MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT JA KOULUTUS

1. MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT JA KOULUTUS Tutkittiin maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen järjestämistä ja tukitoimia perusopetuksen päättövaiheessa. Tuloksissa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia, toisen asteen hakutoiveita, koulutukseen pääsyä ja läpäisyä sekä korkea-asteen koulutukseen siirtymistä.

2. Tutkimusaineisto koottiin * kyselyillä * haastatteluilla * oppimistulosten- ja arviointien uudelleen analysoinnilla * hyödyntämällä yhteishaku-rekisterin (1996-2006) ja Tilastokeskuksen aineistoja

3. koulumenestys,koulutukseen valikoituminen ja työelämään siirtyminen Krister Karppinen Määrittelyitä: • Vieraskieliset = äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia puhuvat • Äidinkielen ja syntymävaltion perusteella: 1. ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat= ulkomailla syntynyt, äidinkieli muu kuin s tai r + EU/EU:n ulkopuolelta tulevat 2. toisen sukupolven maahanmuuttajat = Suomessa syntynyt ja äidinkieli muu kuin s tai r 3. paluumuuttajat = ulkomailla syntynyt, äidinkieli on s tai r + EU/EU:n ulkopuolelta tulevat

4. Koulumenestys • Kantaväestön oppilaiden kaikkien aineiden keski-arvo keskimäärin 0,35 numeroa ja lukuaineiden keskiarvo keskimäärin 0,42 numeroa korkeampi kun vieraskielisillä oppilailla • Ero on suurin reaaliaineissa, historia, biologia, maantieto • Pienimmät erot ovat taito- ja taideaineisiin kuuluvissa käsityössä ja kuvaamataidossa • Kielten arvosanat jopa parempia (paluu-ja toisen polven maahanmuuttajilla) kuin kantaväestöllä

5. Maahanmuuttajaoppilaiden jatkokoulutukseen hakeutuminen • Lukio on suositumpi kuin ammatillinen koulutus kuten kantaväestössäkin • Ensimmäisen polven EU:n ulkopuolelta tulevista • 40 % aloittaa lukiossa, kun se kantaväestössä on 55% • koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on suurin, kantaväestöön verrattuna kolminkertainen • hakematta jättäneiden osuus suurin • Työelämään siirtyminen

6. Toisen polven maahanmuuttajista ja EU:n ulkopuolelta tulevista paluumuuttajista aloittaa lukiossa suhteessa useampi kuin kantaväestöstä • näiden ryhmien pojat suosivat lukiota ammatillista enemmän verrattuna muihin maahanmuuttajaryhmiin • Vuosina 1996-2005 vieraskielisten lukiossa jatkaneiden osuus vaihdellut 35%-47%:iin, samoin on vaihdellut toisen asteen ulkopuolelle valikoituminen • ammatilliseen koulutukseen jatkaneiden osuus kasvanut ajanjaksolla 6-7 prosenttiyksikköä

7. Koulutukseen valikoituminen • Kantaväestöä suhteellisesti enemmän aloittavat: • perusopetuksen lisäopetuksessa kaikki muut maahanmuuttajaryhmät paitsi EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat • lukiokoulutuksen aloittavat toisen polven maahanmuuttajat ja EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat • ammatillisen koulutuksen aloittavat EU alueen paluumuuttajat ja ensimmäisen polven maahanmuuttajat

8. Ensimmäisen polven maahanmuuttajat aloittavat ammatillisen koulutuksen useimmin • kaupan ja hallinnon koulutusalalla • sosiaali- ja terveysalalla (Eu:n ulkopuolelta tulevat) • Toisen polven maahanmuuttajat eivät eroa kantaväestöstä, mutta valitsevat useammin kuin edellinen ryhmä • luonnonvara-alan • matkailu-, ravitsemis- ja talousalan • Paluumuuttajat Eu maista aloittavat • kaupan ja hallinnon • matkailu-, ravitsemis- ja talousalan • kulttuurialan (Eu:n ulkopuolelta paluumuuttaja)

9. Ensimmäisen polven maahanmuuttajat hakevat ensisijaisesti lukiokoulutukseen useammin kuin heitä tulee valituksi tai aloittaa • Toisen polven maahanmuuttajalla on tilanne päinvastainen, lukioon tulee valituksi useampi kuin sinne ensisijaisesti hakee • he hakevat useammin sosiaali- ja terveysalalle ja luonnonvara-alalle kuin he niissä aloittavat • Sosiaali- ja terveysalalle hakee kaikista maahan-muuttajaryhmistä enemmän nuoria, kuin he siinä aloittavat (pääsy- ja soveltuvuuskokeet esteenä)

10. Toisen asteen ja perusopetuksen sekä toisen asteen ulkopuolelle jäämisen riski suhteessa kantaväestöön on maahanmuuttajaryhmillä yleensä noin kaksinkertainen • Riski on kolminkertainen ensimmäisen polven EU:n ulkopuolelta tulevilla maahanmuuttajilla (riski suurin tämän ryhmän tytöillä)

11. Riski jättää yhteishaussa hakematta, jäädä koulutuksen ulkopuolelle hakemisesta huolimatta ja keskeyttää koulutus varhain on maahanmuutta-jilla erityisen suuri • EU:n ulkopuolelta tulleilla ensimmäisen polven maahan-muuttajilla hakematta jättämisen riski on noin kolmin-kertainen, ulkopuolelle jäämisen noin viisinkertainen ja koulutuksen varhaisen keskeyttämisen riski noin kaksin-kertainen verrattuna kantaväestöön. Tytöt suurimpana riskiryhmänä • tällä ryhmällä riskisuhde kasvaa kun jälkivalinnat ja perusopetuksen lisäopetukseen siirtyminen otetaan huomioon. • he eivät hae opiskelupaikkaa epäonnistuneen yhteishaun jälkeen yhtä aktiivisesti kuin muut maahanmuuttajataustaiset tai kantaväestö

12. Tutkinnon suorittaminen ja työelämään siirtyminen • Vuonna 1996 peruskoulun päättöluokalla olleista vieraskielisistä oli saman vuoden syksyllä koulutuksen ulkopuolella noin 2,5 -kertainen määrä verrattuna kantaväestöön • Vieraskielisistä nuorista 27%:lla (kantaväestöllä 14%:lla) on toisen asteen tutkinto suorittamatta 8,5 vuotta peruskoulun päättöluokan jälkeen

13. Vuonna 1996 peruskoulun päättöluokalla olleiden vieraskielisten opiskelutilanne 20.9.1996 Koulutusvalinta 1996/(kantav.) Ei tutkintoa vuonna 2004/(kantav.) Ei koulutuksessa 19 % (8%) 62 % (47%) Ammatillinen 31 % (34%) 26 % (18%) Lukiokoulutus 43 % (55%) 7 % (5%) 10-luokka 7 % (4%) 54 % (38%)

14. Vieraskielisistä jää kaksinkertainen määrä ilman tutkintoa kantaväestöön verrattuna • Maahanmuuttajataustaisilla ongelmat painottuvat enemmän siirtymävaiheeseen kun kantaväestöllä painopiste on selvästi toisen asteen vastaanottavan oppilaitoksen puolella • Maahanmuuttajatytöillä siirtymävaiheen ongelmat painottuvat enemmän kuin pojilla

15. Maahanmuuttajataustaisten suurempi riski suh- teessa kantaväestöön liittyy siihen, että nuoret eivät saa opiskelupaikkaa, vaikka ovat hakeneet sitä yhteishaussa Peruskoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneillä vieraskielisillä tytöillä riski jäädä ilman tutkintoa on erityisen suuri Tutkinnon suorittamisella suhteessa työhön on kui-tenkin suurin merkitys maahanmuuttajapojille

16. Työelämä ja jatkokoulutus 1996/2004 • Vieraskielisistä on työn ja koulutuksen ulkopuolella lähes kaksinkertainen osuus verrattuna kantaväestöön • Vieraskielisistä pojista on työttöminä selvästi useampi kuin kantaväestön pojista tai maahanmuuttajatytöistä • Joka viides maahanmuuttajatyttö kuuluu luokkaan muu tai tuntematon, mikä tarkoittaa, että he ovat kotiäiteinä

17. Vuoden 1996 peruskoulun päättöluokkalaisten työttömyys ja muu toiminta vuonna 2004 Työtön % Tytöt Pojat Yhteensä vieraskieliset 9,3 13,3 11,4 kantaväestö 7,7 8,6 8,1 Muu, tuntematon vieraskieliset 21,9 6,6 13,7 kantaväestö 8,0 3,0 5,4

18. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen parantaa paljon enemmän vieraskielisten poikien kuin tyttöjen asemaa • Tutkinnon suorittaminen ei vaikuta suoraan vieras-kielisten tyttöjen asemaan, suuri osa heistä on kotiäiteinä