Kolme maailmaa?

1. Kolme maailmaa? • Teollistuminen synnytti entistä laajemmat markkinat, myös maailmantalous laajeni voimakkaasti • 1900 – luvulla ”3 maailmaa” • 1. maailma: Teollistuneet länsimaat • 2. maailma: Sosialistiset suunnitelmataloudet: • Neuvostoliitto n. 1923 – 1991 • Kiina 1949 => Vuodesta 1976 (Maon kuoleman jälkeen) Kiinan taloutta on vähitellen vapautettu. Nykyisin Kiinan talous on yksi maailman villeimmistä ja vähiten säädellyistä markkinatalouksista • Itä-Euroopan sosialistimaat (itä-Saksa, Puola, Unkari, Tsekkoslovakia, Romania, Bulgaria). Nämä maat hylkäsivät sosialismin 1980 – luvun lopun ”samettivallankumouksessa” • Nyt niitä kutsutaan ”siirtymätalouksiksi” => Siirtymässä/siirtyneet markkinatalouteen • Sosialismissa myös kehitysmaita, esim. Egyptin ”arabisosialismi” Nasserin johdolla 1950 – ja 1960 – luvuilla. Kuuba Castron johdolla vuodesta 1959 • Pohjois-Korea vuodesta 1945, Vietnam vuodesta 1976 (pohjoinen jo 1940 – luvulta lähtien) • 3. Maailma: Kehitysmaat (engl. ”developing countries”, ”kehittyvät maat”)

2. Talouden ilmiöitä 1900 – luvulla: • Usko vapaaseen markkinatalouteen ollut lujilla myös länsimaissa • 1930 – luvun lama oli ensimmäinen suunnilleen globaali taantuma • Nousi tarve valtiovallan suuremmasta roolista taloudessa (esim. ”New Deal” USA:ssa) Länsi-Euroopassa ja Skandinaviassa hyvinvointivaltion malli ”Welfare state” Ideana yhdistää markkinatalous ja valtiovallan aktiivinen rooli taloudessa • Tuloksena kansantalous, jota leimaa korkea verotaso, ja suuri määrä julkisia palveluja • Nykyhaasteina hyvinvointivaltion tulevaisuus: Globaali kilpailu vaatisi alentamaan veroja, hyvinvointi palvelut osoittautuneet kalliiksi, ikärakenne ongelmallinen useassa Euroopan maassa

3. Taloudellinen yhteistyö: • Sosialistimailla SEV aina 1980 – luvulle asti • Länsi-Euroopassa EHTY 1951=> EEC 1957 => EY 1967=> EU 1993 • EEC:n ulkopuolisilla mailla EFTA (European Free Trade Area)1950 – luvun lopulta aina 1980 – luvulle. Nykyisin useimmat Länsi-Euroopan maat tietysti EU:ssa • Maailmanlaajuisia organisaatioita tai sopimusjärjestelmiä mm. OEEC (myöhemmin OECD, Organization for Economic Co-operation and Development), joka seuraa ja neuvoo kansantalouksia (esim. OECD:n raportit talouden eri osa-alueilla). 32 jäsentä. • Lisää maailman talouden sanastoa: • KS. http://www.globalisaatio.net/sanasto.html

4. Yhteistyö… • EBRD = European Bank on Reconstruction and Development • GATT = Global Agreement on Trade and tariffs. Sopimus vapaan ulkomaankaupan toteuttamisesta maailmanlaajuisesti • WTO = World Trade Organization, oikeastaan laajennus GATT:iin • IMF = International Monetary Fund, maailman valuuttarahasto 1944 => • World Bank, maailman pankki. Antaa luottoja varsinkin kehitysmaille. • G8 (Group 8) = USA, Kanada, Ranska, Saksa, Englanti, Italia ja Japani ja Venäjä = ”isojen poikien” kerho

5. Maailmantalouden tila? • Maailman tulonjako? • G7 maat (G8 miinus Venäjä) muodostavat nykyisin 67% maailman bruttokansantuotteesta • Keskimääräinen BKT/as. maailmalla n. 7000 – 7500 dollaria. • Rikkain Luxemburg $36400, köyhin Sierra Leone $510 (v. 2001) • Ongelmana ollut rikkaiden ja köyhien maiden eron voimakas kasvu 1960 – luvulta lähtien • Entisten siirtomaiden itsenäistyminen 1950 – ja 1960-luvuilta lähtien ei ole tuonut niille vaurautta

6. Syyt nykyiseen tulonjakoon? • Vasemmistolaisen mukaan maailmankauppa on epäreilua. Sen pelisäännöt eivät ole aidosti vapaat, vaan suosivat rikkaita teollisuusmaita • Liberalistien näkemyksen mukaan kaikki kauppaan osallistuneet maat ovat vaurastuneet. Pahiten ovat köyhtyneet maat, jotka eivät ole osallistuneet maailmankauppaan, tai ovat köyhtyneet sodan yms. takia • Kehitysapu ja kehitysyhteistyö sekä lainat kehitysmaille ovat olleet yrityksiä auttaa. Kehitysapua annetaan kuitenkin melko vähän, alle 1% teollisuusmaiden BKT:sta (suomi n. 0,4%)

7. Miten köyhyyttä voisi poistaa? • Toisaalta on huomattu, että köyhyyden poistaminen on osa suurempaa kokonaisuutta: • - Demokratia & turvallisuus • - Koulutus • - Tasa-arvo • - Talous • - Väestönkehitys (jos väestö kasvaa nopeammin kuin BKT, köyhdytään per asukas!) • Tosiasiaksi jää, että rikkaimpien ja kaikkein köyhimpien maiden välinen kuilu on kasvanut viimeisten 50 – vuoden aikana. Syy tosin ei ole kehitysmaiden absoluuttinen köyhtyminen yleisesti, vaan teollisuusmaiden tuotannon ja elintason jatkuva kasvu. • Monen kehitysmaan ongelmana monokulttuuri, eli tuotanto ja elinkeinot on valjastettu muutaman avaintuotteen (maataloustuotteen) valmistamiseen. taloudelta puuttuu pohja. Usein seurausta siirtomaa-ajalta tai länsimaisten kauppakumppanien vaatimuksista

8. Ympäristö sopimukset: • Ympäristön tilaan alettiin kiinnittää huomiota jo 1800-luvulla. Tehdaskaupunkien savu ja likaiset joet olivat näkyvin ilmiö. => Savupiiput • 1900 – luvun alkupuolella USA:ssa ”Conservation” – ajattelu, joka korosti luonnonvarojen säästämistä ja kehittämistä (talouden intressit) • 1960 –luvulta lähtien ekologia-ajattelu, joka korostaa luontoa ihmisen ja eliökunnan kotina • (”Ekologia” ”Oikos”  ”koti”) • YK otti ympäristön suojelun mukaan agendaansa v. 1972. => UNEP, United Nations Environmental Program, päämaja Nairobiin, Keniaan • Ympäristön tuhoutumista alettiin torjua kansainvälisillä sopimuksilla • Ilmasto: Otsonikerroksen suojelusopimus Wienissä 1985, Rio De Janeiron sopimus 1992, Kioto 1997 • Vedet: Esim. itämeren suojelusopimukset , Helsinki 1992 • Maaperä & myrkyt: Baselin sopimus 1989, Rotterdamin sopimus 1998 • Biodiversiteetti: Rio 1992, Cartagena 2002

9. Ympäristön tila: • Energia: • Metsästävät ihmiset kuluttivat energiaa noin 5 KCal/henkilö / vrk. • Teollisuusmaissa kulutus on n. 230-250. • USA kuluttaa 25% maailman energiasta • Aasian kaupungistuminen ja teollistuminen aiheuttaa tulevaisuudessa energian kulutuksen jyrkän nousun. Kuinka jyrkän?? Kiinan energian kulutus kasvaa n.4 -6 % joka vuosi • Öljyvarat riittävät n. 50 vuotta, hiili muutamia satoja vuosia. Uusiutuvien energiavarojen käyttö (aurinkovoima, tuulivoima) on osoittautunut odotettua hankalammaksi • maailman energian kulutus kasvaa n. 3 prosentin vuosivauhdilla. • Nykyisin maailma käyttää kaupalliseen kulutukseen n. 9 miljardia öljytonnia vastaavan määrän energiaa

10. Ympäristön tila: • Raaka-aineiden käyttö ja jätteet • Suomalainen kuluttaa n. 1,5 tonnia viikossa, eli n. 78 tonnia vuodessa • Jätteet: Suomessa 900 000 tonnia vuodessa pelkästään kotitalouksista • => ”Ekologinen selkäreppu”=Tuotteen valmistamiseen kulunut luonnonvarojen määrä (kg) - tuotteen oma paino • Esimerkkejä: CFC-yhdisteet ja hiilidioksidi: • Ilmastonmuutos => 3-5 asteen nousu keskilämpötilassa seuraavan 50 v. aikana? • Otsonikerroksesta arvioidaan jopa puolen jo tuhoutuneen • Öljy on loppumassa nopeammin, kuin on aikaisemmin arvioitu. Ehkä vuoteen 2040 mennessä siitä on tullut jo liian kallista arkipäiväiseen kulutukseen

11. Ekologinen jalanjälki? • Kuinka suuren loven yksi ihminen tekee maailman resursseihin? • Voidaan mitata hehtaarialana, joka menee yhden ihmisen tarvitsemiin raaka-aineisiin, ruokaan, energiaan, yms. • maailmassa on ”tilaa” 1,6 Ha / asukas, kulutus on 2,3 Ha • Suomalaisen jalanjälki on n. 9 Ha. Se on siis 5 – 6 kertaa enemmän, kuin maapallon sietokyky on!

12. Maailman väestönkehitys: Nopein väestönkasvun vaihe on jo ohitettu 1960 – luvulla Väestö tulee vakiintumaan n. 10 miljardiin tai putoamaan huipun jälkeen joskus 2100 paikkeilla?

13. Elinkeinot: • Länsimaissa teollisuus, eli jalostus syrjäytti maatalouden 1800 – luvulta alkaen. Nykyisin alkutuotanto (eli maa- ja metsätalous) muodostaa vain n. 5% BKT:sta • 1950 – luvulta lähtien palvelut ovat nousseet länsimaissa suurimmaksi BKT-eräksi. esim. Suomessa nykyään n. 60% • Ympäristön kannalta aineettomien hyödykkeiden, eli palvelujen lisääntyminen voisi olla hyvä asia, jos niiden kasvu ei aiheuta liikenteen yms. kautta lisää saasteita • Kaikkein tehokkaimpia voisivat olla tietopalvelut (esim. softat), joiden tuottaminen vaatii kohtuullisen vähän aineellisia investointeja, mutta on arvokasta. • Matin ”teesi” (ja monen muun…) Oikeastaan kehitysmaidenkin ongelmat ovat elinkeinorakenteessa. Ei Suomikaan voisi olla vauras, jos myisi maailmalle vain raaka-aineita. ongelmaksi jää, miten jaetaan järkevästi maailman jalostus ja palvelujen tuotanto, jotta vauraus jakaantuu. Nykyinen ”Kiina-ilmiö” ei ole hyvä lännelle, eikä kehitysmaille, mutta se saattaa olla välivaihe. Jos prosessi jatkuu, elintaso- ja palkka erot tasoittuvat, jolloin tuotanto on yhtä kannattavaa kaikkialla. => Tuotanto jää tasaisesti levinneeksi maailmalle.