Sosiaalinen media opetuksessa

1. 19.04.2007 Marja Kallioniemi & Maija K�rn� Sosiaalinen media opetuksessa

2. Mit� on sosiaalinen media Sosiaalinen media kuvaa vuorovaikutteista mediaymp�rist��, jossa kaikki osallistujat saman aikaisesti vastaanottavat informaatiota ja k�sittelev�t ja tuottavat sit� muiden k�ytett�v�ksi Sosiaaliselle medialle keskeisi� omimaisuuksia tai mekanismeja ovat n�in ollen mm. vertaistuotanto ja massamediassa selv�sti m��riteltyjen viestij�n ja vastaanottajan v�listen roolien sekoittuminen sek� siirtym� ryhmien sosiaalisesta dynamiikasta verkostojen toimintalogiikkaan. Sosiaalisen mediaymp�rist�n hy�dyllisyys osallistujille on suoraan verrannollinen osallistuvien toimijoiden m��r��n. Sosiaalisen mediaymp�rist�n hy�dyllisyys osallistujille on suoraan verrannollinen osallistuvien toimijoiden m��r��n.

3. Sosiaalinen media ja Web 2.0 Sosiaalinen media on web 2.0:n tavoin yksi webin nykykehityksen yleisimm�n tason k�sitteist�. Sellaisena se on my�s hyvin vaikea m��ritell�. Yksi tapa tehd� ero n�iden kahden v�lill� on kuvata ne saman ilmi�n k��nt�puoliksi: siin� miss� Web 2.0 kuvaa l�hinn� nykyisen verkkoymp�rist�n uusia teknologioita ja liiketoimintamalleja, sosiaalinen media kuvaa saman toimintaymp�rist�n uudenlaisia sosiaalisia mekanismeja ja sen toimijoita voimallistavaa potentiaalia.

4. Web 2.0 PIRAMK osakeyhti�muotoinen AMK. PIRAMK/Ikaalisten opiskelijam��r� on 20.9.2005 609 opiskelijaa. Opiskelijoita ammattikorkeakoulussa kaikkiaan on noin 4 000 ja p��toimista henkil�st�� l�hes 300. Opetusta 16 eri koulutusohjelmassa, kuudella eri koulutusalalla, 11 eri yksik�ss�, joista 3 maakunnallisia (M�ntt�, Virrat, Ikaalinen9PIRAMK osakeyhti�muotoinen AMK. PIRAMK/Ikaalisten opiskelijam��r� on 20.9.2005 609 opiskelijaa. Opiskelijoita ammattikorkeakoulussa kaikkiaan on noin 4 000 ja p��toimista henkil�st�� l�hes 300. Opetusta 16 eri koulutusohjelmassa, kuudella eri koulutusalalla, 11 eri yksik�ss�, joista 3 maakunnallisia (M�ntt�, Virrat, Ikaalinen9

5. PBL (Problem based learning) eli ongelmaperustainen oppiminen on l�ht�isin Kanadasta oppimisen prosessiluonteen korostaminen oppimistilanteiden sitominen todellisesta el�m�st� l�ht�isin oleviin ongelmatilanteisiin opiskelijoiden itsen�inen tiedonhankinta hankitun tiedon k�sittely ryhm�ss� uuden tiedon konstruointi vanhan perustalle

6. Keskeist� syklimallissa Tutoriaalit, ryhm�tapaamiset, joissa 6-9 opiskelijan ryhm�t ty�skentelev�t ongelmaperustaisen opiskelun syklin vaiheita noudattaen ja mukaillen Tutoriaaleissa on mukana my�s tutor, joka on sek� opiskelumuodon ett� sis�ll�n asiantuntija Tutor ei kuitenkaan toimi perinteisen opettajan tavoin, vaan pyrkii ohjaamaan hienovaraisesti ryhm�n toimintaa asetettujen tavoitteiden mukaiseksi

8. PIRAMK, IkaalinenLiiketalouden koulutusohjelmanmarkkinoinnin ja kansainv�lisen liiketoiminnan sv. pedagogisesti ongelmaperustaiseen oppimiseen pohjautuva eXpertia-oppimisymp�rist� eXpertia-OPSin kehitysty�n tavoitteena on tehokas virtuaalisten oppimisymp�rist�jen k�ytt�

9. Tausta Tietoverkoissa toimivat virtuaaliorganisaatiot ovat yrityksiss� yleistyv� tapa yhdist�� osaamisia uusien liiketoimintamahdollisuuksien hy�dynt�miseksi Virtuaaliorganisaatioiden aikana verkottumisen taidon merkitys kasvaa Verkostoituminen on v�ltt�m�tt�myys oman asiantuntijuuden kehitt�miseksi ja yll�pit�miseksi Pelkk� muodollinen p�tevyys hoitaa teht�vi��n ei riit� vaan pit�� l�yty� kompetenssia, asiallista p�tevyytt� toimia muuttuneessa toimintaymp�rist�ss� Sosiaalisen median ohjelmistojen k�ytt� v�ltt�m�t�n metataito, joka tulee oppia opintojen aikana

10. LIIKETALOUSeXpertia-oppimis-ymp�rist�

11. LT-OPSin rakenne PIRAMKin yhteiset opinnot . . . . . . . . . . 10 op Oppiminen ja asiantuntijuuteen kasvu 5 op Viestint�taidot 5 op Koulutusohjelman ammattiopinnot. . . . . 80 op Svenska inom aff�rsekonomi, 9 op English for Business Administration, 9 op Muita liiketalouden perusasioita 57 op Vaihtoehtoiset opintojaksot 5 op Sv:n ammattiopinnot . . . . . . . . . . . . . . 60 op Vapaasti valittavat . . . . . . . . . . . . . . . . 15 op Opinn�ytety� . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 op Harjoittelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 op

12. Liiketalouden koulutusohjelma Tradenomin ty�el�m�valmiudet Yritystoiminnan osa-alueet Tuloksellinen asiakkuus Yritys osana yhteiskuntaa + Y-opinnot + kieliopinnot

13. eXpertia-ty�kalujen k�ytt��notto

14. eXpertia-verkkoty�kalut

15. MOODLE

16. BLOGI Mit� ovat blogit ja wikit? Yksinkertaisia, webbipohjaisia sis�ll�nhallinta- tai julkaisuv�lineit� Ns. kirjoitettavan webin perusty�kaluja: keskeisi� tekniikoita webin kehityksess� yksisuuntaisesta julkaisukanavasta monelta monelle suuntautuneeksi vuorovaikutusymp�rist�ksi Blogit P�iv�tyist� merkinn�ist� koostuva lokikirjamainen webbisivuformaatti, jota p�ivitet��n yksinkertaisella julkaisuj�rjestelm�ll� Usein henkil�kohtaisia, kuten kotisivut. Mahdollistaa perinteist� kotisivua el�v�mm�n virtuaalisen l�sn�olon Vuorovaikutteisia: keskustelu mahdollista kommenteissa ja blogien v�lill� Synnytt�v�t avoimia, verkostomaisia yhteis�j� Edustavat erilaisia yhteisty�n ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mekanismeja Blogit ja wikit opetuksessa Blogit ja Wikit ovat yleisty�kaluja monenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, my�s opetukseen ja oppimiseen Oppimisymp�rist�ihin verrattuna blogien ja wikien opetusk�ytt� edustaa vapaamuotoisempaa, opiskelijal�ht�isemp�� l�hestymistapaa Kurssien hallinnasta oppimisen fasilisoimiseen V�lineiden vahvuudet Blogit soveltuva hyvin� Henkil�kohtaiseksi oppimis- ja vuorovaikutusymp�rist�ksi Virtuaalisen l�sn�olon luomiseen ja verkostoitumiseen Koko opiskeluajan kest�v�ksi tiedonhallinnan ja oppimisen seuraamisen v�lineeksi Wikit soveltuvat erityisesti� Kollektiiviseen tiedon rakenteluun Vapaamuotoiseen projekti- ja tiedonhallintaan Oppimateriaalien tuotantoon ja yll�pitoon Mit� ovat blogit ja wikit? Yksinkertaisia, webbipohjaisia sis�ll�nhallinta- tai julkaisuv�lineit� Ns. kirjoitettavan webin perusty�kaluja: keskeisi� tekniikoita webin kehityksess� yksisuuntaisesta julkaisukanavasta monelta monelle suuntautuneeksi vuorovaikutusymp�rist�ksi Blogit P�iv�tyist� merkinn�ist� koostuva lokikirjamainen webbisivuformaatti, jota p�ivitet��n yksinkertaisella julkaisuj�rjestelm�ll� Usein henkil�kohtaisia, kuten kotisivut. Mahdollistaa perinteist� kotisivua el�v�mm�n virtuaalisen l�sn�olon Vuorovaikutteisia: keskustelu mahdollista kommenteissa ja blogien v�lill� Synnytt�v�t avoimia, verkostomaisia yhteis�j� Edustavat erilaisia yhteisty�n ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mekanismeja Blogit ja wikit opetuksessa Blogit ja Wikit ovat yleisty�kaluja monenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, my�s opetukseen ja oppimiseen Oppimisymp�rist�ihin verrattuna blogien ja wikien opetusk�ytt� edustaa vapaamuotoisempaa, opiskelijal�ht�isemp�� l�hestymistapaa Kurssien hallinnasta oppimisen fasilisoimiseen V�lineiden vahvuudet Blogit soveltuva hyvin� Henkil�kohtaiseksi oppimis- ja vuorovaikutusymp�rist�ksi Virtuaalisen l�sn�olon luomiseen ja verkostoitumiseen Koko opiskeluajan kest�v�ksi tiedonhallinnan ja oppimisen seuraamisen v�lineeksi Wikit soveltuvat erityisesti� Kollektiiviseen tiedon rakenteluun Vapaamuotoiseen projekti- ja tiedonhallintaan Oppimateriaalien tuotantoon ja yll�pitoon

17. WIKI Wikit Wikit ovat verkkosivustoja, jotka ovat kenen tahansa muokattavissa. Wiki voi viitata sek� sivustoon ett� sit� yll�pit�v��n j�rjestelm��n K�ytet��n yleens� yhteistoiminnalliseen tiedon rakenteluun tai strukturoimattomaan tiedon hallintaan Tukee nopeaa ja avointa tiedon tuottamista Uusia sivuja voidaan luoda �lennosta� Kaikista sivuista s�ilytet��n my�s edelliset versiot Wikit Wikit ovat verkkosivustoja, jotka ovat kenen tahansa muokattavissa. Wiki voi viitata sek� sivustoon ett� sit� yll�pit�v��n j�rjestelm��n K�ytet��n yleens� yhteistoiminnalliseen tiedon rakenteluun tai strukturoimattomaan tiedon hallintaan Tukee nopeaa ja avointa tiedon tuottamista Uusia sivuja voidaan luoda �lennosta� Kaikista sivuista s�ilytet��n my�s edelliset versiot

18. MARRATECH

19. Informaation kollektiivinen k�sittelyprosessi (Propp)

20. Wikin ja verkkokeskustelun yhdist�minen opiskelijoiden kokemukset: 22 opiskelijaa ilmoitti olevansa tyytyv�inen Wikin ja verkkokeskustelun yhteisk�ytt��n, 2 halusi palata pelk�st��n verkkokeskustelun k�ytt��n ja 2 halusi k�ytt�� vain Wiki� Wiki: faktat selv�sti j�senneltyn�, helppo l�yt�� otsikot auttavat oikeille j�ljille/pysym��n asiassa puheenjohtajan ja sihteerin teht�v�t helpottuivat synnytti lis�� keskustelua Verkkokeskustelu: omien kokemusten, esimerkkien, selvitysten ja kysymysten esitt�minen ? auttaa selkeytt�m��n Wikin faktoja, hahmottamaan asiaa k�yt�nn�ss� ei tarpeeksi avointa keskustelua ?toivottiin lis�� aktiivisuutta keskusteluun keskustelujen sis�lt� �toisarvoisista aiheista�, toivottiin lis�� pohdintoja L�yd�kset tukevat tekemi�mme havaintoja aikaisemmassa tutkimuksessa siit�, miten opiskelijat kokevat Wikin ja verkkokeskustelun hyv�t puolet. Wiki on vahva tiedonrakentelun alue ja verkkokeskustelussa taas tuodaan esiin omia k�yt�nn�n kokemuksia ja pyrit��n selvittelem��n mahdollisia ep�selvyyksi�. Aluksi Wiki my�s koettin hankalaksi k�ytt��, mutta nopeasti opiskelijat l�ysiv�t sen hyv�t puolet. Edelleen verkkoty�skentelyn yhdeksi hyv�ksi puoleksi osoittautui mahdollisuus tarkistaa , ett� on �oikeilla linjoilla� tiedonhankinnassa. Wiki: - eniten esitetyt ajatukset: asiat selke�sti j�sennelty, helppo k�ytt��; otsikot auttaneet oikeille j�ljille; puheenjohtaja ja sihteerin teht�v� helpottui Muuta: selkeytt�nyt asiakokonaisuutta; tiedonhankinta selkeytynyt, kun tiet�� mit� muut ovat l�yt�neet; uutta faktaa v�hemm�n purkukeskustelussa; synnytti lis�� keskustelua; l�hdevihjeit�, joista mahdollista jatkaa tiedonetsint�� kommenttien muokkaaminen : 1 koki hyv�ksi, 1 huonoksi Tunne yhteisest� tekemisest� ! (faktoja saattaa muokata) Toivottiin: lis�� j�sentyneisyytt�, toisaalta liiat alasivut koettiin sotkeviksi; Wikiin ehdotettiin liitett�v�ksi yhteenveto keskusteluista Verkkokeskustelu: eniten esitetyt ajatukset: enemm�n keskustelua toivoivat monet; keskusteluissa tuotiin esiin omat kokemukset ja ajatukset; pohdintoja lis�� ?auttavat selkeytt�m��n opittua Muuta: auttoi hahmottamaan asian k�yt�nn�ss� omien kokemusten jako muiden kanssa verkossa annetut selvitykset auttoivat syvent�m��n tiedonhankintaa tiedonk�sittelyss� verkkokeskustelusta apua keskustelu lis��ntyi , toisten mielest� taas v�hentyi useampia huomioita : �toisarvoisten� merkint�jen tekemisest�, tietokokonaisuuden jako useaan osaan keinotekoisesti Toivottiin muutoksia ohjeisiin: 5 merkint�� liikaa, t�ysi vapaus merkint�ihin ja niiden m��riin, jako m��riss� keskustelun ja Wikin v�lill� jne. , lis�� aktiivista keskustelua L�yd�kset tukevat tekemi�mme havaintoja aikaisemmassa tutkimuksessa siit�, miten opiskelijat kokevat Wikin ja verkkokeskustelun hyv�t puolet. Wiki on vahva tiedonrakentelun alue ja verkkokeskustelussa taas tuodaan esiin omia k�yt�nn�n kokemuksia ja pyrit��n selvittelem��n mahdollisia ep�selvyyksi�. Aluksi Wiki my�s koettin hankalaksi k�ytt��, mutta nopeasti opiskelijat l�ysiv�t sen hyv�t puolet. Edelleen verkkoty�skentelyn yhdeksi hyv�ksi puoleksi osoittautui mahdollisuus tarkistaa , ett� on �oikeilla linjoilla� tiedonhankinnassa. Wiki: - eniten esitetyt ajatukset: asiat selke�sti j�sennelty, helppo k�ytt��; otsikot auttaneet oikeille j�ljille; puheenjohtaja ja sihteerin teht�v� helpottui Muuta: selkeytt�nyt asiakokonaisuutta; tiedonhankinta selkeytynyt, kun tiet�� mit� muut ovat l�yt�neet; uutta faktaa v�hemm�n purkukeskustelussa; synnytti lis�� keskustelua; l�hdevihjeit�, joista mahdollista jatkaa tiedonetsint�� kommenttien muokkaaminen : 1 koki hyv�ksi, 1 huonoksi Tunne yhteisest� tekemisest� ! (faktoja saattaa muokata) Toivottiin: lis�� j�sentyneisyytt�, toisaalta liiat alasivut koettiin sotkeviksi; Wikiin ehdotettiin liitett�v�ksi yhteenveto keskusteluista Verkkokeskustelu: eniten esitetyt ajatukset: enemm�n keskustelua toivoivat monet; keskusteluissa tuotiin esiin omat kokemukset ja ajatukset; pohdintoja lis�� ?auttavat selkeytt�m��n opittua Muuta: auttoi hahmottamaan asian k�yt�nn�ss� omien kokemusten jako muiden kanssa verkossa annetut selvitykset auttoivat syvent�m��n tiedonhankintaa tiedonk�sittelyss� verkkokeskustelusta apua keskustelu lis��ntyi , toisten mielest� taas v�hentyi useampia huomioita : �toisarvoisten� merkint�jen tekemisest�, tietokokonaisuuden jako useaan osaan keinotekoisesti Toivottiin muutoksia ohjeisiin: 5 merkint�� liikaa, t�ysi vapaus merkint�ihin ja niiden m��riin, jako m��riss� keskustelun ja Wikin v�lill� jne. , lis�� aktiivista keskustelua

21. Tulevaisuus TAVOITTEENA Vakiinnuttaa synkroniset ty�kalut kiinte�ksi osaksi oppimisymp�rist�� (sulut pois reaaliaikainen sanasta) Innovatiivisten k�ytt�tapojen kehitt�minen oppimisprosessin eri vaiheisiin (opinn�ytety�skentely, harjoittelut ja vaihdot) Hakea jatkuvasti mm. ilmaisia ohjelmia (Freemind, Cmaptools) Mobiilien ty�kalujen k�ytt��nottaminen Jatkuva tutkimustoiminta ja julkaisut (joulukuu 2006 Ongelmaperustaisen oppimisen verkko �kirja toimittajana Timo Portimoj�rvi: artikkeli Marja Kallioniemi & Maija K�rn�: Verkkoty�skentelyn osuus tietoperustan rakentamisessa)