhannella (6000:lla) kahteensataanseitsemäänkymmeneen (270:een) viidessäsadassakahdessakymmenessäkuudessa(526:ssa) Huom.! -toista-aines ei taivu lukusanoissa 11–19. Sijapääte tulee sen edelle: neljässätoista (14:ssä) yhdeksääntoista (19:ään) Huom.! Pitkää vokaalia ei katkaista.

3. Numeraalit: Perusluvut 2/3 • Lukusana + yksikön partitiivi -konstruktio voi olla lauseessa • subjektina, jolloin predikaattiverbi on yksikössä. Kahdeksan leijonaa saalistaa. Sata mielenosoittajaa marssii kadulla. Huom.! Jos lukusanan edellä on määrite, se on monikkomuotoinen. Tällöin myös predikaattiverbi tulee monikkoon: Ne kahdeksan suurta leijonaa saalistavat taitavasti. Kaikki sata mielenosoittajaa joutuivat putkaan. • tai objektina. Söin neljä jäätelöä! • Muissa tapauksissa lukusana kongruoi jäljessään olevan sanan kanssa. Sijapäätettä ei kuitenkaan merkitä numeroon, jos se käy ilmi seuraavasta sanasta. viidestä tentistä, 13 hevosella, 462 valtiossa

4. Numeraalit: Perusluvut 3/3 Huom.! Kymmentäpienemmät luvut ja tasaluvut kirjoitetaan kirjaimin: Tuhat katsojaa huusi eläköön-huutoja maestrolle. Lapselta irtosi yön aikana kaksi hammasta. Miljoona euroa on varsin suuri lottopotti! • Matemaattisessa ja tilastollisessa tekstissä sekä mittayksiköiden lyhenteiden kanssa tasaluvut ja kymmentä pienemmät luvut kirjoitetaan numeroin. 100 m, 10 %, 4 km²

5. Peruslukujen taivutus • -si-loppuiset luvut (yksi, kaksi, viisi, kuusi) taipuvat kuten sana uusi. • Luvuilla seitsemän, kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen nominatiivi ja genetiivi ovat samannäköiset.

6. Päätteen liittäminen peruslukuun(monikon i tulee mukaan.) Numeroin kirjoitettaessa sijapääte tulee kaksoispisteen jälkeen: 127:n, 946:sta, 534:ään

7. Numeraalit: Järjestysluvut 1/3 • ilmaisevat sijaa (kuinka mones?). • muodostetaan liittämällä tunnus -s perusluvun genetiivivartaloon:neljäs, viides, kuudes, seitsemäs • Poikkeuksia ovat luvut ensimmäinen(1.) jatoinen(2.), jotka taipuvat kuten muutkin -nen-loppuiset sanat. • Muissa sijamuodoissa tunnuksia ovat -nte-, -nne- ja -t. Monikkomuodoissa tunnus on -nsi-. Mäkiset muuttivat kuudenteen kerrokseen. Myös viidennestä kerroksesta on upeat näkymät. Ilman kolmatta puhelinsoittoa hän ei olisi herännyt. He olivat kilpailussa seitsemänsiä. Huom.! -toista-aines ei taivu lukusanoissa 11–19. Järjestysluvun tunnus ja sijapääte tulevat sen edelle: yhdestoista (11.), kahdenteentoista (12:nteen) Huom. ensimmäinen yhdes-; toinen  kahdes-

8. Numeraalit: Järjestysluvut 2/3 • Järjestysluku kongruoi pääsanansa kanssa: Seitsemännet olympialaiset järjestettiin Antwerpenissa 1920. Niissä Paavo Nurmi voitti ensimmäisen olympiamitalinsa. Huom.! Kun sijamuoto ilmenee pääsanasta, numeroin kirjoitettuun järjestyslukuun ei tule sijapäätettä: Pekingissä järjestetyissä 26. (=kahdensissa- kymmenensissäkuudensissa) olympialaisissa Suomea edusti 58 urheilijaa. • Kun pääsanaa ei ole, käytetään järjestysluvun tunnusta. Tero Pitkämäki oli keihäänheitossa 3:s. (lause loppuu pisteeseen)

9. Numeraalit: Järjestysluvut 3/3 • Numeroin kirjoitetun järjestysluvun perässä on piste: 1., 2., 3. jne. Kun numeroin kirjoitettua järjestyslukua taivutetaan, piste jää pois. Mukaan otetaan järjestysluvun tunnus: 127:nnen, 946:tta, 534:nteen • Järjestyslukuina voidaan käyttää myös roomalaisia numeroita: I (1.) V (5.), X (10.), L (50.), C (100.) D (500.), M (1000.) Elisabet II, Kaarle XII Kustaa XX Nordic Congress of Dermatology • Roomalaisella luvulla merkittyyn järjestyslukuun merkitään vain sijapääte (luku sisältää tunnuksen): Elisabet II:lla on valtava yksityisomaisuus. Dermatologian kongresseista XXVI:ssa oli loistava ohjelma.

10. Järjestyslukujen taivutus • Illatiivissa ja essiivissä on yksikössä vahva aste, muiden sijamuotojen päätteet liitetään heikkoon vartaloon.

11. Päätteen liittäminen järjestyslukuun (järjestysluvun tunnus ja monikon i mukaan)

12. Päivämäärät • Päivämäärissä käytetään pistettä: 1.9.2008, 1.9.08 tai 1. syyskuuta 2008 • Monesko päivä tänään on?− Tänään on • ensimmäinen syyskuuta (päivä nominatiivissa, kuukausi partitiivissa) • syyskuun ensimmäinen. (jos kuukausi on ensin, se on genetiivissä) • Milloin / minä päivänä kurssi alkaa? − Se alkaa • ensimmäisenä syyskuuta (päivä on essiivissä, kuukausi partitiivissa: • syyskuun ensimmäisenä. (kuukausi genetiivissä, päivä essiivissä) • Ajanjaksoilmauksissa ei päivämäärän taipumista ilmaista: 15.3. mennessä, 15.3. saakka(viidenteentoista) 1.10. alkaen, lukien, lähtien(ensimmäisestä)

13. Desimaali- ja murtoluvut • 0,5 − luetaannolla pilkku viisi ½ − luetaanpuoli + yksikön partitiivi: Osta puoli litraa mehua! • 1/3 − luetaankolmannes tai kolmasosa 2/3 − luetaan kaksi kolmannesta tai kaksi kolmasosaa 1/4 − luetaanneljännes tai neljäsosa 3/4 − luetaan kolme neljännestä tai kolme neljäsosaa • Taivutus: kolmannes, kolmanneksen, kolmannesta, kolmannekseen jne. neljännes, neljänneksen, neljännestä, neljännekseen jne. • Murtoluvuissapääte lisätään kaksoispisteen jälkeen, jos viereinen sana ei ole samassa muodossa: 2/3:n enemmistö

14. Lyhenteet • Pääte liitetään yleensä kaksoispisteenavulla. 8 kk:ssa 15 §:ään(huom. lakitekstissä ei pistettä, vaikka on järjestysluku) Rangaistusta kovennettiin 1 v:een 8 kk:een. Huom.! Partitiivin pääte on -ta sanatyypissä vuosi:v:ta Huom.! Partitiivin ja illatiivin pitkää vokaalia ei katkaista:§:ää • Myös monikon tunnus merkitään: kpl:isiin = kappaleisiin %:eihin = prosentteihin • Päätettä ei merkitä nominatiivimuotoisen numeroin kirjoitetun sanan jälkeen mitta- tai rahayksikön lyhenteeseen tai symboliin. 5 kg, 100 € 50 %, 22˚