230 likes | 470 Views
Mielenterveystyön luento. Aiheet: Aggressiivisuus Rajoittaminen Kuntoutus Valmistanut Doris O. Aghazarian. Aggressiivisuus ja väkivalta. Lähde:
E N D
Mielenterveystyön luento Aiheet: Aggressiivisuus Rajoittaminen Kuntoutus Valmistanut Doris O. Aghazarian
Aggressiivisuus ja väkivalta • Lähde: • Hallittu terapeuttinen fyysinen rajoittaminen – toimintamalli väkivaltatilanteiden kohtaamiseen, Koulutuksen ja toimintamallin soveltuvuuden arviointi, Marja Leena Leppänen, Pro gradu-tutkielma, Kuopion yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Joulukuu 2004
Aggressiivisuus ja väkivalta • Psykologinen määritelmä: syyt löytyvät yksilön persoonallisuudesta, hänen psyykkisestä kehityksestään ja kokemusmaailmastaan. • Sosiokulttuurinen selitys: seuraus epäonnistuneista yhteisömuodoista, yksilön kannalta epäsuotuisasta vieraantumisesta yhteiskunnasta. • Biologinen näkemys: yksilön perimä, hänen neurologisten tai fysiologisten prosessien toiminnallinen häiriö ja niiden aiheuttamista oppimis- ja sopeutumisvaikeuksista. (s. 12)
Aggressio ja aggressiivisuus • Taipumus aggressioon on kaikilla ihmisillä. Se on perusvietti, ja sillä viestitetään tunnetilaa. • Aggressiivisuus on hyökkäävyyttä toisen vahingoittamismielessä tai sillä uhkaaminen. • Agressiivisuus voi olla tunnepohjaista tai harkittua käyttäytymistä. • (s. 12)
Väkivallan kohteeksi joutuminen työpaikalla • Väkivallan uhkan lisääntyminen ja huoli väkivallan kohteeksi joutumisesta vähentävät työssä tyytyväisyyttä ja hakeutumista töihin. • Sillä on sekä fyysisiä että psyykkisiä seurauksia. • Se altistaa välittömiin ja posttraumaattisiin reaktioihin. • (s.16)
Väkivalta- ja uhkatilanteiden hallintakeinoja • On tärkeää tunnistaa väkivallan riskiä lisäävät tekijät, sillä niitä minimoimalla voidaan ennaltaehkäistä väkivaltaa. (Claravall 1996,43) • Väkivaltaa ei voida kokonaan poistaa, mutta sitä voidaan ennakoida ja ehkäistä. • Perusturvallisuus varmistetaan työympäristön rakenteellisten rataisujen ja turvatekniikan avulla.
Väkivalta- ja uhkatilanteiden hallintakeinoja - jatkuu • Riskit tulee kartoittaa työpaikoittain selvittämällä millaisia väkivaltatilanteita esiintyy, kuinka usein, milloin ja kuinka niissä toimitaan. • Työpaikan turvallisuuteen voidaan oleellisesti vaikuttaa työtilojen rakenteellisessa suunnittelussa huomioimalla väkivaltaisista potilaista johtuvat erityistarpeet. • Hälytysjärjestelmät, kulunvalvonta ja pakoteiden järjestäminen ovat turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. (s. 22)
Väkivaltatilanteiden hallinta • Psykiatrisissa sairaaloissa väkivaltatilanteiden hallinnassa käytettäviä menetelmiä ovat perinteisesti olleet eristäminen, rajoittaminen ja lääkitys. • Tahdonvastaisilla interventioilla pyritään edistämään potilaan psyykkisen tilan kohentumista, mutta samalla rajoitetaan potilaan itsemääräämisoikeutta. • Pyrkimyksenä on välttyö potilaan fyysiseltä rajoittamiselta, koska potilaan oikeuksien ja arvokkuuden kunnioittaminen on terapeuttisen vuorovaikutuksen perusperiaate. (s. 22)
Hallittu terapeuttinen fyysinen rajoittaminen (HTFR) - toimintamalli • Tarjoaa uuden tavan ratkaista hankalia asiakastilanteita. • Se pohjautuu Englannissa Reaside klinikassa ja Keelen yliopistossa kehitettyyn MAPA (The Management of Actual or Potential Aggression –metodiin) • Suomessa menetelmä on ollut käytössä 1990-luvun puolivälistä alkaen Kellokosken sairaalassa. • Menetelmällä on Suomessa monta nimeä paikallisten projektien mukaan (s. 23)
Hallittu terapeuttinen fyysinen rajoit--taminen (HTFR) – toimintamalli /jatk. • Menetelmällisesti HTFR muodostuu kahdesta ammatillisen osaamisen moduulista: • Terapeuttisen vuorovaikutuksen hallinnasta • Kivuttoman fyysisen rajoittamisen tekniikan ja käytännön osaamisesta. Taidot antavat työntekijöille mahdollisuuden huolehtia aggressiivisesti käyttäytyvästä potilaasta tiimityönä ja koordinoidulla tavalla (s.23)
HTFR - jatkuu • Tässä toimintamallissa vuorovaikutukselliset ratkaisuyritykset ja työskentelymallit ovat ensisijaisia toimintatapoja aggression kohtaamistilanteessa. • Terapeuttisten sanamallien hallinta, oman käyttäytymisen (esim. vastatunne) ja oman aggression fysiologinen viriämisen tiedostaminen ja hallinta ovat keskeisiä. • Työyhteisö pyritään luomaan sellaiseksi, ettei se hyväksy toisen ihmisen tai ympäristön vahingoittamista. (s. 23)
HTFR - jatkuu • Työyhteisössä tunnistetaan yhteisön vuorovaikutukselliset keinot vaikuttaa ennaltaehkäisevästi väkivaltaiseen käyttäytymiseen. • Teoritietoa hallitaan. • Fyysinen rajoittaminen on viimeisin keino sen jälkeen, kun kaikki mahdolliset muut keinot ovat epäonnistuneet ja väkivallan uhka on ilmeinen. (s. 23)
HTFR - jatkuu • Fyysisen rajoittamisen tarkoitus on ensisijaisesti hallita vaarallinen tilanne. • Fyysinen rajoittamistilanne pyritään toteuttamaan mahdollisimman kivuttomasti käyttäen erilaisia rajoittamistekniikoita istuen, seisten, lattialla selin ja vatsallaan maaten. • Rajoittamisen tulee olla kohtuullista tilanteeseen nähden ja voiman käytön tulee olla mahdollisimman vähäistä haitan ehkäisemiseksi. (s.23-24)
HTFR - jatkuu • Työryhmän jäsenten tulee olla yksimielisiä rajoittamiskäytännöistä. • Kivuttoman fyysisen rajoittamisen tekniikan ja käytännön osaamisen tavoitteena on estää turvallisesti ja terapeuttisesti potilaan häntä itseään, henkilöstöä tai ympäristöä tuhoava ja rikkova väkivaltainen käyttäytyminen. • Käytetyt otteet ja kiinnipitokeinot ovat turvallisia, niissä huomioidaan kehton luonnoliset liikeradat. • Menetelmätaidot mahdollistavat väkivaltaisesti käyttäytyvän potilaan turvallisen siirtämisen toimintatiloissa. (s. 24)
HTFR - jatkuu • Monet ihmisten väliset ongelmat johtuvat puutteellisesta kommunikoinnista. • Työntekijä voi vaikuttaa omalla toiminnallaan vuorovaikutustilanteen kehittymiseen ja lopputulokseen. • Useimmissa väkivaltatilanteissa on kysymys pelon ja vihan tunteesta. • Mikäli työntekijä jostain syystä myötävaikuttaa näiden tunteiden yltymiseen, sen sijaan, että pyrkisi lievittämään niitä, väkivaltaisten tekojen riski kasvaa. (s.24)
Pohdittavaa • Pohdi mitkä ovat tuntemuksesi seuraavien esimerkkitapausten kohdalla: • Kohtaat työssäsi väkivaltatilanteen potilaan taholta. Potilas käyttäytyy uhkaavasti, on kiihtynyt. Sinulla on tunne, että tilanne on hallinnassasi, sillä... • Kohtaat työssäsi väkivaltatilanteen potilaan taholta. Potilas käyttäytyy uhkaavasti, on kiihtynyt. Sinulla on tunne, ette oikein hallitse tilannetta, sillä... (s.33)
Väkivaltatilanteiden hallintaa edistäviä ja heikentäviä tekijöitä • Ks. Monisteet • (Lähteen taulukot sivut 43 ja 44)
Lähde: Hallittu hoidollinen rajoittaminen psykiatrisessa hoitotyössä, Ulla Ukonmaanaho, pro gradu-tukielma, Oulun yliopisto, 2006 • Tilanteen jälkipuinti: • Rajoittamiseen johtanut tilanne on potilaalle erittäin kuormittava. • Jälkipuintikeskustelun tavoitteena on, että potilas pystyisi jäsentämään tapahtuneen mielessään ja oivaltaa miten vastaavilta tilanteilta voidaan välttyä. • Puinnissa, olisi hyvä olla hoitaja, johon potilas luottaa. (s.20)
Tilanteen jälkipuinti - jatkuu • Jälkipuintikeskustelut auttavat tukemaan potilasta ja antamaan hänelle tietoa hoitomenetelmistä ja hoitoon liittyvistä asioista. • Päämääränä on käydä läpi tapahtumaketju ja päästä mahdollisimman suureen yksimielisyyteen tapahtuneesta. • Jälkipuintikeskustelut ovat opettavia tilanteita niin hoitajille kuin potilaalle. (s. 20)
Jälkipuinti - jatkuu • Henkilökunnan väliset jälkipuintikeskustelut ovat tärkeitä ja merkittäviä, mutta joissakin yksiköissä niitä on hankala käydä. • Lisäkoulutus ja ohjaus ovat näissä kysymyksissä tarpeellisia ja jatkuva henkilökunnan välinen keskustelu lujittaa yhteisiä näkemyksiä, jolloin ei helposti jakauduta eri leireihin vaikeiden paikkojen tullessa eteen.
Hallintakeinot • Eniten käytettyjä ovat tässä järjestyksessä: • Puhuminen • Läsnäolo • Huomion kääntäminen muuhun asiaan tai tekemiseen • Potilaan ohjaaminen pois tilanteesta ja hänen kehoittaminen rauhoittua ilman kenenkään väliintuloa • Lääkitys • Rajoittaminen • (s. 34)
Lukemista! • LUE sivut 31-37: • Mielenterveyspotilaan oikeudet, Suomen mielenterveysseura, 2. painos, 2001 • Luvut 12.-16. • Luku 12: Tahdosta riippumaton hoito • Luku 13: Erityiset hoitotoimenpiteet ja lääkitys • Luku 14: Potilaan oikeusturvan takaaminen • Luku 15:Vankien ja kriminaalipotilaiden psykiatrinen hoito • Luku 16: Ohjaus ja valvonta
Kuntoutus • Yksilötyöskentelyä monisteista • Ks. myös aikaisemmin jaettu moniste psykoedukaatiosta, joka löytyy netistä.