Koulutuksella vanhustyön osaajaksi

1. Koulutuksella vanhustyön osaajaksi Meeri Puhakka 2011

2. Ajan haasteita vanhustyön koulutukselle • Lähitulevaisuudessa meidän on vastattava lähes puolen miljoonan yli 80 -vuotiaan tarpeisiin • Ikääntyvät tulevat olemaan arvoiltaan, toiminta-kyvyltään hyvin erilaisia -> vaativia haasteita vanhustyölle • Gerontologisen osaamisen kehittäminen on otettu tavoitteeksi useissa valtakunnallisissa asiakirjoissa (mm. Ikäihmisten palveluiden laatusuositus STM 2008)

3. ….. • Palvelujärjestelmän kehittämisen tavoitteena on mm. lyhentää hoitoaikoja, vähentää pitkäaikaishoitoa, vahvistaa perusterveydenhuollon roolia ja siirtää painopiste avopalveluihin sekä turvata ikääntyvien kotona asuminen • Painopiste korjaavasta terveyttä edistävään ja ennaltaehkäisevään työhön • Vaikutusta terveyspalveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin

4. Vanhustyö on kehittyvänä tulevaisuuden alana edellyttää: • Innovatiivista, kehittyvää ja visionääristä otetta vanhustyön koulutuksen kaikilla tasoilla • Uusia näkökulmia, rohkeita valintoja, päämäärätietoista toimintaa, ennakkoluulottomuutta, kriittistä keskustelua • Vanhustyötä on mahdollista kehittää aikaamme ja olemassa olevia tarpeita vastaavaksi, se on valintojen tekemistä • Asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen on tärkeää opiskeluvaiheessa

5. Mitä on asiantuntijuus vanhustyössä • Laajaa osaamista oman vanhustyön tietoihin, taitoihin ja kokemukseen • Perusta asiantuntijuuden kehittymiselle rakentuu opiskeluaikana • Kykyä analysoida tietoa kriittisesti, ennakoida tulevaa kehitystä, kantaa vastuuta omasta työstään ja ammattialasta, reflektiotaidot ja arviointikyky • Teoreettinen eli formaali tieto, praktinen eli kokemustieto ja metakognitiivinen tieto

6. Gerontologisen hoitotyön koulutuksen eri tasot

7. Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä (Oph:n sivut)

8. Sairaanhoitajien koulutus (AMK) • Opiskelija voi suunnata opintojaan gerontologiseen hoitotyöhön • Osaamisperustaiset opintosuunnitelmat, joissa koulutuksen tavoitteet perustuvat työelämästä lähteviin osaamisvaatimuksiin ja kuvauksiin • Edellytetään ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa • Lähtökohtana lainsäädäntö ja sosiaali- ja terveyspoliittiset ohjelmat

9. Sosionomi (AMK) • Sosionomi (AMK) on 210 opintopisteen (aiemmin 140 opintoviikon) laajuinen ammattikorkeakoulututkinto • Mahdollisuus suuntautua vanhustyöhön • Sosionomi toimii palveluiden tuottamistilanteissa, johtamisessa ja kehittämisessä, organisoi kotihoitoa, omaishoitoa, asumispalveluita ja muita ikääntyvien hyvinvointipalveluita julkisella ja yksityisellä sektorilla, yrityksissä, erilaisissa järjestöissä ja vapaaehtois-toiminnassa esimerkiksi kotihoidon ja omaishoidon ohjaustehtävissä.

10. Täydennys- ja jatkokoulutus vanhustyöhön • Aikuiskoulutuksena suoritettavat ammatilliset erikoistumisopinnot ja muu aikuiskoulutus • Täydentävät tutkintoja ja edistävät ammatillista kehitystä • Tuottaa uutta osaamista ja asiantuntijuutta • Erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulu-tutkintoon pohjautuvia laajoja 30-60 opintopisteen ohjelmia

11. Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus • Uusi työelämälähtöinen koulutusmuoto • Painopiste työpaikalla oppiminen • Tarkoituksena vastata työelämän rakenteiden sekä tieteen ja teknologian kehityksestä johtuviin muuttuviin osaamistarpeisiin työelämässä • Edellyttää työnantajan ja työyhteisön sitoutumista koulutukseen ja oppilaitoksen ja työyhteisön yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa

12. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto • Kansainvälisessä kirjallisuudessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista käytetään nimitystä gerontological nurse practitioner (NP), gerontological clinical nurse (CNS) tai gerontological advanced nurse (APN) • Toimivat asiakastyössä yhteistyössä lääkärien kanssa, pitävät omaa vastaanottoaan • Koulutusta ei toistaiseksi anneta Suomessa

13. Sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto/lähihoitaja • Osaamisalana perusopintojen jälkeen vanhustyö • Ammatillinen perustutkinto, joko ammatillisessa aikuiskoulutuksessa tai nuorisoasteen koulutuksena • Valtakunnalliset ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit • Nuorisoasteen ammattiosaamisen näytöt ja aikuiskoulutuksessa näyttötutkinnot

14. Näyttötutkinnot • Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan työtehtävien vaihtuessa ja pätevöityä myös uuteen ammattiin • Etuna on se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta

15. Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita • Kolmikantayhteistyö (työntekijä, työnantaja ja opettaja) • Tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta • Tutkinnon suorittaminen osoittamalla ammattitaito tutkintotilaisuuksissa • Henkilökohtaistaminen

16. Vanhustyön erikoisammattitutkinto • Vanhustyön vaativimpien työtehtävien hallinta • Ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti niin , että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja taidot, lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus pystyy suoriutumaan tutkinnosta

17. Vanhustyön erikoisammattitutkinto muodostuu kolmesta pakollisesta tutkinnon osasta (osat 1 – 3), ja kolmesta valinnaisesta tutkinnon osasta (osat 4 – 6). • Tutkinto on valmis, kun tutkinnon suorittaja on hyväksytysti suorittanut kaikki kolme pakollista tutkinnon osaa ja yhden valinnaisen tutkinnon osan

18. Tutkinnon osat • A. Pakolliset tutkinnon osat ovat: • 1. Vastuuhenkilönä vanhustyössä • 2. Toiminta asiakaspalveluverkostossa • 3. Ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen

19. B. Valinnaiset tutkinnon osat ovat: • 4. Sairaan ikääntyneen hoitaminen • 5. Muistioireisen ikääntyneen tukeminen eri toimintaympäristöissä • 6. Yrittäjänä vanhustyössä

20. VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2.Toiminta Asiakaspalvelu verkostossa 3. Ikääntyneen Terveyden ja Toimintakyvyn tukeminen 1.Vastuuhenkilönä vanhustyössä 6. Yrittäjänä vanhustyössä 4. Sairaan Ikääntyneen hoitaminen 5. Muistioireisen Ikääntyneen hoitaminen eri toiminta-ympäristöissä

21. Kaikissa tutkinnon osissa läpäisevinä periaatteina ovat: • ammattietiikka • hoivakumppanuus • laatuajattelu • toimintakykyä ylläpitävä ja aktivoiva työote • verkosto-osaaminen • vanhuksen toimijuus ja osallisuus • kestävä kehitys • oman työn arviointi ja kehittäminen.

22. Näyttötutkintoon valmistava koulutus • Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja • Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä • Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti.

23. Oman työn kehittäminen ja arviointi • Oman työn kehittämistehtävä kulkee läpi koko tutkinnon omana prosessinaan • Tarkoitus on, että tutkinnon suorittajan työyhteisö on mukana kehittämisessä • Yhteinen tavoite • Vastuuhenkilöt • Resurssit ja välitavoitteet • Tutkinnon suorittaja saa valmiuksia kehittää omaa työtään

24. Mitä lisäarvoa työlle erikoisammattitutkinto antaa? • Mahdollisuuden kehittyä omassa työssään ja ammattitaidossaan • Koulutus lisää oman työn mielekkyyttä • Antaa valmiuksia ottaa vastaan haasteellisia ja mielenkiintoisia, uusia työtehtäviä: opiskelijaohjaus, mentorointi, kehittäminen, ryhmän ohjaustehtävät • Palkka, henkilökohtainen palkanlisä….

25. Minkälaista asiantuntija- osaamista vanhustyöhön tarvitaan?

26. Kaikille aloille ja tutkintotasoille suositeltavat osaamisalueet (AMK) • Oppimisen taidot • Eettinen osaaminen • Työyhteisö- ja innovaatio-osaaminen • Kansainvälisyysosaaminen

27. Geriatrisessa hoitotyössä tarvittava osaaminen Pirjo Tiikkainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu • Eettinen osaaminen • Päätöksenteko-osaaminen • Terveyden edistämisen osaaminen • Kliininen osaaminen • Geriatrinen osaaminen • Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen osaaminen • Yhteistyöosaaminen • Ohjaus- ja valmennustaitojen osaaminen • Kehittämis- ja vaikutustaitojen osaaminen

28. Työyhteisössä oppiminen

29. Työyhteisössä oppiminen ja hiljaisen tiedon jakaminen • Hiljainen tieto, siirtyy työyhteisöissä asiantuntijoita seuraamalla, roolimallien ja tarinoiden kautta • Hiljainen tieto on resurssi, joka tulisi hyödyntää koulutuksessa • Jaettu asiantuntijuus on prosessi, johon kaikki työntekijät osallistuvat omista lähtökohdistaan • Hyödynnetään olemassa olevaa ja tuotetaan uutta • Työntekijä tarkastelee omia käsityksiään, ajatuksiaan, tietojaan muiden työntekijöiden kautta

30. Mitä työyhteisössä oppiminen edellyttää? • Työyhteisökulttuurin, joka mahdollistaa oppivan organisaation työskentelymallit • Avoin ja kehittämistä edistävä ilmapiiri • Yhteisöllisen oppimisen toteuttamistavat käytännössä ovat täydennys- ja jatkokoulutukset

31. Työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminta • Opiskelijoiden tekemät työelämälähtöiset opinnäytetyöt • Erilaiset hankkeet ja hankeosaamisen kehittäminen • Esim. vanhustyössä kehittämisen painopisteisiin vaikuttavat valtakunnallisten ja alueelliset tarpeet ja suositukset

32. Ryhmässä jaettu asiantuntijuus • Synnyttää uutta tietoa, kasvaa ja muuttuu • Syntyy uutta osaamista ja innovaatioita • Jokainen työntekijä kehittyy ja oppii uutta • Edistää työskentelykulttuuria, johtaa parempaa hoidon laatuun ja työmotivaatioon • Asiakastyytyväisyys lisääntyy

33. Lopuksi • Koulutuksen ja työelämän tulee toimia jatkuvassa yhteistyössä vanhustyön kehittämiseksi • Tarvitaan ennakoivaa tietoa tulevaisuudesta • Koulutustarjonnan pitäisi sisältää monipuolisia mahdollisuuksia syventää asiantuntijaosaamista vanhustyössä ja työelämän tarpeita vastaavaa perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta

34. Lähteet: • Näyttötutkinto-opas, oppaat ja käsikirjat 2011:4, OPH • Näyttötutkinnon perusteet, Vanhustyön erikoisammattitutkinto 2010, määräys 6/011/2011, OPH • Päivi Voutilainen ja Pirjo Tiikkainen: Gerontologinen hoitotyö; Pirjo Tiikkainen: Koulutuksen rooli gerontologisen hoitotyön osaamisen kehittämisessä, WSOY 2009 • Sairaanhoitaja asiantuntijana, Hoitotyön vuosikirja 2011: Sanna Mäkipää ja Teija Korhonen: Mistä asiantuntijuus muodostuu?