Riihimäen Vesihuoltopäivä 20.10.2010

1. Riihimäen Vesihuoltopäivä 20.10.2010 Timo Virola Hämeen ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

2. Suhteellisen paljon maaseutumaista asutusta ja perustuotantoa, joille tulee turvata vesihuolto, tulee alueelle uutta asutusta tai ei. - Aktiivimaatiloja noin 4 700 kpl Kyliä, joille ihmiset haluavat muuttaa asumaan väljästi maaseutu-maiseen ympäristöön  kylien tiivistyminen. Taajamien lähiseuduilla asutus tiivistyy yhteisistä vesihuoltopal-veluista huolimatta. - Loma- ja vapaa-ajanasuntoja noin 43 000 kpl Pääkaupunkiseudun läheisyyden takia Häme haluttua asumisen aluetta. Vesiosuuskunnat olleet lähes ainoa tapa toteuttaa yhteistä vesi-huoltoa. Haja-asutus ja vesihuolto Hämeessä

3. Kunnalla vesihuollon yleinen kehittämisvastuu • Kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämis-suunnitelmat • Jätevesiasetus on lisännyt yhteisviemäröinnin kysyntää ja kiinteis-tökohtaisten jätevesijärjestelmien kauppaa • Kiinteistöjen virheinvestointien välttämiseksi on tärkeää, että kunnat informoivat riittävästi asukkaitaan vesihuoltoverkostojen laajentu-misalueista aikatauluineen sekä alueista, joilla asukkaat voivat va-rautua kiinteistökohtaisiin järjestelmiin • Riihimäki (n. 28 500 asukasta); Asukkaita vesihuoltolaitoksen toi-minta-alueen ulkopuolella n. 800 - 1000, joista vesijohtoon liittynei-tä n. 200 - 250 asukasta ja viemäriin liittyneitä n. 150 - 200 asukasta  kiinteistökohtaisen vesihuollon varassa n. 500 - 600 asukasta; eli n. 200 - 250 taloutta

4. Miksi laadittu? Miten asioiden pitäisi olla? Miten edetään? Miten yhteinen vesihuolto eroaa kiinteistökohtaisesta? Kuka vastaa vesihuollon kehittämisestä? Haja-asutuksen vesihuolto vuonna 2015

5. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella olevien kiinteis-töjen talousvesien käsittelyn vähimmäisvaatimukset käyttöön 1.1.2004. Uudet käsittelymääräykset koskettavat heti uudisrakentamista sekä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- ja toimenpidelupaa edellyttä-viä korjaus- ja muutostöitä. Muilla vanhoilla kiinteistöillä on 10 vuoden siirtymäaika ( →2013). Talousvesien ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta 40 %. Haja-asutuksen jätevesiasetus(542/2003)

6. Hallitus esittää ympäristönsuojelulakiin muutosta, jolla vapautettaisiin suoraan lain nojalla lain voimaan tullessa 68 vuotta täyttäneet vakinaiset asukkaat ja kiinteistön haltijat asetuksen käsitte-lyvaatimuksista. Vapautus ei koske uudisrakentamista. Lisäksi lakiin tarkennettaisiin, missä tilanteessa kunnalta voi hakea viiden vuoden mittaista va-pautusta asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Tällaisia erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevia kiinteistönomistajia voisivat olla esimerkiksi vähätuloiset, työttömät ja pitkäaikaissairaat. Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen, lakimuutos tulee voimaan 1.1.2011. 1.1.2014  1.1.2016 siirtymäajanpidennys. Ministeri Lehtomäki esittää pidennystä haja-asutus-alueiden jätevesiä koskevan asetuksen siirtymäaikaan kahdella vuodella, 31.12.2015 saakka. Nykyisellään siirtymäaika päättyy 31.12.2013. Asetusmuutos tehdään lokakuun aikana. Järjestöt voivat hakea avustusta haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan. Valtion tukema jäteve-sineuvonta käynnistyy Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan pilottialueilla tammi-helmikuussa 2011. Haja-asutusalueen jätevesineuvonnan pilottialueet ja kunnat: Varsinais-Suomi: Salo, Sauvo ja Kemiönsaari Etelä-Karjala: Lappeenranta, Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari Pohjois-Pohjanmaa: Oulainen, Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä

7. Vesihuollon toteuttamisen rahoitustuki Kansallinen rahoitustuki Harkinnanvarainen vesihuoltoavustus • YM:n ja MMM:n avustuksia • Tuki < 30% • Yleensä enintään 10 - 20% toteuttamiskustannuksista. • Haku vuosittain lokakuun aikana. • - Hakuaika 5.10.2010 - 5.11.2010 • - Oma erillinen hakemuslomake • - Toimitetaan sille ELY -keskukselle, jonka alueelle vesihuoltotoimenpide kohdistuu • Avustus suunnataan vuonna 2011: • - Haja-asutuksen yhteisen vesihuollon edistämistä palveleviin hankkeisiin • - Yhdyskuntien vedensaannin turvaamista palveleviin hankkeisiin • - Vesihuollon erityistilanteisiin varautumista palveleviin hankkeisiin Valtion vesihuoltotyöt • Tuki 30–50% (isot siirtoviemäri- ja runkovesijohto-hankkeet). • Vapaamuotoinen hakemus ELY -keskukselle, hakemiselle ei määräaikoja. • Esimerkki: Hausjärven siirtoviemärit (Ryttylä -Turkhauta - RMK ja Oitti - Hikiä - RMK )

8. Vesihuoltoavustusten jakautuminen 2006 - 2010

9. Talousjätevesiavustus 1/2 (www.ara.fi) • Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössäolevien asuinra-kennusten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen, vesihuoltolaitosten toi-minta-alueiden ulkopuolella • Toteutettavan talousjätevesijärjestelmän on täytettäväjätevesiasetuksessa (542/2003) sekä muualla asetetut vaatimukset. • Avustettavia toimenpiteitä ovat mm. vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien • - Viemärien rakentaminen • - Jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentaminen ja • - Kiinteistön liittyminen vesiosuuskunnan jätevesiviemäriin • Avustusta myönnetään enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista • Avustuksen saaja on ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen tai asunnon omistaja

10. Talousjätevesiavustus 2/2 (www.ara.fi) • Avustuksen saaminen edellyttää, että ruokakunnan tulot eivät ylitä asetettuja tulorajoja eikä ruokakunnalla ole varallisuutta siinä määrin, että se kykenee parantamaan kiinteistön talousjätevesijärjestelmän ilman avustusta. • Kunta myöntää avustuksen. • Päätös avustuksen myöntämisestä on saatava ennen töiden aloittamista. • Asuntoa on käytettävä vähintään viisi vuottaavustuksen myöntämisen jäl-keen myöntämisehdot täyttävien perheiden asuntona. • Asunnossa asuvan ruokakunnan pysyvät bruttotulot kuukaudessa eivät saa yhteenlaskettuina ylittää seuraavia henkilöluvusta riippuvia tulorajoja (2008-2010):

13. Jätevesihuollon toteuttamisvaihtoehdoista… • Selvitys jätevesijärjestelmästä ( 1.1.2008) • Tietoisuus omien jätevesien vaikutuksesta ja siitä, onko kiinteistöllä tarvetta tehostaa jätevesienkäsittelyä 2014 mennessä. • Toimivuuden edellytykset: • Oikea ratkaisu • Toimiva ratkaisu • Osaava ylläpito • →Jos jokin näistä puuttuu, niin ratkaisu ei toimi !! • Jätevesien käsittelyn ratkaisuvaihtoehdot paremmuusjärjestyksessä (toimivuus, soveltuvuus, ylläpito, yms.) : • Kuivakäymälä-vaihtoehto • Vesihuoltolaitoksen/-yhtiön viemäriverkosto (+ puhdas vesi) • Alueen yhteinen ratkaisu (esim. vesiosuuskunta) • Naapurien välinen yhteisratkaisu • Kiinteistökohtainen järjestelmä

14. Jätevesihuollon toteuttamisvaihtoehdoista…… • Yhteiset vesihuoltohankkeet lähtevät kylistä (= liittymishalukkuus). Kylien ja alueiden omalla aktiivisuudella ratkaiseva merkitys. • Yhteisen vesihuollon toteuttaminen vaatii eri osapuolien aktiivisuut-ta ja voimakasta ”yhteiseen hiileen puhaltamista”. • Yhteisratkaisuissa kuntien ja vesihuoltolaitosten taloudellinen ja asiantuntijapalvelu välttämätön. • Vesiyhtymät nähtävä siirtymä- ja toteutusvaiheen ratkaisuna. • Ratkaisuja tehtäessä tulee kustannusten lisäksi ottaa huomioon myös toimintavarmuuteen, käytön helppouteen ja huollettavuuteen liittyvät tekijät. • Lisäksi kannattaa ottaa huomioon LÄHI ympäristön-, terveyden- ja vesiensuojelun sekä asumisviihtyvyyden näkökulmat (EI pelkästään Itämeren suojelu).

15. Kunnan strateginen linjaus • miten haja-asutusalueita, kyliä kehitetään? • Maankäytön suunnittelu • kaavoitus, rakennusluvat • Vesihuollon kehittämissuunnitelmat • yhteisen vesihuollon alueet • toimintapolitiikan määrittely • kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn alueet • Ympäristönsuojelumääräykset • vyöhykejako: • normaalit ja lievemmät puhdistusvaatimukset • ranta- ja pohjavesialueet

16. KIITOS