Onko nykymuotoinen uusliberalismi tiensä päässä?

1. Onko nykymuotoinen uusliberalismi tiensä päässä? Pekka Pihlanto professori emeritus Turun kauppakorkeakoulu, Innovaatiot ja yrityskehitys, BID Alustus HOSJ:n Auranmaan komentajakunnan tilaisuudessa Hamburger Börsissä 17.11.2009

2. Mistä on kysymys? • Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi sai aikaan maailmanlaajuisen talouskriisin ja taantuman. Elpymisen merkkejä on, mutta varsinkin meillä reaalitalouden toipumisen arvellaan kestävän pitkään. • Eri valtioiden viranomaiset näyttävät suunnittelevan finanssialalle rajoituksia, estääkseen vastaavan kriisin toistumisen. • Keskeiset valtiot valitettavasti jossakin määrin eri mieltä muutosten sisällöstä.

3. Liiketaloustieteilijän näkökulma kriisiin • Seuraavassa tarkastelen, mistä kriisi mielestäni aiheutui korostaen ihmisenkäyttäytymisen tutkimiseen erikoistuneen liiketaloustieteilijän näkökulmaa. • Kansantaloustieteilijän, rahoitustutkijan tai investointipankkisektorilla toimivien maailmankuvat sekä siten näkökulmat ovat erilaiset kuin minun.

4. Kriisillä lukuisia syitä • Talouden kriisien syntymiseen on yleensä lukuisia makro- ja mikrotason syitä. • Keskityn tässä mikrotason ulottuvuuteen – taloudellisiin kannustimiin ja ihmisten käyttäytymiseen. • Keskeiseksi yksityiskohdaksi talouskuplan syntymisessä ja puhkeamisessa mainitaan USA:ssa heikossa taloudellisessa asemassa oleville myönnetyt asuntolainat.

5. Subprime-paperit: ”alle priiman” • Rahalaitokset myivät lainasaatavia eteenpäin osana finanssituotteista, joita kutsuttiin nimellä subprime (”alle priiman”). Pankit kautta maailman ostivat näitä. • Asuntojen arvonnousun kääntyessä Yhdysvalloissa laskuun velalliset eivätpystyneet enää hoitamaan lainojaan. Samalla subprime-papereiden arvo hiipui.

6. Kannustinjärjestelmät edesauttoivat • Merkittävä näiden papereiden syntymistä ja leviämistä edesauttanut tekijäryhmä olivat kannustinjärjestelmät... • …niihin liittyvät tulospalkkiot, bonukset, joita maksettiin rahoituslaitosten henkilöstölle. • Pankkihenkilöt kotiuttivat henkilökohtaiset bonuksensa, ja myynnin kohteet siirtyivät yhä uusien haltijoiden vastattaviksi, kunnes joillekin jäi arvoton ”Musta Pekka” käteen.

7. Bonukset houkuttelivat riskinottoon • Bonukset houkuttelivat pankkihenkilöt ottamaan – ja siirtämään muille – ylisuuriariskejä, vaikka heidän täytyi tietää tuotteiden arveluttava luonne. • Ostajat eivät useinkaan ymmärtäneet hankkimiensa läpinäkymättömien finanssituotteiden riskejä, varsinkin kun…

8. Luokituslaitosten rooli • …luokituslaitokset olivat – ehkä vastoin parempaa tietoaan – arvioineet subprime-paperit parhaaseen luokkaan. • Finanssimaailmassa ei siis tunneta tuotevastuun käsitettä. • Alaa leimaa tietynlainen peliasennoituminen. Jos ryhtyy peliin ja häviää, saa syyttää vain itseään. • Eräiden finanssituotteiden vaihtoa onkin luonnehdittu lähinnä vedonlyönniksi.

9. Syytettynä uusliberalismi • Yleisesti ottaen syypäänä kriisiin näyttää olleen puutteellisesti valvottu uusliberalisti-nen talousajattelu, jota sovellettiin inves-tointipankkien kohdalla äärimuodossaan. • Uusliberalismin tavoite on minimoida valtion rooli yhteiskunnassa.Uskotaan markkinoiden hoitavan lähes kaiken.

10. Kriisin inhimillinen perussyy ahneus • Perimmäinen inhimillinen syy vaarallisten finanssituotteiden rakenteluun, houkuttelevien bonusten tarjoamiseen ja niiden metsästykseen oli inhimillinenominaisuus, ahneus. • Ahneus: halu hankkia taloudellisia tai muita etuja itselle eettisistä harkinnoista välittämättä, siis kiinnittämättä huomiota muille mahdollisesti syntyviin haittoihin.

11. Mahdollisimman paljon itselle • Ahneuden käsitettä vieroksutaan talous-tieteilijöiden piirissä luultavasti siksi, että he ovat omaksuneet maksimointiajattelun. • Sen mukaan mahdollisimman suuren hyödyn tavoittelu on hyväksyttävää – haitat kuuluu noteerata vain omalta, ei muiden osalta.

12. Neutraalimpia termejä kuin ahneus • Voiton maksimointi on hallitussa, kohtuullisessa muodossaan yhteiskunnallisesti hyödyllisiä ja toivottavia. • Perustuuhan koko yritystoiminta yritteliäisyyteen, jonka olennainen motiivi on yrittäjän oman taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen.

13. Ahneuden käsitteen edut • Ahneuden käsitteen avulla kuitenkin saadaan kriisin ytimeen eettinen ulottuvuus: yksilön oman edun tavoittelu voi kääntyä haitalliseksi. • Kriisiin joutunutta taloutta ei nähdä vain teknisenä systeeminä, joka toimii omien ”luonnonlakiensa” mukaan. • Kysymys on aina keskeisesti ihmisten vastuullisista valinnoista.

14. Voitontavoittelu voi muuttua epäsuotavaksi • Finanssikriisi osoitti, että jossakin vaiheessa voitontavoittelu muuttui yhteiskunnan kannalta epäsuotavaksi. • Ne, jotka katsovat rajoittamattoman voitontavoittelun pelkästään hyväksi, taloudelliseen innovointiin kannustavaksi piirteeksi, ja siten sitä rajoittavat toimenpiteet luovuutta estäviksi eli haitallisiksi, eivät analysoi asiaa loppuun.

15. Valvontaa tarvitaan • Finanssikriisin haittavaikutusten johdosta finanssimaailman käytäntöihin on puututtavarajoituksin, jotka hillitsevät toimijoiden ahneutta ja heidän mahdollisuuksiaan käyttää hyväkseen muiden ahneutta ja tietämättö-myyttä.

16. Parannusehdotuksia • Investointipankeilla oltava riittävä oma pääoma. • Finanssituotteiden kehittelylle rajoittavia laatuvaatimuksia; mm. läpinäkyvyyttä. • Tulospalkkioiden suuruutta rajoitettava ja niiden nostomahdollisuutta lykättävä. • Keinottelumahdollisuuksia rajoitettava. • Korvausvelvollisuus vahingoista. • Finanssituotteille globaali transaktiovero.

17. Perustelut • Kaikessa yhteiskuntapolitiikassa sovelletaan yleisesti sanktiojärjestelmiä, joilla pyritään hillitsemään kansalaisten ei-toivottavaa käyttäytymistä. • Vahinkoa aiheuttaneelle syntyy yleensä korvausvelvollisuus. • Miksi investointipankkisektorin pitäisi olla näistä vapaa?

18. Ketkä vastustavat ja miksi? • Muutoksia vastustetaan. Miksi? • Rajoitusten vastustajat toimivat omassaasiassaan – joko näiden etujen välittöminä tai välillisinä saajina. • Joillekin uusliberalistinen rajoituksista mahdollisimman vapaa taloustoiminta on arvo sinänsä, josta ei tingitä edes näin dramaattisen näytön kuin finanssikriisin johdosta.

19. Uusliberalistiset taloustieteilijät • .... eivät ole halukkaita näkemään soveltamissaan malleissa moitittavaa. Ihmisen maailmankuva on tunnetusti hyvin pysyvä. • Maailmankuvan muutosten edellyttämän poisoppimisen vaikeus on henkistä laatua. • Logiikalla ja tosiasioilla ei ole siinä useinkaan todistusvoimaa. • Vertaa Neuvostoliiton romahdus.

20. Liian suuri vapaus: epäsymmetrinen asetelma • Selvää on, että alan toimijoiden vapaus oli liian suuri: he saivat ottaa ylisuuria riskejä ilman juuri mitään omaa vastuuta – näin he hävittivät muiden varoja. • Eikö tällainen epäsymmetrisyys ole melkoinen poikkeus taloustoiminnassa? • Yleensä: suuri voitonmahdollisuus = suuri (oma) riski.

21. Onko mitään tehtävissä? • Alan sääntelyn lisääminen ei vaikuta olevan myötätuulessa. • Talous- ja rahoitusmaailman sekä poliittisen elämän väliset sidokset lienevät eräs selittävä tekijä. • Taloustieteilijä Paul Krugmanilla on oma tulkintansa sille, että nykyiset sääntelyä vastustavat “zombi-ideat” eivät kuole:

22. Vaalirahoitus taustalla • ”’It is difficult to get a man to understand something’, said Upton Sinclair, ’when his salary’ – or I would add, his campaigncontributions – ‘depend upon his not understanding it’”. • Osa politiikan nykyisestä toimijajoukosta lienee – kuten monet talouselämän edustajat ja taloustieteilijät – kadotettu sukupolvi, joka ei kykene haastamaan äärimmäisen uusliberalismin sovelluksia.

23. Haaste kauppakorkeakouluille • Yliopistoilla, erityisesti kauppakorkeakou-luilla, olisi tässä haastetta. • Mutta mistä opettajat? • Niin kauan kuin yliopistot tuottavat uusliberalismiin vihkiytyneitä asiantuntijoita – ja talouselämä niitä edellyttää – nykyinen oppi tulee voimaan hyvin. • Ellei taloustiede menetä täysin uskottavuut-taan.

24. Yllättävä kansanliike? • Toisaalta, emme pysty ennakoimaan harvinaisia, vaikutuksiltaan merkittäviä äkillisiä tapahtumia eli mustia joutsenia (Nassim Taleb, ”The Black Swan”). • Siten suuret yllättävät muutokset ovat edelleen mahdollisia talouden kehityksessä, mutta myös siihen suhtautumisessa. • Yllättävä kansalaisliike Internetissä?

25. Lopuksi: Lisää mustia joutsenia? • Finanssikriisi oli musta joutsen talouden toimijoille ja tutkijoille – paitsi ehkä niille finanssiasiantuntijoille, joiden täytyi arvata romahduksen ennen pitkää tulevan. • Samantyyppisiä kriisejä saattaa tulla vielä lisää, ja lopulta niin merkittäviä, että niiden jälkeen ei ole enää varaapitäytyänykymuotoisessa talousideologiassa.