1 / 46

TIK kandiseminaarin tiedonhaun luento ( k lk 2014) 28 .1.2014, 12.00-14.00 , T2

TIK kandiseminaarin tiedonhaun luento ( k lk 2014) 28 .1.2014, 12.00-14.00 , T2. Antti Rousi Tietoasiantuntija Otaniemen kampuskirjasto a ntti.m.rousi@aalto.fi 050-3790670. Mikä kirjasto on?.

phyre
Download Presentation

TIK kandiseminaarin tiedonhaun luento ( k lk 2014) 28 .1.2014, 12.00-14.00 , T2

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. TIKkandiseminaarintiedonhaunluento(klk 2014) 28.1.2014, 12.00-14.00, T2 Antti Rousi Tietoasiantuntija Otaniemen kampuskirjasto antti.m.rousi@aalto.fi 050-3790670

  2. Mikä kirjasto on?

  3. Kognitiivisen kehityksen dynaaminen järjestelmämalli (Keating 1990; tässä Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, s. 51): Ulkoiset rajoitteet (Kognitiivisen sosialisaation ympäristö) Fysiikan lait Kulttuurin tietorakenteet Koulutuksen rakenteet ja käytäntö Tiedon vastaanottaminen Tiedon etsintä • Kognitiiviset havaintorakenteet • Lajityypilliset ominaisuudet • (sisäiset rajoitteet) • 2. Yksilökehityksessä muodostuneet • rajoitteet • Hermoverkkojen muodostuminen • Tehtäväkohtaiset tietorakenteet • Ajatteluprosessin säätely (metakognitio) ”Älyllisen järjestelmän muutokselle on kaksi lähdettä a) järjestelmän aktiivinen toiminta, jonka tuotokset syötetään takaisin kehitykseen, ja b) ulkoiset tapahtumat ja muutokset toimintaympäristössä.”

  4. Yksi tapa jäsentää tiedonhankintaprosessin kulku:tiedonhankintaprosessin vaiheet (Kuhltau 1993, 43). Vaihe Aloitus Aiheenvalinta Tunnustelu Fokuksen muotoilu Informaation kerääminen Valmiin työn esittäminen Tuntemukset Epävarmuus Optimismi Hämmennys, turhautuminen, epäilykset Selkeytyminen Päämäärätietoi-suus, luottavaisuus Tyytyväisyys tai pettyneisyys Ajatukset Moniselitteisyys Spesifisyys Kiinnostuksen lisääntyminen Toiminnot Relevantin tiedon hankinta Olennaisen tiedon hankinta

  5. Käytössäsi on Aalto-yliopiston kirjastoverkosto Verkon kautta käytettävät resurssit Otaniemen kampuskirjasto ja erilliskirjastot Töölön ja Arabian kampuskirjastot

  6. Tiedonhaun tehtävä • Pakollinen tehtävä koostaa kirjaston luennoilla käsitellyt asiat. • Varaa tehtävään aikaa! Parhaan hyödyn saat kun teet tehtävän pienissä osissa (lopullinen palautus tehtävä kuitenkin yhdellä kertaa). • Tehtävä löytyy esimerkiksi Nopasta tai kirjaston kotisivuilta:http://web.lib.aalto.fi/otaniemi_opetus/tiedonhaun_tehtava/tiedonhaun_tehtava.php • Tehtävä tulee palauttaa 9.2. kello 21.00 mennessä. • Yhteystiedot: Antti Rousi, antti.m.rousi@aalto.fi, 050-379 0670,

  7. Haluatko apua tiedonhaun tehtävään tai muihin kysymyksiisi koskien tiedonhakua? Tule vapaaehtoisille kirjastoklinikoille! Keväällä 2013 kirjastoklinikoita pidetään mm. seuraavasti: • Pe 31.1. Otaniemen kampuskirjasto klo. 10.00-11.30 • Ma 3.2. Otaniemen kampuskirjasto klo. 13.30-15.00 • Myös paljon myöhempiä ajankohtia, kts. alla oleva ilmoittautumislinkki Klinikoille tulee ilmoittautua:https://www.webropolsurveys.com/S/AA171C4CC602974B.par  Huomaa, että vaikka klinikat ovat vapaaehtoisia, tulee aikaisemmin käsitelty tiedonhaun tehtävä silti palauttaa. (googlaa: aalto kirjasto kirjastoklinikat)

  8. Tiedonhauntekniikka

  9. Tiedonhaun tekniikka • Vuorovaikutus oman tietämyksen ja erilaisten tietokantojen välille syntyy erilaisten hakusanojen ja hakulausekkeiden kautta. • Tietokantojen perustoiminnallisuuden tunteminen auttaa menestymään erilaisissa tiedonhauissa. Luennoilla tiedonhakutekniikka jaetaan seuraaviin osakokonaisuuksiin: • hakusanojen ja fraasien kohdistus. • hakusanojen valinta • hakufraasien tekniikka

  10. (Haku)sanojen ongelma • Tutkimusaiheeseesi yhdistämäsi käsitteet tulee muuntaa järjestelmiin syötettäviksi merkkijonoiksi. • Luonnollinen kielellä on mm. seuraavia ominaisuuksia: sama asia voidaan ilmaista monella eri sanalla, yksittäisellä sanalla on useita eri kirjoitusasuja ja sanat taipuvat (Alaterä & Halttunen 2002, s. 71). • Suurin osa kirjaston aineistoa on englanninkielistä, joten myös aineisto löydetään englanninkielisillä hakusanoilla. • Luonnollisen kielen monimuotoisuuden ongelmat voidaan ratkaista käyttämällä asiasanoja, jotka ovat peräisin kontrolloidusta asiasanastosta. Asiasanastoissa on siis määritelty mitä synonyymeistä tulisi tiedonhaussa käyttää. • Kannattaa siis hyödyntää esim. ACMmän sanastoa: http://www.acm.org/about/class/class/2012

  11. Hakusanojen ja -fraasien kohdistus Useimmitensamathakusanatja -fraasit on mahdollista kohdistaatietokannoissaerilaisiinkenttiin. Eritavoin kohdennetut haut tuottavathyvinerilaisiatuloksia. • Nimekehaku = antamasihakutermittäsmäytetäänteostenotsikoissaesiintyviinmerkkijonoihin. Nimekehaunavulla on helppopaikallistaayksittäinen, jotunnettuteos. Nimekehakueikuitenkaantoimiaihekohtaistenlistauksienlaatimiseen, johtuenjuuriluonnollisenkielenominaisuuksista (synomiat, ym.) • Sanahaku = antamasihakutermittäsmäytetäänkaikkiinteoksestaluetteloituihinmerkkijonoihin (mm. nimeke, asiasanat, tekijä). Sanahaunavullavoitutkiaesimerkiksierilaistensynonyymienjakäännöksienavullasyntyviätulosjoukkoja. Sanahauntulosvoikuitenkin olla liiansuurijaepätarkka.

  12. Sanojen katkaisu • Sanojen katkaisulla ja yksittäisten kirjainten ”maskeerauksella” pyritään ratkaisemaan esimerkiksi sanojen erilaisesta taipumisesta sekä yhdyssanoista syntyviä ongelmia. • Katkaisumerkit ja merkkien korvaamiseen (”maskeeraukseen”) käytetyt merkit ovat järjestelmäkohtaisia. Käytössä voivat olla esim. * # ? Katkaisu oikealta (esim.): haku: bibliograph* -> tuloksessa: bibliography, bibliographies Merkkien korvaaminen (esim.): haku: m#n -> tuloksessa: man, men. (Alaterä & Halttunen 2002, s. 43.)

  13. Hakufraasien tekniikka • Kirjaston tuottamissa ja ostamissa tietokannoissa voi hauissaan lähes poikkeuksetta hyödyntää Boolen operaattoreita. A OR B A NOT B A AND B v A B A A B B

  14. Erilaisia tietokantoja

  15. Aikaisemmat opinnäytteet - Aaltodoc-julkaisuarkisto ja Inssi-tietokanta • Aiheestasi aikaisemmin tehdyt opinnäytetyöt antavat hyvän vertailupohjan esimerkiksi oman työn laajuuteen ja jäsentämiseen liittyvissä kysymyksissä. • Aiheestasi aikaisemmin tehtyjen opinnäytetöiden sisältämät kirjallisuusviitteet saattavat olla myös oman työsi kannalta hyödyllisiä. • Aikaisempia opinnäytetöitä tarkastelemalla saa lisäksi käsityksen oikeaoppisen tieteellisen viittaustekniikan tärkeydestä. • Aaltodoc-julkaisuarkisto sisältää uusimmat elektronisessa muodossa olevat diplomi-, lisensiaattityöt ja väitöskirjat • Vanhemmat opinnäytteet löydät Inssi-tietokannasta. • Tekniikan koulujen kandidaatintöitä mahdollista lukea toistaiseksi vain kampuskirjastossa sijaitsevilla päätteillä. Pyydä virkailijaa avaamaan itsellesi pääsy kandidaatintöihin.

  16. Tieteellisen tiedon tuottaminen ja käyttö aikajanalla esitettynä (viitteellinen yksinkertaistus) Sondergaardin, Andersenin ja Hjorlandin (2003, s. 289) ja Barnesin (1985, s. 41; tässä Kärki 2003, s. 208) mallien pohjalta mukautettu kaavio. Kaavio on viitteellinen. konferenssi- esitelmät ja muut varsinaista julkaisua edeltävät aktiviteetit tiivistelmä- ja indeksointi-palvelut tietokannoissa integroituminen osaksi tieteenalan ja alalta valmistuneiden tietoa. Leviäminen muille erityisaloille sekä mm. teollisuuteen aikakau-silehteentarjoami-nen ja artikkelin arviointi artikkelin julkaisu tieteellisessä aikakausileh-dessä. tulosten hyödyntäminen uusissa artikkeleissa tulosten hyödyntäminen mm. oppikirjoissa työn aloitus 1v 6kk 2v 3v 4v 5v 6v 7v n. 10v

  17. Tieteenalan kirjallisuus -Alli-kokoelmatietokanta • Tieteellisen informaation matka alan peruskirjallisuuteen on pitkä ja sisältää useita arviointeja. Kirjat sisältävät usein hyvän yleiskatsauksen yksittäisen tutkimusalan eri suuntauksista ja historiasta. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kurssikirjat ovat usein asiantuntijoiden valitsemia yleisesityksiä tutkimusalasta ja sen sisältämistä keskeisistä kysymyksistä. • Myös uusimmat e-kirjat löydät Allista. • Yhteislainaus mahdollista esim. Arabian kampuskirjastosta tai varastokirjastosta • Alli mahdollistaa myös melko alkeellisen viitteidenhallinnan. Voit myös siirtää viitteitä Allista RefWorksiin.

  18. Tieteellisen tiedon tuottaminen ja käyttö aikajanalla esitettynä (viitteellinen yksinkertaistus) Sondergaardin, Andersenin ja Hjorlandin (2003, s. 289) ja Barnesin (1985, s. 41; tässä Kärki 2003, s. 208) mallien pohjalta mukautettu kaavio. Kaavio on viitteellinen. konferenssi- esitelmät ja muut varsinaista julkaisua edeltävät aktiviteetit tiivistelmä- ja indeksointi-palvelut tietokannoissa integroituminen osaksi tieteenalan ja alalta valmistuneiden tietoa. Leviäminen muille erityisaloille sekä mm. teollisuuteen aikakau-silehteentarjoami-nen ja artikkelin arviointi artikkelin julkaisu tieteellisessä aikakausileh-dessä. tulosten hyödyntäminen uusissa artikkeleissa tulosten hyödyntäminen mm. oppikirjoissa työn aloitus 1v 6kk 2v 3v 4v 5v 6v 7v n. 10v

  19. Nelli-portaali elektronisille aineistoille • Miksi oppilaitoksellamme on eri järjestelmät painetulle ja elektroniselle aineistolle? -> Hyvä kysymys! • Nelli (lyhenne National Electric Librarystä) on kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelujen (engl. FinELib) ylläpitämä infra, jonka tarkoituksena on edistää elektronisten aineistojen hyödyntämistä suomalaisissa kirjastoissa. • Tästä on useita etuja, esim. FinELib neuvottelee keskitetysti aineistosopimukset kaikille suomalaisille kirjastoille. Pienemmillä kirjastoilla ei varmasti olisi resursseja oman jakelujärjestelmän ylläpitämiseen. • Edellisistä hintana on kuitenkin erilliset järjestelmät • Nellin toiminnallisuus on huomattavasti esim. Allia laajempi.

  20. SFX-linkityspalvelu • SFX lyhenne on ainoastaan tuotteen nimi. SFX-linkityspalvelun sisältö on kirjastokohtainen. • Yksinkertaistetusti SFXn idea on seuraava: Kun aineiston URL tai käyttöoikeus muuttuu, niin tiedot käytettävissä olevista aineistoista pitää päivittää vain omaan SFX:ään, eikä lukuisiin tietueisiin lukuisissa eri tietokannoissa (lähde Nelliwiki). Kohde (esim. kokoteksti erilaisissa kokotekstitietokannoissa: Lähde (esim. viite viitetietokannoissa) SFX-linkityspalve-lun tietue joissa linkki SFX-tietueeseen voi näyttää esim. tältä:

  21. SFX-tietueen rakenne (riippumatta lähtötietokannasta) Yksittäisen kohteen tiedot Yksittäisen elektronisten kokotekstien saatavuustiedot (jos näitä ei ole - teksti ei kuulu Painetun lehden saatavuustiedot voit tarkistaa näistä kirjastoluettelolinkeistä. Bib.fi-linkin tekemiseen täytyy avata SFX-tietueen alaosassa oleva ”moreoptions” alasvetovalikko.

  22. Harjoitellaan Google Scholarilla • SFX-linkitystä hyödyntävä Google Scholar tarjoaa hyvän ensisilmäyksen kirjaston elektronisiin resursseihin. • Voit asettaa Google Scholarin lukemaan SFX-linkitystä myös esimerkiksi kotikoneeltasi. http://scholar.google.com/ - Scholar Preferences -> Library Links -> ”Aalto University - FullText: sfx@Aalto” (hae merkkijonolla ’Aalto’)

  23. Elektronisten artikkelien maailma - vertauskuvana videovuokraamo I Aalto-yliopiston elektronista aineistoa voi lähestyä usealla eri tavalla. Näitä tapoja voidaan lähestyä vertauskuvalla hieman erikoisesta videovuokraamosta. • Google Scholar (avoimessa verkossa - muista asetuksien muuttaminen): vastaa jokseenkin sitä, että kaikki vuokraamon videot olisi järjestetty aakkosjärjestykseen. Jos tiedät tarkalleen mitä etsit, niin löydät listasta nopeasti omasi. Toisaalta selailu on hankalaa, koska videoita on hirvittävä määrä, ja niistä ei juuri ole esitetty mitään suosituksia. • Laajat viitetietokannat (Nellissä nimitys: viitetietokannat) kuten Scopus ja ISI: kaikki vuokraamon henkilökunnan suosittelemat videot (henkilökunta on ahkera suosittelemaan!) on listattu aakkosjärjestykseen. Tästä listasta saa myös helposti hyllykohtaisia (draama, komedia) listauksia, joten selailu on helppoa. Kokenut henkilökunta antaa hyviä suosituksia.

  24. Elektronisten artikkelien maailma - vertauskuvana videovuokraamo II Aalto-yliopiston elektronista aineistoa voi lähestyä usealla eri tavalla. Näitä tapoja voidaan lähestyä vertauskuvalla hieman erikoisesta videovuokraamosta. • Tieteenalakohtaiset viitetietokannat (Nellissä nimitys: viitetietokannat, esimerkkinä Biological Sciences): pyrkivät esittämään yksittäisen hyllyn (esim. draama, komedia, jne …) sisällön. Soveltuvat hyvin sisältöjen selailuun. • Kustantajien kokotekstitietokannat (Nellissä nimitys: e-lehdet esim. ACM Digital Library; IEEE/IEE Electronic Library): näyttävät usein yksittäisen hyllyn (esim. draama, komedia) osantarkasti. Näiden kautta pääset myös nopeasti käsiksi itse videoihin. Videoihin pääset usein käsiksi myös aikaisempien lähestymistapojen kautta (käyttäen SFX-linkityspalvelua). • Plus omat erityiset ikkunat: esim. Proquest Digital Dissertations

  25. Palataan takaisin Nelliin • Nellin toiminnallisuus keskittyy keskellä www-sivua olevaan päävälilehti-valikkoon. Valitessasi jonkin päälehdistä aukaisee Nellin päävalikon alle alalehdistön. Sivun vasemmasta reunasta löytyy erilaisia pikatoimintoja. • Luennolla hyödynnämme pääasiassa monihaku-toimintoa, joka teettää käytännöllisiä listauksia eri aihealueille suunnatuista aineistoista. Monihaku-toiminnolla voit myös hakea useista aineistoista samanaikaisesti. • Muita Nellin päätoimintoja ovat pikahaku, aineisto-, lehti- ja DOI-haku sekä OmaNelli. OmaNelli toimii ikään kuin Nellin sisäisenä viitteidenhallinnan sovelluksena ja sen avulla on myös mahdollista tehdä mm. omia pikahaku-ryhmiä. OmaNellistä voi lähettää viitteitä myös RefWorksiin.

  26. Nelli myös ryhmittelee aineistoja • Aineistojen suuresta määrästä (kaikkien Aalto yliopiston koulujen kirjastojen aineistot ovat luonnollisesti saatavilla Nellin kautta, eli noin 400 erilaista tietokantaa/palvelua) johtuen, myös Nellin kautta tapahtuva aineistojen ryhmittely muodostuu tärkeäksi. • Erittäin hyvä tapa tutustu Nellin alakohtaisiin aineistoihin on Nellin ’monihaku’-toiminto. Aineistoja voi myös selata aihealueittain vasemmalla palkissa olevasta ’Selaa tietokantoja’ -> ’aihealueittain’-toiminnosta. • Usein esim. kokotekstitietokannat ovat kuitenkin monitieteisiä (esim. Science Direct ja Proquestin tietokannat).

  27. Nelli myös sisältää useita viitetietokantoja Kannattaa testata esimerkiksi seuraavia viitetietokantoja (katso video aineistojen ryhmittelystä Nellissä): Laajat viitetietokannat: • Scopus(Nelli) - vapaaehtoinen tehtävä: tee aihehaku (esim. ”MEMS gyroscope”) Scopuksessa ja järjestä se sitaatiomäärien mukaan. Vertaa tulosjoukkoa Google Scholarilla tehdyn vastaavan haun tulosjoukkoon. Mitä havaitset? • ISI Web of Science (Nelli) Lehtien ImpactFactorit, mm.: • ISI Journal CitationReports(Nelli)

  28. Nellin kokotekstitietokantoja Kannattaa testata esimerkiksi seuraavia kokotekstitietokantoja (katso video aineistojen ryhmittelystä Nellissä): • ACM Digital Library. Tietojenkäsittelyn alalta yli 69.000 kokotekstiartikkelia lehdistä ja konferenssijulkaisuista. Lisäksi lehtien ja konferenssijulkaisujen sisällysluetteloita ja artikkeliviitettä (yli 500 000) ym. • IEEE/IEE (Institute of Electrical and Electronic Engineers …) Electronic Library-palvelu. Tätä vahvasti tekniikkaan päivitetään artikkelien ja standardien osalta jatkuvasti ja konferenssien osalta kuukausittain. • Elsevierin Science Direct -palvelu. Monialainen, laaja, kattaa yli 1700 kokotekstilehteä. • Myös Safari Tech BooksOnline.

  29. Nellin sisältämien tietokantojen toiminnallisuudesta • Nellin sisältö on luonnollisesti yhtä kuin sen sisältämien tietokantojen sisältö. Tiedonhaku kuitenkin on tarkempaa, ja tuottaa hyvin erilaisia tulosjoukkoja tehtynä suoraan alkuperäisistä (ts. natiivi) tietokannoista. • Alkuperäis-tietokantojen toiminnallisuus noudattelee suhteellisen samanlaista kaavaa. Mikäli hallitset: • Erilaiset Browse-toiminnot • Erilaisten kontrolloitujen asiasanastojen (engl. mm. thesaurus tai subjectterms) hyödyntämisen • Erilaiset hakutulosten filtteroinnit • Viitteiden lähettämisen (engl. Export) • Ja mahdolliset omaan käyttäjätiliin liittyvät toiminnot, kuten hakujen tallennukset, niin hallitset jo paljon!

  30. Nelliä voi mukauttaa • Kirjautumisen myötä saat käyttöösi sekä aineistojen etäkäyttö-oikeudet että mahdollisuuden mukauttaa Nellin OmaNelli asetuksia. • Sen avulla on myös mahdollista tehdä mm. omia pikahaku-ryhmiä (esim. alasi e-lehdille, viitetietokannoille ja e-kirjoille voit tehdä omat pikahakuryhmät). • OmaNelli toimii myös Nellin sisäisenä viitteidenhallinnan sovelluksena (voit tallentaa viitteitä ja kansioida niitä). • OmaNellistä voi lähettää viitteitä myös RefWorksiin.

  31. Standardit ja muu faktatieto • Vaikka standardi on usein vain suositus, on tiettyjä viranomaisten määräyksissä mainittuja standardeja yleensä pakko noudattaa. Standardit myös esittävät tiiviissä muodossa esimerkiksi eri alojen tuotteiden ominaisuuksia sekä menetelmiä. • Standardeista aineistot kuten SFS ja IEEE standardit löytyvät Nellistä. • Ulkomaisia patentteja löydät Espacenet-palvelusta ja suomalaisia esim. patenttihakemustietoja löydät PRH:nPatInfosta.

  32. Lyhyt johdanto viitteidenhallintaan mm. RefWorks ja Mendeley

  33. Luennolla käsiteltävät tiedonhaun työkalut -yksinkertaistus Kokoelmatietokannat Perinteiset, usein painettuun aineistoon keskittyvät tietokannat, kuten esimerkiksi Alli Viite, ts. esim. kirjan tiedot Viitetietokannat Kokotekstitietokannat elektronisia dokumentteja paikallistavat viitetietokannat (esim. Nelli, GS ja Scopus) kattavat mahdollisesti useita eri kokoteksti-tietokantoja. elektronisessa muodossa olevat artikkelit kirjaston lisensioimissa kokoteksti-tietokannassa (esim. Wilson Artissa). Viite, ts. esim. linkki kokotekstiin Viite, ts. esim. tieto artikkelista ja sen sijainnista Viitteidenhallinnan työkalut Kuten RefWorks, johon voit tallentaa keskitetysti löytämäsi viitteet kaikista tietokantatyypeistä

  34. RefWorks - viitteidenhallinnan apuväline • Luennolla tulemme hakemaan informaatiota useista eri tietokannoista. Hyvät hakutulokset olisi mahdollista tallentaa myös yksittäisten tietokantojen käyttäjätileille. Tämä ei ole kuitenkaan kovin käytännöllistä! • RefWorks on www-selaimella käytettävä viitteidenhallintaohjelma, johon hyvät hakutulokset (tai ”osumat”) on mahdollista tallentaa keskitetysti. • RefWorksilla voit myös luoda esim. lähdeluetteloita ja käyttää sen laajennoksia (Write-n-Cite) tekstin sisäisten viitteiden laatimiseen. • Huom! Kun luot käyttäjätiliäsi, tee se Aallon verkkoon kytketyltä työasemalta. • Myös muita viitteidenhallintaan keskittyviä ohjelmistoja löytyy. Moderniin tiedonhakuun kuuluu viitteidenhallinta – tapahtuu se sitten millä hyvänsä ohjelmalla.

  35. Muuta tiedonhakuun liittyvää

  36. DOI-tunniste ja Nelli • DOI = Digital ObjectIdentifier • Elektronisen artikkelin yksikäsitteinen tunniste vrt. kirjan ISBN-numero • Seuraa artikkelin mukana vaikka kustantaja vaihtuisi • Nellissä DOI-haku • Hyvin kätevä esim. yksittäisen elektronisen julkaisun paikantamiseen. Esim. hae artikkeli viitetietokannasta tai Google Scholarista, poimi DOI, tarkista saatavuus Nellistä DOI-haun kautta.

  37. Lisensoitujen e-aineistojen etäkäyttö Aalto-yliopiston kirjaston hankkimia e-aineistoja etäkäytetään Nelli-portaalin kautta. Etäkäyttö on helppoa -> mene osoitteeseen www.nelliportaali.fi, valitse ”Aalto-yliopisto” ja kirjaudu sisään oikeassa yläkulmassa olevasta linkistä. Ohjeita etäkäyttöön: http://lib.aalto.fi/fi/materials/guides/e-off-campus_use/ Käyttösäännöt: http://lib.aalto.fi/fi/materials/guides/e-conditions_of_use/ Huom! Refworksin etäkäyttö vaatii Aalto-yliopiston groupcoden, jonka saat ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä. Refworksin etäkäytössä annetaan gcode ennen omia tunnuksia.

  38. Hakustrategioiden muutokset tiedonhaun edetessä • On tavallista, että ensimmäiset haut eivät tuota sopivaa hakutulosta. • Tyypillisiä ongelmia: - saatujen viitteiden määrä on liian suuri - saatujen viitteiden määrä on liian pieni - viitteitä ei saada lainkaan • viitteet eivät liity täsmällisesti aiheeseen. (Suhonen 2011, slaidi 27.)

  39. Jos sait haun tulokseksi liikaa viitteitä - rajaa hakua kielellä tai julkaisuajankohdalla - yhdistä hakusanoja AND-operaattorilla - älä katkaise hakusanoja (> mukaan tulokseen eivät tule kaikki taivutusmuodot ja yhdyssanat) - älä yhdistä hakusanaan sen synonyymeja tai rinnakkaiskäsitteitä OR-operaattorilla - mieti, löytyykö hakusanallesi sopivaa suppeampaa alakäsitettä. (Suhonen 2011, slaidi28.)

  40. Jos sait tulokseksi liian vähän viitteitä - mieti käyttämillesi hakusanoille lisää synonyymeja ja rinnakkaiskäsitteitä ja yhdistä nämä hakusanaasi OR- operaattorilla - etsi hakusanoillesi yläkäsitteitä - käytä vapaatekstihakua (sanahakua) ja hakusanan katkaisua - mieti, teitkö hakusi sopivasta tietokannasta Jos hakujen tulokset eivät vastaa aihettasi - etsi lisää aihettasi kuvaavia käsitteitä ja hakusanoja - tee hakuja uusista tietokannoista - käytä hyväksesi tietokantojen omia asiasanastoja. (Suhonen 2011, slaidit 28 & 29.)

  41. Kandidaatin työn arkistointi

  42. Kandidaatintöiden elektroninen arkistointi • Ohjeet löytyvät kirjaston verkkosivuilta sekä Nopasta: http://web.lib.aalto.fi/kandi/kandi.php?lang=fi • Elektroninen arkistointi koskee kaikkia hyväksyttyjä töitä. • Koko työtä ei julkaista avoimessa verkossa, eikä esim. kaukopalvelu välitä niitä. • Viitteet uusimpiin tekniikan kanditöihin löytyvät Aaltodoc-julkaisuarkistosta. • Töiden lukemiseksi tarvitaan salasana. Kirjaston henkilökunta avaa yhteyden kanditöiden paikalliseen selailuun Otaniemen kampuskirjastossa.

  43. Tiedonhaun tehtävä • Pakollinen tehtävä koostaa kirjaston luennoilla käsitellyt asiat. • Varaa tehtävään aikaa! Parhaan hyödyn saat kun teet tehtävän pienissä osissa (lopullinen palautus tehtävä kuitenkin yhdellä kertaa). • Tehtävä löytyy esimerkiksi Nopasta tai kirjaston kotisivuilta:http://web.lib.aalto.fi/otaniemi_opetus/tiedonhaun_tehtava/tiedonhaun_tehtava.php • Tehtävä tulee palauttaa 9.2. kello 21.00 mennessä. • Yhteystiedot: Antti Rousi, antti.m.rousi@aalto.fi, 050-379 0670

  44. Kuinka järkiperäisesti ihminen ajattelee? • Tieteelliset kokeet, jotka osoittavat hypoteesimme virheelliseksi, auttavat meitä sulkemaan pois vaihtoehtoja, ja ovat siksi hyvin informatiivisia (Popper 1963; tässä Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, s. 38). • Kuitenkin: ”Mikäli toimisimme perinteisten päättelyihanteiden mukaisesti, emme todennäköisesti pystyisi lainkaan ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia. Voidaan myös kysyä, että kuinka tehokkaasti sellainen olento, joka pyrkisi sulkemaan pois kaikki todennäköiset vaihtoehdot ennen kuin tekee päätöksiä tai toimii, voisi sopeutua ympäristöönsä. (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, s. 38.)

  45. Lähteet (1) • Alaterä, A. & Halttunen, K. 2002. Tiedonhaun perusteet - osa lukutaitoa. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy. • Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen – järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. 6., uudistettu painos. Porvoo: WS Bookwell Oy. • Kuhltau, C. C. 1993. Seekingmeaning: a processapproach to library and informationservices. Norwood, New Jersey: Ablex. • Sarvilahti, M. 2011. Tiedonhankintataidot aineopinnoissa -kurssin luentomateriaali (20.10. - 21.10.2011). Aalto-yliopiston kirjasto, Arabia. Aineisto tekijän hallussa.

  46. Lähteet (2) • Sondergaard, T.F., Andersen, J. & Hjorland, B. 2003. Documents and the communication of scientific and scholarlyinformation - Revising and updating the UNISIST model. Journal of documentation , 53 (3). S. 278-320. • Sormunen, E. & Poikela E. 2008. Informaatiolukutaito ja oppiminen. Teoksessa: Sormunen, E. & Poikela, E. Informaatio, informaatiolukutaito ja oppiminen. s. 9-32. Tampere: Tampere University Press. • Suhonen, H. 2011. Tiedonhankintataidot aineopinnoissa -kurssin luentomateriaali (14.10.,19.10., 21.10.2011). Aalto-yliopiston kirjasto, Arabia. Aineisto tekijän hallussa.

More Related