1 / 19

Maatiaiseläimet Suomessa: tutkimattomia asioita

annika.michelson@hamk.fi. Maatiaiseläimet Suomessa: tutkimattomia asioita. Annika Michelson, Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala. Miten säilytetään ja jalostetaan?. Lähtökohta: Maatiaisten määrä on vähäinen. Tästä syystä säilytetään elämiä monimuotoisesti.

roza
Download Presentation

Maatiaiseläimet Suomessa: tutkimattomia asioita

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. annika.michelson@hamk.fi Maatiaiseläimet Suomessa: tutkimattomia asioita Annika Michelson, Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala

  2. Miten säilytetään ja jalostetaan? • Lähtökohta: Maatiaisten määrä on vähäinen. Tästä syystä säilytetään elämiä monimuotoisesti. • Jalostuksessa seurataan varovaisuuden-periaate: säilytetään vähän enemmän kun liian vähän! • Jalostuksessa kiinnitetään huomiota tuotantotekijöihin sekä eläinten luonteeseen - perinteitä vaalien. Emännällä ja isännällä on oikeus mielipiteeseen, että toinen eläin on ruma, ja toinen kaunis. Ulkonäkö (väritys) ei vaikuta tuotantoon! • Säilytetään niin sarvellisia kun sarvettomia eläimiä.

  3. Mitä ja miten tutkitaan? • Oletetaan, että nykyisten maatiaisten stereotyyppi-eläimet ovat pieni osaasiitä, mitä joskus Suomessa oli eli jäävuoren huippu. Etsitään vanhoja valokuvia saadakseen paremman kokonaiskäsityksen maatiaisistamme. • Ennen oli paljon erinäköisiä (“rotuja”) maatiaisia. Maatiaisille annettiin usein ulkonäön mukaisia nimejä. Etsitään näitä vanhasta kirjallisuudesta sekä haastattelemalla vanhoja eläinhoitajia. • Kerätään tarinoita liittyen maatiaisten luonnetta haastattelemalla vanhoja eläinhoitajia.

  4. Mitä ja miten tutkitaan? • Kerätään kulttuuriperinteihin ja maatiaisiin liittyvää tietoa: maatiaisten elinolosuhteet, hoito, tuotanto ja käyttö lukemalla kirjallisuutta sekä haastattelemalla maatiaisten hoitajia. • Etsitään uusia monimuotoisia maatiaisia vierailemalla maatiloilla sekä valokuvaamalla heidän maatiaisia. • Tutkitaan naapurimaiden maatiaisia saadakseemme kokonaiskäsityksen maatiaisista. Oletetaan, että naapurimaiden maatiaiset olivat meidän kaltaisia niin luonteeltaan kun ulkonäöltään. • Ollaan yhteistyössä alan asiantuntijajärejstöjen ja tutkimuskeskuksien kanssa.

  5. Kartoitetaan kannan sisäinen monimuotoisuus keräämällä valokuvia niistä eläimistä, joita jalostus ei hyväksy, tai muuten ulkonäöltään poikkevista lehmistä. Ne voivat olla monimuotoisuuden kannalta arvoikkaimpia. Kerätään eläinten luonteeseen liittyviä tarinoita. Länsisuomalainen lehmä Kerätä valokuvia Hämeen lehmästä, myös nimeellä Hämeen kartanonlehmä. Omistaja: E.Maunulan ja Frans Uotilan lehmät Urjalan pitäjässä. Lehmän kuvaus: keski-kokoinen, syviä, tummanpunaisia, sarvettomia, nahka ohut, karvat kiiltävät. Kylmäkoskella: Kalle Kelo, Oskar Selin, Kerätään kuvia Nauvon, Korpon seutujen lehmistä. Lehmän kuvaus: sarvettomia, hallavanpunaisen kirjavia. Valkea väri päässä sekä rinnan ja mahan alapuolella. Omistaja: Mynämäen kihlakunta. Kapteeni Evert Lindqvist, Navo – Finnby.

  6. Kartoitetaan kannan sisäinen monimuotoisuus keräämällä valokuvia niistä eläimistä, joita jalostus ei hyväksy, tai muuten ulkonäöltään poikkevista lehmistä. Ne voivat olla monimuotoisuuden kannalta kaikein arvoikkaimpia. Kerätään eläinten luonteeseen liittyviä tarinoita. Otetaan yhteyttä karjalaisten järjestöjen kanssa selvittämiseksi minkä näköisiä olivat heidän mukaan tuotujen eläinten ulkonäköä. Oletus: monimuotoisuus oli mahdollisesti korkeampi Karjalassa kun muualla Suomea. Kyytöt

  7. Lapinlehmä Lapin lehmien parissa on löydetty harmaan pilkullisia lehmiä. Harmaa väri voi syntyä luonnostaan (esim. jos parittaa tiettyjä väriä keskenään) tai väri voi olla heidän geeneissään, koska ennen oli myös harmaa maatiainen (vr. Liettua, Latvia ja Viron harmaat lehmät)

  8. Virossa mahdollisia “naamari-lehmiä” Vasemmalla olevat lehmät olivat kantakirjattu 1912 pohjois-suomen kantakirjassa punaisena B-kantana. Mikä oli lehmän kansanomainen nimi? Etsitään lisää valokuvia. Lehmästä kirjtoitetaan: “Vaikka siis Junnolla onkin ollut merkitystä karjamme jalostuksessa, on se pilannutkin tyyppiä valkopäisyydellään”. Lapinlehmä Kartoitetaan kannan sisäinen monimuotoisuus keräämällä valokuvia ei hyväksytyistä elämistä sekä ulkonäöltään poikkevista lehmistä. Kerätään eläinten luonteeseen liittyviä tarinoita. Oletus: monimuotoisuus oli mahdollisesti korkeampi Pohjois-Suomessa kun muualla Suomea. Etsitään lisää valokuvia Lapin punaisesta lehmästä

  9. Suomen hevonen Kerätään tarinoita ja valokuvia Suomen hevosesta, erityisesti Suomen työhevosesta. Kerätään valokuvia Suomen hevosen eri väreistä ja merkeistä.

  10. Maatiaiskanat Kerätään valokuvia ja triniota maatiaiskanoista. Haastatellaan säilytystilojen emännät ja isännät. Ehkä on vielä mahdollista löytää uusia kantoja?

  11. Maatiaisvuohi Haastatellaan vuohenpitäjiä, kerätään vanhoja valokuvia ja uusia valokuvia sekä tarinoita. Kerätään kulttuuriperinteisiin liittyvää tietoa, erityisesti hoidosta ja maidon jalostuksesta.

  12. Maatiaissika Kerätään vanhoja valokuvia maatiaissioista. Kaikki kuvat otettu enn ennen sotaa kelpaavat. Tehdään haastatteluja sikaomistajien kanssa. Etsitään tiloja missä on mahdollisimman puhtaita suomen-sian kantoja sekä missä mahdollisesti vielä syntyy tummia tai pilkullisia sikoja. Otetaan valokuvia poikkeuksellisista sioista. Etsitään pirtasikoja Venäjän puolella, Karjalassa. Luppokorva Pirtasika Pohjois-Suomensika

  13. Maatiaiskoiramme Kerätään vanhoja metsästykseen liittyviä valokuvia, missä näkyy koira. Kerätään tarinoita maatiaiskoiristamme. Poronhoitoalueella saattaa löytyä porokoiria, joita ei ole rekisteröity - näitä etsitään ja valokuvataan.

  14. Maatiaiset – tumma mehiläinen Opimme tuntemaan pohjoismainen musta (tumma) mehiläinen. Haastatellaan pohjoismaisen tumman mehiläisen kasvattajia. Etsitään uusia populaatiota.

  15. Länsisuomalainen lammas ja Ahvenanmaanlammas Haastattelemme Ahvenanmaan lampaan omistajia, kerämme valokuvia ja tarinoita lampaasta. Kerämme vanhoja valokuvia ja tarinoita länsi-suomalaisesta lampaasta Länsi-suomen rannikkoalueelta 1900 luvun alusta.

  16. Kainuun harmas Etsitetään uusia Kainuun harmas maatiloja, haastatellaan omistajia, kerätään uusia ja vanhoja valokuvia.

  17. Suomenlammas Etsitään uusia monimuotoisia lammaskantoja. Haastatellaan omistajia, valokuvataan ja kerätään tarinoita. Kiinnitetään erityistä huomiota kulttuuriperinteisiin liittyviin asioihin kuten: lampaan villan käsittely ja käyttö, lampaiden peseminen, maidon käyttö, tuotteiden jalostus. Kerätään tietoa vanhoista ympäristöystävällisistä jalostusmenetelmistä.

  18. Metsäkissa / navettakissa Etsitään mahdollinen Norjan metsäkissan muistuttava kissa Suomesta. Haastatellaan omistajia ja valokuvataan kissoja. Valokuvataan myös “tavallisia” navettakissoja.

  19. Naapurimaiden maatiaiset Opimme tuntemaan Viron, Karjalan, Ruotsin, Norjan ja Islannin maatiaisia. Viron maatiaiset http://www.amk.fi/eesti_polised

More Related