Laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

1. AJANKOHTAISTA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2011 - 2012Välkky-oppilaitosverkoston päättäjäisseminaari12.5.2011 Lepaan kartano, HattulaHallitusneuvos Merja Leinonenmerja.leinonen@minedu.fi

2. Ammattiopistostrategia (järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen ja palvelukyvyn vahvistaminen) Hallitusohjelman valmistelu ja toimeenpano KESU-valmistelu EU-yhteistyön syventäminen Opetushenkilön osaamisen ja saatavuuden varmistaminen Rahoitusjärjestelmän kehittäminen (vahva taloudellinen perusta tulokselliselle toiminnalle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle) Ammatilli-nen koulutus 2011 (- 2012) Sähköisen asioinnin kehittäminen Koulutusjärjestelmän toiminnan tehostaminen ja hyvinvoinnin edistäminen Koulutuksen työelämävastaavuuden lisääminen (osaava ja työvoimatarpeisiin vastaava ammatillinen koulutus) Elinikäisen oppimisen vahvistaminen Laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

3. AMMATTIOPISTOSTRATEGIA: AMMATILLISEN KOULUTUKSEN PALVELUKYVYN JA RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN EDISTÄMINEN

4. Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen 2006 - 2012: Missä mennään? Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on 1.1.2011 lukien 198 (vuonna 2006 järjestäjiä 234). Muutosta on tapahtunut sekä perus- että lisäkoulutusta järjestävien koulutuksen järjestäjien määrässä (156 => 125) ja jossakin määrin myös pelkästään peruskoulutusta järjestävien järjestäjien määrässä (19 => 14). Pelkästään lisäkoulutusta järjestävien koulutuksen järjestäjien määrä on pysynyt ennallaan (59). Eniten on vähentynyt kuntajärjestäjien (27 => 13) ja kuntayhtymäjärjestäjien (58 => 40) määrä. Yksityisten järjestäjien määrä on vähentynyt vain muutamalla järjestäjällä (148 => 144).

5. Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen 2006 - 2012: Missä mennään? Vuosina 2006 – 2011 on tapahtunut 30 yhdistymistä, ja niissä on ollut mukana 68 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää. Kun otetaan huomioon vuoden 2012 alusta lukien toteutettavat yhdistymiset, 2 kuntaa ja 1 kuntayhtymä eivät täytä väestöpohjavaatimusta. Ammattiopistostrategian toimeenpano on siis edennyt hyvin, mutta rakenteellisen kehittämisen toimia on tarve tehostaa edelleen. Koulutuksen järjestäjien palvelukyvyssä on edelleen suuria eroja, mikä käy ilmi esim. ammatillisen koulutuksen arvioinneista.

6. Palvelukyvyn vahvistaminen Keskeisiä toimenpiteitä mm.: järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen jatkaminen läpäisyn tehostamisohjelman toimeenpanon jatkaminen koulutuksen laadun jatkuva parantaminen ja laadunhallinnon vahvistaminen koulutuksen asiakaslähtöisyyden ja joustavuuden lisääminen koulutustarjonnan alueellinen kohdentaminen: suunnitelma ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjonnan ja opiskelijamäärien kohdentamisesta maakunnittain vuosina 2013 - 2016

7. Miten tästä eteenpäin? OKM:n hankkeen päättymistä ja jatkotoimenpiteitä koskeva kirje 31.3.2011 Yhdistämistä koskevat hakemukset ministeriöön 31.8.2011 mennessä, jos yhdistyminen 1.1.2012 lukien Hakemukset vuoden 2012 yksikköhinnan harkinnanvaraista korottamista varten OPH:seen 30.9.2011 mennessä Yhdistämistä koskevat hakemukset ministeriöön 31.8.2012 mennessä, jos yhdistyminen 1.1.2013 lukien Hakemukset vuoden 2013 yksikköhinnan harkinnanvaraista korottamista varten OPH:seen 30.9.2012 mennessä OKM valmistelee ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamisen ja rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman vuoden 2012 aikana (tarkempi aikataulu vuoden 2011 lopussa) Valmistelun eri vaiheissa kuullaan koulutuksen järjestäjiä ja keskeisiä sidosryhmiä

8. AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKE

9. TUTKE-hankkeen toimeksianto • Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksianto 27.2.2009. • Opetushallitus vastaa hankkeen toiminnallisesta toteuttamisesta ohjausryhmän linjausten mukaisesti. • Hankkeen taustalla KESUN 2007-2012 linjaukset ammatillisten tutkintojen kehittämisestä. • Hankkeen toteutuksessa otettava huomioon AKKU-uudistuksen sekä kansallisen tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen valmistelun eteneminen. • Aikataulu: • tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistarpeita ja arvioijia koskevat ehdotukset 28.2.2010 • tutkintojärjestelmän kehittämiseen liittyvät ehdotukset ja hankkeen loppuraportti 31.10.2010

10. TUTKE-hankkeen tehtävät • Selvittää alakohtaisesti tarpeet lisätä ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta lisäämällä tutkinnoissa valittavissa olevien osien määrää yhdistämällä tutkintoja laajemmiksi ammattialakohtaisiksi tai ammattialarajat ylittäviksi tutkinnoiksi tai lisäämällä muutoin tutkinnon suorittajien mahdollisuuksia valita tutkintoonsa osia muista saman tai toisen tutkintotyypin tutkinnoista. • Edelliseen yhdistyen arvioida alakohtaisesti, muodostavatko alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja tutkintojen perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset ja osaamistasot alan nykytarpeita vastaavan kokonaisuuden, ja jos eivät, niin miten niitä pitäisi muuttaa • Tehdä ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistarpeista ja ehdotusten edellyttämistä resursseista. • Tehdä ehdotukset tutkintosuoritusten arvioijien rekrytoinnin ja arviointiosaamisen kehittämistarpeista ja ehdotusten edellyttämistä resursseista.

11. TUTKE-hankkeen eteneminen (I vaihe) • Selvityshenkilöt selvittämään: 1) tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistarpeita ja 2) tutkintosuoritusten arvioijien rekrytoinnin ja arviointiosaamisen kehittämistarpeita. • Selvityshenkilöiden raportit 10/2009. • Kuulemistilaisuus 11/2009. • Väliraportti 29.3.2010. • Lausuntokierros 5/2010, lausuntoyhteenveto 8/2010. • OKM:n päätökset esitysten eteenpäin viemisestä • kahdessa vaiheessa: vuonna 2011 ja 2012

12. TUTKE-väliraportti: Ehdotukset Tutkintotoimikuntajärjestelmän ja tutkintosuoritusten arvioinnin keskeisten kehittämishaasteiden pääryhmät: 1) näyttötutkintojen järjestämisen laadun seuranta ja tutkintosuoritusten arvioinnin laadun varmistaminen; 2) tutkintotoimikuntatyön organisointi ja työstä maksettavat palkkiot; sekä 3) tutkintotoimikuntatyön rahoitus.

13. TUTKE-hankkeen eteneminen (II vaihe) • Tilaustutkimus: Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus:1) koordinoiva hanke ja 2) klusteritutkimus. • Tilaustutkimuksen väliraportti ohjausryhmälle 4/2010. • Tilaustutkimuksen loppuraportti 9/2010. • Kuulemistilaisuus 9/2010. • Ohjausryhmäkäsittely 9-10/2010. • TUTKE-hankkeen loppuraportti 11/2010, luovutus 12/2010 • Lausuntokierros, lausuntojen määräaika 18.3.2011

14. TUTKE-loppuraportti: Ehdotukset 1) tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin; 2) tutkintojärjestelmän kokonaisuus ja tutkintorakenteen selkeys; 3) tutkintojen kokonaisuus; sekä 4) tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuus

15. TUTKINTOJEN JA MUUN OSAAMISEN VIITEKEHYS

16. Viitekehyksen valmistelu • KESU 2007 – 2012: Valmistellaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen viitekehys eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen pohjalta. • Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus (2008/C111/01/EY) eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23.4.2008 • OKM:n asettama laaja valmistelutyöryhmä (NQF-työryhmä), toimikausi 1.9.2008 - 30.6.2009 • Työryhmän muistio 11.6.2009, luovutus 20.8.2009. • Lausuntokierros työryhmän esityksistä 8 - 10/2009 • Keskusteluseminaari 10.12.2009 Helsingissä.

17. Viitekehyksen valmistelu • Eurooppalaista kehitystä seurattu jatkuvasti EQF Advisory Groupin (EQF AG), Cedefopin selvitysten, EQF-projektien ja yhteistyöverkostojen avulla/kautta • HE-luonnos (sisälsi myös asetusluonnoksen) keväällä 2010. • Lausuntokierros HE-luonnoksesta 5 - 6/2010 • Keskusteluseminaari 17.6.2010 Helsingissä • HE 165/2010 eduskunnalle 10/2010 (tavoitteena, että laki ja asetus tulisivat voimaan 1.1.2011)

18. Miten tästä eteenpäin? HE eduskunnan käsittelyssä 10/2010 - ?/2011. Tällä hetkellä sivistysvaliokunnassa, joka kokoontuu seuraavan kerran vaalien jälkeen. Asetusteksti viimeistellään, kun saadaan sivistysvaliokunnan mietintö. Samaan aikaan HE:n käsittelyn ja asetuksen viimeistelyn kanssa valmistellaan kansainväliseen käyttöön tarkoitettua sijoitteluraporttia. Työryhmä valmistelemaan viitekehyksen laajentamista osaamisen viitekehykseksi (osaamiskokonaisuuksien määrittely)?

19. HE:n keskeinen sisältö • Säädetään laki tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä. • koulutus- ja tutkintojärjestelmään kuuluvat tutkinnot jaotellaan niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksaan vaativuustasoon (rakentuu EQF:n pohjalle). • Vaativuustasojen kuvauksista sekä tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta eri vaativuustasoille säädetään valtioneuvoston asetuksella. • Viitekehyksessä kuvataan tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien edellyttämä osaaminen tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. • Viitekehykseen sijoitetaan ensi vaiheessa ainoastaan opetushallinnon ja muiden hallinnonalojen lainsäädännössä määritellyt tutkinnot ja oppimäärät.

20. Viitekehyksen tavoitteet • lisätä tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta • parantaa tutkintojärjestelmän toimivuutta ja selkeyttä: • kuvaa suomalaiset tutkinnot ja muut laajat osaamiskokonaisuudet yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla • yhtenäistää käytettäviä käsitteitä • määritellä tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien väliset suhteet • lisätä Suomen tutkintojärjestelmän tunnettuutta • helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta • helpottaa koulutusjärjestelmässä liikkumista ja edistää siirtymistä jatko- ja lisäopintoihin • tehostaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista • tukea elinikäistä oppimista • parantaa suomalaisen koulutuksen laatua ja tukea laadun arviointia

21. Asetusluonnos: vaativuustasojen kuvaukset ja sijoitteluperiaatteet Vaativuustasojen kuvaukset rakennetaan EQF:n pohjalle, niitä täsmennetään kansallisista lähtökohdista käsin. Tasokuvaukset yleisiä, mahdollisuus täsmentää alakohtaisiksi opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa ja opetussuunnitelmissa. Tutkinnot ja oppimäärät sijoitetaan viitekehykseen siten, että vaikka tutkinnossa olisi elementtejä useilta viitekehyksen vaativuustasoilta, se sijoitetaan sille tasolle, johon se kokonaisuutena parhaiten sopii (ns. best fit-periaate). Samalle tasolle sijoittuvissa tutkinnoissa tai osaamis-kokonaisuuksissa voivat painottua osaamisen eri ulottuvuudet. Tietyn tutkintotyypin kaikki tutkinnot sijoitetaan ensisijaisesti samalle viitekehyksen tasolle (pl. yksittäiset ammatilliset tutkinnot). Tutkinnon osia ei sijoiteta viitekehykseen erikseen, vaan ne sijoittuvat sille tasolle, jolle tutkinto itsessäänkin sijoittuu.

22. Tutkintojen ja oppimäärien sijoittuminen vaativuustasoille

23. Mikä on ECVET? Ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimistulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä, jonka avulla tuetaan muualla suoritettujen opintojen tai muutoin hankitun osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja hyödyntämistä osana tutkintoja parannetaan tutkintojen ja opetussuunnitelmien läpinäkyvyyttä edistetään liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista. Perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseen (2009/C 155/02, 18.6.2009), jossa suositellaan, että jäsenvaltiot tukevat ECVET-järjestelmää EQF:n kaikilla tasoilla ammatillisen koulutuksen tutkintojen yhteydessä luovat tarvittavat edellytykset ja ryhtyvät tarvittaessa toimiin, jotta ECVET-järjestelmä voidaan ottaa käyttöön vuodesta 2012 alkaen. Kattaa virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen Perustuu oppimistuloksiin (EQF) 23

24. Mikä on ECVET? Keskeisenä osana tutkinnot ja tutkintojen/koulutusten osat, joiden oppimistulokset tunnistetaan ja tunnustetaan siten, että opiskelija voi hyödyntää niitä kerätessään suorituksia tutkintoa varten tai halutessaan siirtää niitä toiseen tutkintoon tai opinto-ohjelmaan. ECVET-pisteet tarjoavat täydentävää numeerista tietoa tutkinnoista ja tutkintojen osista. Jokaista tutkintoa ja sen jokaista tutkinnon osaa voidaan kuvata opintopisteiden määrällä. Virallisessa täysipäiväisessä ammatillisessa koulutuksessa vuoden aikana todennäköisesti suoritettavat oppimistulokset vastaavat 60:tä pistettä. ECVET- järjestelmä sisältää välineet ja menettelytavat opintosuoritusten siirtoon tutkintojen kuvauksen tutkinnon osina, oppimistuloksina ja pisteinä yhteiset opintosuoritusten siirtoon liittyvät menettelytavat sekä asiakirjat. 24

25. TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE

26. TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA Lähtökohta • yrityksille, julkisyhteisöille ja erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja • vuodesta 2006 • osa ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaa • hoitamista varten kehittämisavustuksia OPH 2006-2009 ELYT 2010 –> • hankkeiden tavoite: työelämälähtöisen yhteistyön ja osaamisen lisääminen, verkostoituminen, yhteistyötyömallit, kehittämiskumppanuudet

27. TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on 96 ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjällä, joista • 76:lla on pysyvä tyke-tehtävä ja • 20:llä on määräaikainen, vuoden 2011 loppuun voimassa oleva tyke-tehtävä.

28. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta • OKM asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella • kehittämislinjaukset tyke-toiminnan aseman, tehtävän ja tulevaisuuden painopisteiden selkeyttämiseksi ja vahvistamiseksi ammatillisessa lisäkoulutuksessa • valtakunnallisen ja alueellisen tason toimenpiteet tyke-toiminnan ohjauksen ja seurannan organisoinnin ja koordinoinnin kehittämiseksi sekä vaikuttavuuden lisäämiseksi • koulutuksen järjestäjätason toimenpide-ehdotukset tyke-toiminnan tavoitteiden, toimintatapojen ja –muotojen sekä yhteistyön vaikuttavuuden kehittämiseksi • ehdotukset tyke-tehtävän rahoituksen kehittämiseksi • väliraportti 3/2011 ja loppuraportti 9/2011

29. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUSTRATEGIA 2011 - 2020

30. Ammatillisen koulutuksen laatustrategian 2011 – 2020 keskeiset linjaukset Laadunhallinta systemaattiseksi kaikilla ammatillisen koulutuksen toimijatasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa Ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnin roolia laadunvarmistuksessa ja laadun jatkuvassa parantamissa selkeytetään. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tukemaan koulutuksen järjestäjien toiminnan laadulle ja sen jatkuvalle parantamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Luotettava ja monipuolinen tietoperusta (tulos- ja arviointitieto) ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja päätöksenteon perustaksi Koulutuksen laatu on läpinäkyvää ja perustuu julkisiin tulostietoihin. Laadunhallinnassa eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kehittämistyön systemaattinen ja pitkäjänteinen tukeminen itsearvioinnin, vertaisoppimisen ja -arvioinnin, tunnustusten ja palkitsemisen avulla

31. Ammatillisen koulutuksen laatustrategian 2011 – 2020 keskeiset linjaukset Koulutuksen järjestämisen, hallinnon ja toiminnan kehittämisen edellyttämää osaamista kehitetään jatkuvasti. Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnalle yhtenäiset toimintaperiaatteet, toimintatavat ja prosessit, jotka edistävät koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Jatkuva oppiminen ja toiminnan kehittäminen laadun parantaminen perustaksi Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa toteutetaan ja kehitetään aktiivisesti yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Strategisia linjauksia ja niiden toteutumista tarkastellaan kolmen vuoden välein ja strategiaa päivitetään tarvittaessa.

32. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMA

33. Läpäisyn tehostamisohjelma 2011 – 2014 käynnistyy Ohjelman taustalla ovat OKM:n asettaman nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttamista pohtineen työryhmän ehdotukset. Vuoden 2011 talousarviossa pyritään vauhdittamaan opintojen edistymistä mm. siten, että käynnistetään ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi ohjelma kehitetään toisen asteen yhteishakujärjestelmää ja opiskelijaksi ottamisen perusteita (perusasteen päättäneiden ja ilman ammatillista perustutkintoa olevien sijoittumisen tukeminen) lisätään opintojen ohjausta. Rahoitus yhteensä 16 milj. € (vuonna 2011 haussa 4 milj. €, haetaan OPH:sta)

34. Läpäisyn tehostamisohjelman tavoitteet kehittää ja käynnistää uusia toimenpiteitä läpäisyn tehostamiseksi ja opintojen nopeuttamiseksi levittää ja vakiinnuttaa toimiviksi osoittautuneet käytännöt koko ammatillisen koulutuksen kenttään ja kytkeä jo kehitetyt toimintamallit ehyeksi kokonaisuudeksi kehittää systemaattisen seurantajärjestelmä, jonka avulla toimenpiteiden tuloksellisuutta voitaisiin nykyistä luotettavammin arvioida löytää tehokkaita keinoja tukea opiskelijoita, joiden keskeyttämisalttius on tavanomaista suurempi ja jotka sen vuoksi ovat vaarassa syrjäytyä koulutusjärjestelmästä ja koko yhteiskunnasta opinnot ovat pitkittyneet tai pitkittymässä tutkinnon suorittaminen on jäänyt tai jäämässä kesken työelämään siirtymisen vuoksi.

35. Läpäisyn tehostamisohjelman toimenpidekokonaisuuksia opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivien ja nykyistä yksilöllisempien toimintamallien kehittäminen pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja opetusjärjestelyjen joustavoittaminen yksilöllisten opintopolkujen ja työn ohella opiskelun mahdollistamiseksi ja tukemiseksi koko tutkinnon suorittamista tukevien pedagogisten ratkaisujen, ohjauskäytänteiden ja toimintamallien kehittäminen silloin kun opiskelija suorittaa tutkintoa osissa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintamallien kehittäminen opintoaikojen lyhentämiseksi asuntolatoiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden vapaa-ajantoiminnan tukeminen Ensisijaisia laajat, verkostoyhteistyönä toteutettavat hankkeet

36. Läpäisyn tehostamisohjelman määrälliset tavoitteet Nykytila Nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämisprosentti on noin 10 % (9 %). (Uusimmissa tilastoissa 8,5 %) Vuoden 2004 uusista opiskelijoista 58 % suoritti ammatillisen perustutkinnon kolmessa vuodessa tai nopeammin. (Uusimmissa tilastoissa 63 %) Neljässä vuodessa tutkinnon suoritti noin 66 %. Viidessä vuodessa tutkinnon suoritti noin 70 %. Tavoite Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden osuus pyritään laskemaan 7 prosenttiin vuonna 2014. Kokonaan opintonsa keskeyttäneiden osuus olisi tällöin 6 %. Vuonna 2011 aloittavista opiskelijoista 65 % suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa tai nopeammin. Neljässä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus on 75 %. Viidessä vuodessa tutkinnon suorittaa 80 % aloittaneista.