220 likes | 360 Views
Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen. Alueelliset työpajapäivät 12.11.2013 Oulu. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 2012–2014 Reetta Pietikäinen, kehityspäällikkö Kristiina Lehmuskoski, asiantuntija.
E N D
Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen Alueelliset työpajapäivät 12.11.2013 Oulu Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta2012–2014 Reetta Pietikäinen, kehityspäällikkö Kristiina Lehmuskoski, asiantuntija
Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 12/2012–12/2014 (OKM) Kehitetään OKM:n sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta • Työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja Nuotta-valmennus Määrittely (tutkija) • Käsitteiden määrittely ja palveluiden yhteiskunnallinen asemointi • Yhteisen kielen vahvistuminen, vaikuttamistyön helpottuminen Vaikuttavuus (asiantuntija & kehityspäällikkö) • Palveluiden laadullisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen: mittari • Tiedontuotannon kehittäminen: dokumentointi, tilastointi • Vaikuttavuuden osoittamisen helpottuminen Yhteistyö (kehityspäällikkö & koordinaattori) • Palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen: haasteet ja kehittämistarpeet • Hyvien yhteistyökäytäntöjen leviäminen, palveluketjujen kehittäminen
Sosiaalisen vahvistamisen määrittelystä Taustaa: 2006 nuorisolaki • Lainsäädäntöön sosiaalisen vahvistamisen käsite • Korvattiin syrjäytymisen ehkäisy • Prosessi, jossa parannetaan asteittain nuoren elämäntilannetta ja -hallintaa • Kokonaisvaltaista ja moniammatillista elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemista • Tarkoituksena: yhteisölliseen toimintaan kiinnittäminen ja aktiiviseksi kansalaiseksi tukeminen (Mehtonen 2011) • Tunnettu lähinnä nuorisotoimialalla
Nuotta-valmennus työpajojen ja etsivän työn tueksi • 9 nuorisokeskuksessa (vuodesta 2010) • OKM:n rahoittamaa • Yleisin malli: 3 pv, yöpyminen nuorisokeskuksessa • Perustuu: toiminnallisuus, kokemuksellisuus, elämyksellisyys • Tavoitteena: voimavarojen löytäminen, itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen vahvistuminen, arjenhallinnan kohentuminen • Toiminnallisia aktiviteetteja: melonta, kiipeily, luonnossa liikkuminen, jousiammunta, gps-suunnistus, ruuanvalmistus, kädentaidot • Maksuton työpajoille ja etsivälle nuorisotyölle • Osallistuva taho vastaa matkakustannuksista • Nuoret: itsensä ylittäminen, onnistumisen kokemukset, itseluottamus, oivallukset, motivaatio muutokseen • Osallistuvat tahot: ryhmäytyminen, nuoren ja työntekijän suhteen syveneminen, nuorista esille uusia puolia, työkaluja omaan työhön • Yhteys: www.snk.fi
Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat Pajoille ohjautumisesta • Parantunut alkuvuodesta, paikoin yhä heikkoa • TE-hallinnon uudistus… -> huono saavutettavuus • Sosiaalitoimessa odotetaan usein liian pitkään pajalle ohjaamista • Tarvetta kuntouttavan työtoiminnan ja starttivalmennuksen lisäämiselle • Hyvä käytäntö: nimetyt pajayhteyshenkilöt, aktiivinen tiedotus • Asiakaskunta yhä haasteellisemmissa tilanteissa – oikeat palvelut? • Tarvetta yksilövalmennuksen lisäämiselle • Ristiriita: työkokeilujaksot lyhentyneet • Tutkinnon suorittaneille tarvitaan mahdollisuus työkokeiluun • Haaste: yhteistyö perustuu henkilösuhteisiin • Hyvä käytäntö: sopimuksellisuus, tiedotusvastaavat, verkostotapaamiset • Etsivien ja pajojen yhteistyö toimii ALU-aineisto
Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat Pajajakson aikaisesta sidosryhmäyhteistyöstä • Ei TE-toimiston osoituksia pajajakson aikana • Nuorille räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluja tarvitaan lisää • Hyvä käytäntö: velkaneuvojan, terveydenhoitajan (mt) säännölliset vierailut / nimetyt työntekijät • Nuotta-valmennus tukenut hyvin toimintaa • Liian lyhyet jaksot hankaloittavat jatkopolkuihin panostamista • Hyvä käytäntö: opinnollistaminen ja osaamistodistukset • Tutkintojen osien suorittaminen ja näytöt ilman, että opiskelija ALU-aineisto
Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat Jatkopoluista pajan jälkeen • Heikko työllisyystilanne: vaikeus löytää työpaikkoja – yhä harvemman tavoite • Työnantajien odotukset suuria • Seinätön valmennus (osatyökokeilu: (paja/yritys?) • Vaatii aikaa: henkilökohtaiset suhteet • Hyvä käytäntö: tukipapereiden hoito, yhteiset tapaamiset (valmennus) • Alihankintatyöt, edelleensijoittaminen • Hyvä käytäntö: sähköiset palvelukartat • Oppilaitosyhteistyö parantunut • Hyvä käytäntö: etsivä tiedottaa vapautuneista opiskelupaikoista • Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ei voida hyödyntää: tiukat kriteerit • Tarvitaan joustavia työvaltaisia ja tuettuja koulutuspolkuja • Aloitusmahdollisuus jatkuva • Opitun tunnustaminen, tuettu oppisopimus ALU-aineisto
Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / etsivät • Työpajojen ja etsivien yhteistyö toimii Mitä tarvitaan • Matalan kynnyksen kuntouttavia palveluja • Nuorille räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä asumispalveluita • Toimintakeskustyyppisiä palveluita • Etsivään työhön kytkeytyvää: ryhmätoimintaa ja starttivalmennusta • Vahvaa yhteyttä terveyspalveluihin • Kuntien välistä yhteistyötä ja monialaista yhteistyötä • TE-palvelut lähemmäs nuorta (vrt. harvennettu toimistoverkko, sähköiset palvelut) • Sosiaalisen vahvistamisen työotetta muihin palveluihin • Aito, kohtaava tuki Etsivän työn selvitys
Nuorisotakuusta • Rajautumassa hallitusohjelmaa ja alkuperäistä suunnitelmaa paljon kapeammaksi • Palvelee huonosti niitä, joiden elämä ei ole edennyt tavanomaisena pidettyä reittiä • Väliinputoajaryhmänä nuoret, jotka • ovat jo pudonneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle tai/ja • tarvitsevat monialaisia palveluita • Kuntoutuslupaus vailla katetta? Kermankuorintaa? • Etsivän työn ja työpajatoiminnan rinnalle nuorille räätälöityjä mielenterveys-, päihde- ja asumispalveluita, starttivalmennusta • Osaamisen kasvun tunnistamista ja näyttöjä varten tulee luoda mekanismi palvelemaan koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevia • Kaikkien nuorten nuorisotakuu?
Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen työpajoilla Kristiina Lehmuskoski, TPY Alueelliset työpajapäivät Oulussa 12.11.2013
Miksi? • Vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään on riittämätön ja yksipuolinen • Työpaja-jaksolla paljon muita merkityksiä ja vaikutuksia nuoren elämänkulkuun • Hyvän kehityksen näkyväksi tekeminen
Miten mittari rakennetaan? • Nykytilan kartoitus • Sova-käsitteistä konkreettisiin kysymyksiin • Nuorten kuuleminen • Testiversio (nuoret, valmentajat) • Pilotointi • Asiantuntija-arviot • Valmis mittari (1. versio) • Mittarin jalkautus
Nykytila • Käytössä mm. VAT, RAND, IMBA ja MELBA, jotka toimivat parhaiten kuntoutusselvityksen ja diagnosoinnin apuvälineinä • Pajoilla käytössä erilaisia arviointilomakkeita, joilla pyritään saamaan käsitys elämänhallinnan parantumisesta • Ei kuitenkaan systematisoitua mittausta eri osa-alueista ja muutoksesta
Vaikuttavuuden määritelmä sova-mittarissa • Paja-jakso on interventio, jonka oletettu vaikutus on sosiaalinen vahvistuminen • Alku- ja loppumittaukset • Sekä valmentautujan että valmentajan arvio • Väliin tulevia muuttujia ei pystytä eristämään • Kysytään asiakkaan kokemus muutokseen vaikuttaneista syistä
Mittaamisen haasteet • Kokemuksen subjektiivisuus • ”Ihmiset ovat tunnetusti monimutkaisia” (Colin Robson arviointitutkimuksesta sosiaalialalla) • Tunnettava ihmisten omat käsitykset itsestä ja maailmasta • Työpajalle tuleva nuori on valmentajalle tabula rasa
Itsearvioinnin mahdollisuuden ja haasteet • Tukee valmentautujan subjektiksi kasvamista • Lisää realistista suhtautumista omiin kykyihin ja siten • auttaa tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa • Kyvyt ja potentiaali ovat ihmisen selän takana • Omat taidot ja tahto täytyy tunnistaa ennen kuin niitä voi käyttää • Tarvitaan kehityksen näkyväksi tekemistä – valmentajan rooli tärkeä!
Sosiaalinen vahvistuminen • Minäpystyvyys (minäkäsitys, identiteetti, itsetunto) • Elämänhallinta (ulkoinen ja sisäinen) • Kontrolliodotus tai hallintakäsitys • Resilienssi l. pärjäävyys • Sosiaalinen pääoma (luottamus) • Osallisuus • Koherenssin tunne
Koherenssintunteen teoria • Aron Antonovsky, israelilainen terveyssosiologi • Mikä selittää sairauden puuttumisen? • Salutogeenisyys • Henkisen tason immunologinen järjestelmä • Osa-alueet: ymmärrettävyys, hallittavuus, mielekkyys
Koherenssin tunne, kokemus elämän eheydestä • Lähikäsitteitä määrätietoisuus, tavoitteellisuus, sisäinen autonomia • Kyky psyykkiseen työhön eli ongelmien käsittelyyn omassa mielessä • Kokemus siitä, että ympäristön asettamat vaatimukset ja haasteet ovat sitoutumisen ja energian sijoittamisen arvoisia
Koherenssin tunteen mittaaminen • Paljon tutkimusta, Suomessa mm. nuorten ja työttömien parissa • Mittaa kohtalaisen pysyvää asennetta, mutta • koherenssin tunteeseen voidaan vaikuttaa interventioilla, erityisesti 30 ikävuoteen saakka
Sova-mittariin sisältyy • Erilaisia osioita, joista koherenssin tunne yksi • Sekä itsearviointi että valmentajien arviointi tieto- ja taitoresurssein kasvamisesta • Työelämävalmiudet • Opiskeluvalmiudet • Etsivän työn ja Nuotta-valmennuksen osiot
Sova-mittarin hyödyt • Mahdollisuus luoda valtakunnallisesti vertailukelpoista vaikuttavuustietoa • ”Mitä mitataan, sitä nähdään” – mittarin merkitys omalle työlle • Vaikuttavuuden arvioinnin tärkein hyöty koituu aina asiakkaalle