Ville Ovaskainen, Maija Huhtala ja Liisa Kajala

1. Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden paikallistaloudelliset vaikutukset- Kävijöiden rahankäyttö aluetaloudessa Ville Ovaskainen, Maija Huhtala ja Liisa Kajala Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallitus-Akatemia 20.9.2012 Hotelli Kämppi, Kansallissali

2. Sisältö • Kansallispuistot ja retkeilyalueet • Alueidenkävijöidenrahankäytönpaikallistaloudellistenvaikutustenarviointimenetelmä • Tausta • Vaatimukset • Tuotettavatraportit • Poimintojapäätuloksista • Päätelmiä Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

3. Kansallispuistot ja retkeilyalueet • Kansallispuistoja 37, ala 9 789 km2 • Noin 2 miljoonaa käyntiä 2011 • Valtion retkeilyalueita 7, ala 355 km2 • Noin 360 000 käyntiä 2011 Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

4. Luontoalueiden käytön taloudelliset vaikutukset? • Kävijöidenrahankäytönlähialueentalouteentuomatmyönteisetvaikutukset: • tulovaikutus (€), välitön ja välillinen • työllisyysvaikutus (htv) • Mitenkävijöidenrahankäyttönäkyypaikallis-taloudessa - vainäkyykö se? • Alue- tai paikallistaloudellinenvaikutusanalyysieikuvaakansallispuistontms. kokonaisarvoa, vaanniihinliittyvänmarkkinatoiminnanlaajuutta Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

5. Taloudellisen vaikutusanalyysin luonne • Kuvaakävijöidenrahankäytönmerkitystäkohteenlähialueentaloudelle, ts. tulovirroille ja työllisyydelle • Tuloksiaeitulesekoittaaalueidenkokonaisarvoon, virkistyskäytönarvottamiseen tai hyötyihinkustannus-hyötyanalyysin (CBA) mielessä • Arvottaminen/CBA: kuluttajanylijäämä (maksu-halukkuusylimaksettavanhinnan), nettohyödyt • alueenkävijöidensaamathyödyt • yhteiskunnannäkökulma, tulonsiirroteiväthyötyjä • Vaikutusanalyysi: tosiasiallisetrahavirrat ja työpaikat, markkinatoiminnanlaajuus • vaikutuksetkohde- ja lähialueentoimijoihin • tietynalueennäkökulma, kaikkitulothyötyvaikutuksia Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

6. Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys, maisema) Optioarvo (tuleva käyttö) Olemassaoloarvo (alkuperäinen luonto, lajit, elinympäristöt) Perintöarvo Epäsuora käyttö (vedet, ilmasto, valokuvat, filmit) Mitataan puistossa kävijöiden rahankäytön vaikutuksia paikallistalouden rahavirtoihin. Nämä heijastavat osaa suorista käyttöarvoista. Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

7. Miksi luontoalueiden taloudellisia vaikutuksia on syytä arvioida? Lähtökohta: palvelujenylläpitoon ja kehittämiseenkäytettävävaltionrahoitusluoedellytyksiäyritystoiminnalle, jonkakauttavaikutuksetpaikallistalouteenrealisoituvat • Perusteitabudjettirahoitukselle • Hyötyvaikutukseteivät ole itsestäänselviä • Päätöksentekijäthaluavatlukuja • Kansallispuistojenym. yleisenhyväksynnänedistäminen • Luonnonsuojelu ja elinkeinotoimintavoidaanyhdistää • Käytettyjenvaltionvarojenvaikuttavuudenarviointipaikallistalouksientukijana Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

8. Arviointisovelluksen lähtökohdat • Metla ja Metsähallituksen luontopalvelut kehittivät yhteistyössä 2009-2010 • Kehitetyn arviointityökalun tarve ja vaatimukset  Paikallistaloudellisten vaikutusten luotettava arviointi  Vuosittaiset tulokset, vertailukelpoisuus (puistojen kesken ja ajallisesti)  Käytännönläheinen tieto  Arvioinnin kustannustehokkuus (lähtötietojen keruu, päivitys, laskenta) Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

9. Mistä lähdettiin… • Laskentasovelluksenkehitystyönlähtökohta • Amerikkalainen MGM2-malli (Money Generation Model 2), Michiganin yliopisto • USA:n kansallispuistohallinnolle kehitetty laskenta-sovellus puistoihin kohdistuvan matkailun paikallis-taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi • Excel-sovellus, jokaperustuukolmeenlähtötietoon: • Käyntikertojenmäärä • Kävijöidenkeskimääräinenrahankäyttö €/käynti • Paikallisiinpanos-tuotostaulukkoihinperustuvatkertoimet ( työllisyys, välillisetvaikutukset) Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

10. ... ja mihin pyrittiin? • Excel-pohjainen sovellus josta saadaan • välitön ja kokonaistulovaikutus (€) • työllisyysvaikutus (htv)  vuotuinen seurantamahdollisuus • Integroitavuus olemassaolevaan asiakas-tietokantaan (ASTA) • Vaikutusarviot kaikille puistoille/alueille  alueille joilla kävijätutkimusta ei ole tehty käytetään vastaavan alueen tietoja • Valtakunnalliset arviot (alueiden summa) • Helppokäyttöinen käytännön työkalu Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

11. Perusedellytykset: Yhdenmukaistetut kävijäseurantamenetelmät • Kävijälaskenta • Kävijätutkimukset • Tulosten raportointi Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

12. Metsähallituksenasiakastieto-järjestelmä (ASTA) • JATKUVA PALAUTE • luontokeskuksissa ym. palvelupisteissä • luontoon.fi-sivuilla • KYSELYTUTKIMUKSET • suojelu- ja retkeily-alueilla • luontokeskuksissa ym. palvelupisteissä • luontomatkailu-yrityksissä • matkailuyrityksissä yhteistyösopi-musten kautta, vuosittain • KÄVIJÄMÄÄRÄT • suojelu- ja retkeily-alueilla • palvelupisteissä • luontoon.fi-sivuilla Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

13. ASTAn kävijätietojen käyttö: käyntimäärät ja kävijöiden rahankäyttö • Vuotuisten käyntikertojen määrä • Kävijöiden rahankäyttö puistossa ja lähialueella • Käyntiin liittyvä rahankäyttö: kyllä/ei? • Menot kävijää/seuruetta kohti • 7 luokkaa (majoitus, kahvilat/ravintolat jne.) • Muut kävijätiedot • Puiston/alueen tärkeys matkalla • Asuinkunta (kotimaa) • Käynnin kesto • Seurueen koko Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

14. Kertoimien muodostaminen • Ongelma: paikallisiapanos-tuotostaulukoitaeisuoraansaatavilla, rakennettavaalueellisistataulukoistapaikallistietoakäyttäen • Kunkinpuiston/luontokohteen “vaikutusalueen” rajaus • Yleensäsijaintikunnat • Vaikutusalueidenluokitteluasukastiheydenperusteella • Neljäluokkaa (haja-asutusalue, taajama, pääkaupunkiseutu, matkailukeskus) • Keskimääräistenkertoimienjohtaminenluokittain • Paikallisistapanos-tuotostaulukoista • Muodostettu 21 puistollealueellisista p/t-taulukoista Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

15. Esimerkki yhteenvetoraportista: Kaikki kansallispuistot 2011 Nykyisellään 4 erilaista yhteenvetoraporttia: vaikutukset vuosittain, kehitys-suunta ym. Puisto-/aluekohtaisesti 8 taulukkoa, 14 graafia ja yhteenveto (Word) Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

16. Esimerkki puisto-/aluekohtaisesta raportista I • Keskimääräinen • rahankäyttö kävijä- • ryhmittäin • Kotim. matkailijat, ulkom. matkailijat, lähialueen asukkaat • Majoittujat, päivä-kävijät Average spending for different visitor groups (day-trippers, over-night stayers) Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

17. Esimerkki puisto-/aluekohtaisesta... II Tulo- ja työllisyysvaikutukset kävijäryhmittäin ja menolajeittaisen rahankäytön mukaan Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

18. Päätuloksia I • Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytöstä lähialueille syntyvät vaikutukset yhteensä • 2010: tulovaikutus 109 milj. €, työllisyysvaikutus 1403 htv • 2011: tulovaikutus 108 milj. €, työllisyysvaikutus 1394 htv • Vaikutukset laskettu myös ottaen huomioon vain ne kävijät, joille puisto matkan ainoa tai tärkein kohde  vaikutusten alaraja (2011): 54 milj. €, 693 htv • Valtion retkeilyalueiden vastaavat vaikutukset • 2010: tulot 15,5 milj. €, työllisyys 201 htv • 2011: tulot 14,6 milj. €, työllisyys 189 htv Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

19. Päätuloksia II • Suurimmat vaikutukset (2011, suluissa käyntimäärät) • Pallas-Yllästunturi (435 500): 31 milj. €, 402 htv • UKK-puisto (277 000): 21 milj. €, 269 htv • Oulanka (171 500): 15 milj. €, 197 htv • Koli (134 500): 5,6 milj. €, 74 htv • Suurimmat vaikutukset aluetalouteen pohjoisen suurilla, matkailukeskusten yhteydessä olevilla puistoilla • Kolin (matkailukeskuspuisto) jälkeen merkittävimpiä saaristopuistot • Etelä-Suomessa aluekohtaiset vaikutukset pienehköjä, mutta alueita enemmän Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

20. Päätelmiä I • Vakiomuotoinen kävijäseurantatieto välttämätöntä toiminnan seurannassa, mahdollistaa myös jatkoanalyysit • Laskentasovellus mahdollistaa tulo- ja työllisyysvaikutusten vuotuisen seurannan vertailukelpoisella tavalla • Raportit suoraan ASTA-asiakastietokannasta osana vuosiraportointia  seuranta kustannustehokasta • Asiakastietokantaan integroitu laskentasovellus ilmeisesti toistaiseksi ainutlaatuinen kansainvälisesti • Herättänyt kiinnostusta myös muissa maissa Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

21. Päätelmiä II • Luontoalueiden palvelujen ja vetovoimaisuuden ylläpito lähtökohdiltaan terve tapa tukea paikallistalouksia • Valtion toiminta luo edellytyksiä, myönteiset vaikutukset realisoituvat alueen yritysten toiminnan kautta • Erot vaikutusten suuruudessa riippuvat käyntimääristä, alueen luonteesta ja lähialueen palvelutarjonnasta • Osalla alueista vaikutukset suhteellisen pieniä • Yleisesti: alueiden hoitoon ja kehittämiseen käytetyt valtion varat näyttävät palautuvan tehokkaasti paikallistalouksien tuloina ja työpaikkoina Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

22. Lisätietoja Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset. Metsähallitus ja Metla, raportti 14.12.2009. http://www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalousKansallispuistojen ym. kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset vuosina 2010 ja 2011 (pdf)http://www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalousM. Huhtala, L. Kajala & E. Vatanen. 2010. Local economic impacts of national park visitors’ spending: The development process of an estimation method. Metlantyöraportteja 149. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp149-en.htmKiitos!Ville Ovaskainen, Liisa Kajalaville.ovaskainen@metla.fi, liisa.kajala@metsa.fi Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012