OULUN SEURAKUNTAYHTYMÄN RAKENTEEN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN

1. OULUN SEURAKUNTAYHTYMÄN RAKENTEEN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN Ohjausryhmä 27.10.2009

2. Selvitystyön yhteydessä hahmoteltiin kahta erilaista seurakuntien hallinto- ja toimintarakennetta. Toinen on ”jalostunut” seurakuntayhtymä, jonka hallinnossa ja toiminnassa on pyritty korjaamaan esille nousseita ongelmia. Toinen hahmotelma on yksi seurakunta Oulun kaupunkiin. Kummankin hahmotelman alkuvalmistelussa oli mukana luottamushenkilöistä ja työntekijöistä koostuva työryhmä. Kutsu työryhmään esitettiin kaikille Oulun seurakuntien luottamushenkilöille ja työntekijöille. Seurakuntayhtymän työstämistä tehneen työryhmän vetäjänä oli Pentti Lampinen. Juha Kauppinen oli mukana yhden seurakunnan työryhmässä. Ohjausryhmä on jatkanut kummankin hahmotelman työstämistä. Jatkokäsittelyyn menevät mallit jalostuneesta seurakuntayhtymästä ja Oulun yhdestä seurakunnasta ovat ohjausryhmän käsittelemiä ja hyväksymiä. Ohjausryhmä 27.10.2009

3. Hallinto on seurakuntaa vartenKirkon hengellisen elämän ja toiminnan perusyksikkö on seurakunta. Paikallisen yhteistoiminnan tasoja kirkossa ovat rovastikunnat, seurakuntayhtymät sekä hiippakunnat.Seurakunta on pelastuksen yhteisö. Sen perustehtävä on mahdollistaa ihmisen yhteisöllinen jäsentyminen Jumalan lahjojen osallisuuteen. Ohjausryhmä 27.10.2009

4. Kehittämistavoitteet1. Yhteistoimintatason, mukaan lukien tukipalvelut, kehittäminen palvelemaan sisäisiä ja ulkoisia asiakkaita joustavasti toimintaympäristön muuttuessa2. Seurakuntien sisäisten rakenteiden kehittäminen hengellistä elämää ja toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla tukevaksi Ohjausryhmä 27.10.2009

5. Sisäiset rakenteet toimintaa tukeviksiToimintarakenteen on palveltava seurakuntalaislähtöisesti perustehtävän toteuttamista parhaalla mahdollisella tavalla ja noustava toimintaympäristön tarpeista. Rakenteiden tulee palvella toiminnan verkostoitumista toiminnan eri tasoilla:* alue - seurakuntataso* seurakuntien ja seurakuntayhtymän yhteistoiminnan tasoToiminnan eri tasojen merkitys vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Aluetaso on tärkeä lapsiperheille ja vanhuksille. Seurakuntien yhteistoiminnan taso on tärkeä esimerkiksi nuorten aikuisten toiminnassa ja hengellinen elämä verkossa -kokonaisuuden toteutuksessa. Seurakuntayhtymän erityistyömuotojen merkitys korostuu mm. elämän erilaisissa kriiseissä. Paikallisseurakuntien sisäiset rakenteet tulee kehittää elämää ja toimintaa tukevaksi.Perustetaan keskustaan kaikkia seurakuntalaisia palvelevatoimipiste. Ohjausryhmä 27.10.2009

6. LähiesimiesjärjestelmäSuurissa yksiköissä toimivan lähiesimiesjärjestelmän merkitys korostuu. Vastaavasti ylimpien esimiesten työssä korostuu johtamisen johtaminen.Lähiesimiehiä ei voi korvata etäesimiehillä. Johtamisen on palveltava työntekoa.Toimintaympäristön muutokset (esim. Oulun seudun monikuntaliitos-selvitys) asettavat erityisiä vaatimuksia niille, jotka ovat julkisen sektorin (huom! myös seurakuntien) johtotehtävissä. Ohjausryhmä 27.10.2009

7. Työalavastaavien ja aluevastaavien toimiva yhteistyö paikallisseurakunnassa • Seurakunnat jaetaan toiminnallisiin alueisiin. Jokaisella alueella on vähintään yksi toimipiste. Alueilla toimii moniammatillinen aluetyöryhmä. Moniammatillisten aluetyöryhmien lisäksi työntekijät jaetaan työalakohtaisiin tiimeihin. Työalavastaavien ja aluevastaavien pappien yhteistyön merkitys korostuu. • Työalavastaavat toimivat lähiesimiehinä ja heillä on budjettivastuu. He käyvät kehitys- ja et-keskustelut oman työalansa työntekijöiden kanssa. Aluetyötä koordinoi aluevastaava pappi. Ohjausryhmä 27.10.2009

8. Yhteiset seurakuntapalvelut Yhteisiin seurakuntapalveluihin sisällytetään sellaiset työmuodot, jotka edellyttävät pääasiallisesti alan erityiskoulutuksen tai kohdistuvat erityisryhmiin ja jotka sen perusteella on mielekästä hoitaa yhteistoimintatasolla. Muiden tehtävien osalta tulee tarkastella niiden sisällyttämistä osaksi paikallisseurakuntien työtä. Ohjausryhmä 27.10.2009

9. Seurakuntien yhteiset koordinointityöryhmät • Seurakuntien yhteisten tapahtumien suunnitteluun ja työnjaon tekemiseen sekä toiminnan koordinointiin tarvitaan työryhmiä: • - Nuorisotyöryhmä • - Rippikoulutyöryhmä • - Nuorten aikuisten työryhmä • - Vapaaehtoistyön työryhmä • - Leirikeskustyöryhmä • - Diakoniatyöryhmä • Lähetystyöryhmä • Lapsityöohjaajien työryhmä • Musiikkityöryhmä Ohjausryhmä 27.10.2009

10. Koordinointityöryhmien toimenkuva Koordinointiryhmään kuuluu jokaisesta seurakunnasta ja mahdollisesti yhteisistä seurakuntapalveluista vähintään yksi työntekijä, joista yksi nimetään koordinaattoriksi. Koordinaattorin toimenkuvaan ei sisällytetä työnjohdollisia esimiestehtäviä. Olennaista on, että toimintamalli tulee yhdenmukaiseksi. Sidosryhmien osaamisen hyödyntäminen edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista koordinointia. Lisäksi uuden palvelumallin mukaisen toiminnan kautta vältytään päällekkäiseltä toiminnalta. Koordinaatiotyöryhmä vastaa palvelukokonaisuutensa kehittämisestä yhtenäiseksi toimintamalliksi, sen koordinoimisesta sekä henkilöstön osaamisen vahvistamisesta. Työryhmien tekemät rotaatiot sitouttavat yksiköitä toimimaan yhdessä sovitun työnjaon mukaisesti. Kirkkoherrojen kokous perustaa koordinointiryhmät. Ohjausryhmä 27.10.2009

11. Ohjausryhmä 27.10.2009

12. Seurakuntien yhteistoimintatason johtajisto yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja yhtymäjohtaja henkilöstöpäällikkö talousjohtaja kiinteistöjohtaja tietohallintopäällikkö hautaustoimen päällikkö keskusrekisterin johtaja yhteisten seurakuntapalvelujen johtaja viestintäjohtaja Ohjausryhmä 27.10.2009

13. Johtoryhmä • - yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja (pj) • - kirkkoherrat • yhtymäjohtaja • henkilöstöpäällikkö* • viestintäjohtaja • - yhteisten seurakuntapalvelujen johtaja* • kiinteistöjohtaja* • talousjohtaja* • - hautaustoimen päällikkö* • * tarvittaessa • Kirkkoherrojen kokous • yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja (pj) • kirkkoherrat • yhteisten seurakuntapalvelujen johtaja • viestintäjohtaja • keskusrekisterin johtaja Ohjausryhmä 27.10.2009

14. Kirkkoherran asema ja tehtävät Kirkkoherran tehtävä on nähdä kauas ja työskennellä lähellä. Kirkkoherran asema ja tehtävät on määrätty kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. Johtamista voi sopimuspohjaisesti delegoida eteenpäin. Kirkkoherrojen kokoukselle ja johtoryhmälle tulee laatia kirjalliset säännöt, jotka sitouttavat toimimaan yhdenmukaisesti. Toimeenpanoprosessien seurantaa tulee vahvistaa. Johtoryhmän tulee käsitellä esiin tulevat epäjohdonmukaisuudet, ja yhteinen kirkkoneuvosto antaa kaikkia seurakuntia ja palveluyksiköitä koskevat ohjeistukset, joilla varmistetaan työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Ohjausryhmä 27.10.2009

15. Toiminta- ja hallintorakenteen keventäminen Hallintorakennetta pyritään keventämään seurakuntayhtymän perussääntöä muuttamalla, mikä tarkoittaa seurakuntien itsenäisen toimintavallan rajaamista. Niukkenevaan taloustilanteeseen varaudutaan huomioimalla henkilöstön luonnollisen poistuman tuomat mahdollisuudet. Mahdollisissa seurakuntaliitoksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminta- ja hallintorakenteeseen sekä henkilöstön määrään. Johtokunnat nimetään vain todelliseen tarpeeseen. Ohjausryhmä 27.10.2009

16. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Tavoitteena on joustavuus ja pitkäjänteisyys siten, että sama kirkkoherra voi jatkaa puheenjohtajan tehtävässä myös pidempään kuin neljä vuotta. Hengellisen elämän johtajuuden vahvistamiseksi puheenjohtajana tulisi olla ensisijaisesti tuomiorovasti. Tuomiokapituli nimeää puheenjohtajan kuultuaan seurakuntayhtymää. Ohjausryhmä 27.10.2009

17. Työntekijöiden liikkuminen yhtymän sisällä Kaikki virat perustetaan seurakuntayhtymään kirkkolain rajoitukset huomioiden. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää yli talousarviovuoden mittaisista siirtämisistä kuultuaan johtavia viranhaltijoita. Yhteinen kirkkoneuvosto toimii myös päätöksentekijänä virkojen ja toimien avoimeksi julistamisen osalta huomioiden asian käsittelyn johtoryhmässä. Määräaikaiset siirrot tehdään johtoryhmän päätöksellä talousarviovuoden sisällä. Yhteinen kirkkoneuvosto valvoo työntekijöiden sijoittumista yhtymässä. Ohjausryhmä 27.10.2009

18. Liittyvien uusien seurakuntien asema Oulun seurakuntayhtymässä: Jos liittyvässä seurakunnassa on riittävästi jäseniä (noin 15000), niin se pääsääntöisesti liittyy omana seurakuntana yhtymään. Seurakuntarajoja tarkistetaan liittymistilanteessa. Seurakuntaraja ei välttämättä noudata aiempaa kuntarajaa. Seurakunnat voivat myös ilman kuntaliitosta liittyä seurakuntayhtymään. Tavoitteena on, että seurakunnat eivät olisi kovin erikokoisia. Pienempien seurakuntien liittyessä Ouluun tarkastellaan mahdollisuutta yhdistää mahdollisesti useat pienet liittyvät seurakunnat yhdeksi seurakunnaksi yhtymässä. Rajoja tarkistetaan olemassa olevien seurakuntien kanssa. Toiminta integroidaan yhtymän seurakuntien toimintamalliin. Ohjausryhmä 27.10.2009

19. Väkiluku 2008 Ohjausryhmä 27.10.2009

20. Lyhyesti Yhtymämallissa seurakunta voi valita omat luottamushenkilöt ja kirkkoherran. Alueellinen identiteetti säilyy. Tavoitteena on, että paikallisseurakunnilla on samanlainen lähiesimiesjärjestelmä ja toimintamalli. Koordinointia jäntevöitetään yhteistoimintatasolla. Johtajiston vastuiden selkeä määrittely on tavoitteena. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja on myös kirkkoherrojen kokouksen ja johtoryhmän puheenjohtaja sekä yhtymäjohtajan, yhteisten seurakuntapalvelujen, keskusrekisterin johtajan ja viestintäjohtajan esimies. Työntekijä voidaan tarvittaessa siirtää yksiköstä toiseen. Seurakuntayhtymän kehittäminen vaatii vahvaa luottamushenkilöiden,johdon ja työntekijöiden sitoutumista. Ohjausryhmä 27.10.2009