410 likes | 540 Views
Perusopetus 2010/2011. Oppimisen tulevaisuus 2030. I Koulu ja oppiminen. 1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (r) 2. Koulusta toimintakeskus (r) 3. Metataitojen arviointi (d) 4. Oppivat ryhmät (k) 5. Hitaan oppimisen tila (d) 6. Oppimistulokset (k) 7. Yhtenäinen opettajakoulutus (k)
E N D
Perusopetus 2010/2011 Oppimisentulevaisuus 2030
I Koulujaoppiminen 1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (r) 2. Koulusta toimintakeskus (r) 3. Metataitojen arviointi (d) 4. Oppivat ryhmät (k) 5. Hitaan oppimisen tila (d) 6. Oppimistulokset (k) 7. Yhtenäinen opettajakoulutus (k) 8. Yleissivistyksen näyttö (d) 9. Monialainenopetustiimi (r) 10. Koulu ympäristönsäkehittäjänä (d)
Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuusuhteellisentasanainepainotteisen(väline- ja harjoitusaineet) ja toiminta-painotteisen(ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelmanvälillä.
Vuonna 2030 koulut ovat avoimia oppimis- ja tapahtumakeskuksia, joissa on yhdistetty eri koulumuotojen, kirjastojen, liikunta- ja kulttuurielämän palveluita. Oppimis- ja tapahtuma-keskuksina koulut pääsevät integroimaan formaalia ja informaalia koulutusta ja oppimista toisiinsa.
Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa.
Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.
Kaikista kouluista löytyy hitaan oppimisen tiloja, joissa ei ole tieto-koneita, ei verkkoyhteyttä eikä muuta-kaanteknologiaa lukuunottamatta ehkä liitutaulua, kyniä ja paperia sekä lehtiä ja kirjoja.
Suomalainen peruskoulu on pudonnut kansainvälisten oppimisvertailujen kärjestä.
Opettajakoulutus on yhdistynyt ja tuottaa kelpoisuuden yhtenäisen perusopetuksen opettajaksi. Tältä kelpoisuuspohjalta voi erikoistua erityisopetukseen, maahan-muuttajaopetukseenjne.
Yleissivistävään koulutukseen on kehitetty oma näyttö(tutkinto)-järjestelmä.
Vuonna 2030 kunkin (perusopetuksen) vuosiluokan vastuuopettajalla on käytössään riittävä opetusresurssi, jonka avulla hän voi tiimiyttää opetusta toisten opettajien, koulun ulkopuolisten asian-tuntijoiden ja vapaaehtoisten avustajien esimerkiksi vanhempien avulla.
Koulut ottavat mutta myös saavat tehtäviä ylläpitäjältään tutkia, selvittää tai valmistella toiminta-alueensa palveluja (ympäristö, liikenne, terveys, kirjasto, harrastus) osana koulun oppimis- ja opetustehtävää.
II Koulujayhteiskunta 1. Ilmastonmuutos (k) 2. Tiedonvälitys (d) 3. Euroopanintegraatio (d) 4. Demokratia (k) 5. Älymanipulaatio (k) 6. Osallistuvaoppiminen (d) 7. Elinkeinoelämäjakoulut (k) 8. Kansalaisvelvollisuus (k) 9. Uskonto (d) 10. Kollektiivinenälykkyys (d)
Jokaiselle suomalaiselle on määritelty vuosittainen hiilidioksidipäästökiintiö, jonka voi käyttää haluamallaan tavalla.
Tiedonvälitys nojaa enemmän ihmisten väliseen viestintään kuin massaviestimien lähetystoimintaan.
Peruskoulun aloittamisikä ja rakenne harmonisoidaan Euroopan unionissa.
Kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon vaalien välillä tietoverkoissa tapahtuvilla, jatkuvilla kansanäänestyksillä.
Älykkyyttäedistäviägeenejä on tunnistettujamuutamatvanhemmatkäyttävätgeenimanipulaatiotaparantaakseenjälkeläistensäälykkyyttä.
Koululaiset osallistuvat kouluaterioiden valmistamiseen ammattihenkilöstön tukemana.
Koulut hakevat lisärahoitusta yhteistyöllä paikallisen elinkeinoelämän kanssa sekä lahjoitusten ja perintöjen kautta.
17-29-vuotiaat suomalaisetsuorittavat 11 kuukaudenkansalaispalveluksen.
Suomen Akatemia ja Sitra ovat perustaneet ohjelmia kollektiivisen älykkyyden tutkimiseksi ja kehittämiseksi.
III Oppiminenjayhteiskunta 1. Oppivelvollisuus 2. Lahjakkuus 3. Yhteinenaika 4. Suomenkieli 5. Monimuotoisuus 6. Virtuaalimaailma 7. Ulkoistettuopettajuus 8. Alueellinentasa-arvo 9. Oppimisympäristöt 10. Jatkuvaoppiminen 11. Eläkeläisetkouluun 12. Kotikoulu 13. Relevanttitieto 14. Sosiaalinen media 15. Itseoppiminen 16. Opettajasivistysagenttina
Koulunpäätavoite on tasa-arvonsijaanjokaisenlapsenlahjakkuudenesillekaivaminenjatukeminen.
Jatkuva kiire ja tehokkuusajattelu on työnnetty syrjään. Vanhempien, opettajien ja terveysviranomaisten on epäsopivaa perustella nuoren kohtaamattomuutta kiireellä, resurssipulalla tai ajankäytön ongelmilla.
Suurissa kaupungeissa joka toinen perhe valitsee lapsilleen englanninkielisen perusopetuksen.
Suomalaisissa kouluissa on rasismin ja vihapuheen nollatoleranssi. Rasistinen kommentti tai toiminta johtaa lapsen tilapäiseen erottamiseen.
Merkittäväosajokapäiväisestäkoulunkäynnistätapahtuuvirtuaalitodellisuudessa.Merkittäväosajokapäiväisestäkoulunkäynnistätapahtuuvirtuaalitodellisuudessa.
Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.
Toiminta verkossa, työpaikoilla, järjestöissä ja julkisella sektorilla muodostaa luonnollisen ja tavallisen tavan oppia ja koulun toiminnallinen yhteys ympäröivään yhteiskuntaan on sisäänrakennettu opetussuunnitelmiin.
Jatkuva uusien kykyjen, voimavarojen ja taitojen hankkiminen on paras tulevaisuuden selviytymisstrategia. Sitä varten koulun oppisisällöt on perattu, oppiaineita on hävinnyt ja olemassa olevistakin oppiaineista on poistettu valtava määrä turhaa ja vanhentunutta.
Eläkeläiset osallistuvat erilaisin tavoin ja toimintamuodoin koulun työhön.
Huoltajalähtöisen kotiopetuksen määrä Suomessa on monin-kertaistunutvuoden 2010 tasosta (n. 300 kotioppilasta).
Vuoden 2030 koulussadynaaminenjastaattinentieto on erotettutoisistaan. Ensinmainittuon tietoailmiön tai oppiaineenkeskeisistäkäsitteistä ja niidenkeskinäisistäsuhteista. Jälkimmäisessä on kysetiedettävistätapahtumistajaasioistakutensiitä, ettäLuangPrabang on kaupunki Mekong-joenrannallaPohjois-Laosissa. Opetuksenjaopettajanensisijaisenatehtävänä on huolehtiadynaamisentiedonvälittymisestäjaprosesseista, joidenavullastaattinentietotarttuujakarttuuomaksuttuundynaamiseenkäsite- jatietokarttaan.
Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessämullistanuttapammetuottaajajakaatietoa. Koulussa se on merkinnytsitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamisettaidotyms. kehittyvätsamalla, kun koulutoteuttaaprimaaritehtäväänsätietojenjataitojenopettajana".
Vuoden 2030 peruskoulussa opetellaan ja opitaan kyky organisoida - valita ja toteuttaa - omaa oppimista sekä myöhemmän koulutuksen että työ- ja kansalaistoiminnan resurssiksi. Rikastuvat fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat erilaiset oppimisen polut ja tavat, joiden itseohjautuvasta käyttötaidosta tulee yksi sivistyksen avaintaidoista.
Vuonna 2030 peruskoulun opettaja(kunta) on yhteiskunnan tärkein sivistysagentti, joka moniammatillisen yhteistyön johtajana sekä formaalin ja informaalin oppimisen sillanrakentajana ohjaa oppilaita riittävään yleis-sivistykseen, joka on elinikäisen oppimisen tiedollinen ja asenteellinen perusta.