Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Kansanedustaja Olli Nepponen

1. Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Kansanedustaja Olli Nepponen Puolustusvoimia koskeva keskeinen lainsäädäntö Puolustusministeriön kuulemistilaisuus 7.11.2008 Keskuspaviljongissa

2. Taustaa • Vanhasen I hallitus toi viime vaalikauden lopulla syksyllä 2006 eduskunnan käsittelyyn 3 laajaa esitystä, jotka kokonaisuutena ajantasaistivat puolustushallintoa koskevan keskeisen lainsäädännön > laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on kokonaan uusi säädös. • Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja laki puolustusvoimista saatiin käsiteltyä ennen vaalikauden loppua, asevelvollisuuslaki raukesi > yhteiskunnallisesti merkittävien lakiesitysten käsittelyyn on varattava riittävästi aikaa eduskunnassa. • Säännösten tulkintavastuu on puolustushallinnolla > ”ylitulkintoja” tulee pyrkiä välttämään, jotta taataan järkevät toiminnalliset edellytykset. • Eduskunnan säädöksiä koskevat näkemykset ovat valiokunnan mietinnössä; lisäksi kannattaa aina tutustua perustuslakivaliokunnan lausuntoihin

3. Laki puolustusvoimista • Puolustusvaliokunta teki esitykseen käsittelyn aikana (PuVM 2/2006 vp) merkittävän määrän muutoksia, joista pääosa johtui perustuslakivaliokunnan tekemistä huomioista (PeVL 51/2006 vp). • Huom! Perustuslakivaliokunnan tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomiot on mietintövaliokunnan otettava sellaisenaan huomioon. • Käsittelyn aikana puolustusvaliokunta mm. pyysi puolustusministeriötä käymään läpi uudestaan henkilöstön asemaa koskevan 4 luvun säännökset. Saavutettu yhteisymmärrys kirjattiin muutettuihin säännöksiin.

4. Asevelvollisuuslaki • Ennakkoon suurinta mielenkiintoa herätti esityksen 81 §, jossa esitettiin uutta valtuutusta kutsua reserviläiset palvelukseen tietyissä kriisitilanteissa (suuronnettomuus, pandemia) > PeV totesi (PeVL 9/2007 vp), että sääntelylle on hyväksyttävät perusteet. • Puolustusvaliokunnan huomioita (PuVM 1/2007 vp): mm. palvelusturvallisuus, asevelvollisten taloudellis-sosiaalisen aseman kehittäminen, kutsuntaan liittyvät kunnan velvollisuudet, poliisin kutsunnassa antama virka-apu jne.

5. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta • PuV kuuli esitystä käsitellessään laajasti erilaisia asiantuntijoita (yht. 35 henkeä) • Lukuisia säännösmuutosesityksiä sekä asiantuntijoilta että erityisesti perustuslakivaliokunnalta (PeVL 52/2006 vp). • PuV:in mietintö asiasta valmistui 7.2.2007 (PuVM3/2006 vp) • Valiokunnan mietinnössä pohdittiin erityisesti: • mitä on sotilaallinen koulutus vs. sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus • puolustusvoimien MPK:lta tilaamien koulutustilaisuuksien valvonta ja johtaminen sekä • vapaaehtoisten suorittamat virka-aputehtävät

6. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta • Valiokunta toi mietinnössään esiin myös sen, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisen yhteydessä tulisi luoda riittävän parlamentaarisen valvonnan takaavat rakenteet ja kehittää naisten asemaa ja mahdollisuuksia vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. • Huom! Puolustusvaliokunnan mietinnön ponsi > ”Eduskunta edellyttää, että puolustusministeriö antaa vuoden 2009 aikana selvityksen puolustusvaliokunnalle vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain täytäntöönpanosta ja sen toimivuudesta”

7. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta -Lain keskeiset määritelmät Sotilaallinen koulutus = Sotilaallisella koulutuksella tarkoitetaan tässä laissa puolustusvoimien aseilla, ampumatarvikkeilla tai räjähteillä tapahtuvaa sotilaallisten taitojen sekä joukon yhteistoiminnan kehittämistä sodassa tai muissa aseellisissa selkkauksissa toimimista varten. Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus = Sotilaallisia valmiuksia palvelevalla koulutuksella tarkoitetaan tässä laissa muuta vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ( HE:ssä ei määritelty tarkemmin, PuV hahmotteli toimintaa seuraavasti: tällaista koulutusta ovat esimerkiksi suunnistus- ja karttaharjoitukset/ PuVM3/2006 vp)

8. MPK:lta tilattava sotilaallinen koulutus • Puolustusvoimat tilaa MPK:lta sotilaallista koulutusta omien tarpeidensa mukaan (17 § 1 mom. > ”Puolustusvoimat voi antaa sotilaallista koulutusta vapaaehtoisille 18 vuotta täyttäneille henkilöille tai hankkimalla palveluja Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä siten kuin siitä erikseen sovitaan.”) • Huom! Valiokuntakäsittelyssä ei ollut ajatuksena, että puolustusvoimien MPK:lta tilaama sotilaallinen koulutus vaatisi välttämättä reserviläisen kutsumista tai käskyttämistä joko vapaaehtoisen harjoitukseen tai kertausharjoitukseen > pv:n valvonta/ohjausrooli on oltava ratkaistavissa muilla keinoilla. • MPK:lta tilattava sotilaallinen koulutus on nähtävä ylimääräisenä koulutusresurssina pv:lle kertausharjoitusten ja vapaaehtoisten harjoitusten rinnalla.

9. 20 § Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämä sotilaallinen koulutus ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus ”Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista koulutusta. Koulutusta, jossa käytetään puolustusvoimien aseita, ampumatarvikkeita tai räjähteitä, on järjestettävä puolustusvoimien henkilökunnan johdolla ja noudattamalla voimassa olevia puolustusvoimien ohjesääntöjä, varomääräyksiä ja muita pysyväismääräyksiä. Lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys voi antaa sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta yli 18-vuotiaille. Maanpuolustuskoulutusyhdistys voi jäsenjärjestöjensä kanssa sopia muun koulutuksen järjestämisestä.”

10. Kouluammuntojen johtaminen PeVL 52/2006 vp ”Puolustusvoimat voi … erityisestä syystä oikeuttaa palveluksessaan olleen henkilön toimimaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämien kouluammuntojen johtajana. Edellytyksenä on, että henkilöllä on virassaan ollut pätevyys ammuntojen johtamiseen. Ehdotus sinänsä ei muodostu ongelmalliseksi perustuslain 124 §:n vaatimusten kannalta. Sääntelyn ei kuitenkaan pidä tulkita merkitsevän sellaista poikkeusta … että ammunnat olisi mahdollista järjestää pelkästään puheena olevan erityisluvan saaneen henkilön johdolla tai toimesta."

11. 21 § Kouluttajat ja kouluammuntojen johtajat Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämässä sotilaallisessa koulutuksessa ”Kouluttajina ja kouluammuntojen johtajina voivat toimia vain puolustusvoimien henkilöstöön kuuluvat tai puolustusvoimien kouluttajiksi hyväksymät henkilöt. Puolustusvoimat voi hyväksyä kouluttajiksi ja kouluammuntojen johtajiksi 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tilaisuuksiin henkilöitä, joilla on puolustusvoimien tai Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnassa hankittu johtaja- tai kouluttajakoulutus sekä käytännössä osoitettu pätevyys ammuntojen järjestämisestä puolustusvoimissa ja jotka katsotaan tehtävään muuten sopiviksi. Samalla heille voidaan myöntää lupa puolustusvoimien taisteluvälineiden käyttöön harjoituksissa. Tällaisia välineitä ovat sarjatuliaseet, miinat ja singot ja vastaavat kevyet aseet. Sotilaallinen koulutusja puolustusvoimien aseilla tapahtuvat kouluammunnaton kaikissa tapauksissa toteutettava sotilasviranomaisten johdon ja valvonnan alaisena.”

12. Virka-aputehtävät ja niiden johto PeVL 52/2006 vp ”Ehdotus virka-apuosaston johdon kuulumisesta sotilasvirassa olevalle henkilölle on ... asianmukainen. Kun lisäksi otetaan huomioon, että sääntelyssä on lähtökohtaisesti kysymys avun antamisesta pelastus- tai poliisiviranomaisille ja että vapaaehtoisia voidaan … käyttää virka-aputehtävissä vain puolustusvoimien apuna, ei sääntely muodostu ongelmalliseksi perustuslain 124 §:n kannalta.” Perustuslain 124 §: Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla… Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle…

13. Virka-aputehtävät ja niiden johto PuVM 3/2006 vp ”Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä, että maakuntajoukkokonseptin kautta toteutettavat puolustusvoimien virka-aputehtävät saadaan myös haja-asutusalueilla nopeasti käyntiin. Ennen varsinaisen virka-aputehtävän käynnistämistä vapaaehtoiset kokoontuisivat kutsun saatuaan toimialueelle odottamaan kantahenkilökuntaan kuuluvan virka-apuosaston johtajan saapumista paikalle.”