Seminaari koulun ja nuorisotyön yhteistyöstä. Hyvinkää 6.3.2014 kouluttaja Paula Määttä

1. Seminaari koulun ja nuorisotyön yhteistyöstä. Hyvinkää 6.3.2014 kouluttaja Paula Määttä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Alueellisten palvelujen osasto / AVARA

2. Tavoitteena on ennaltaehkäistä koulupudokkuutta ja syrjäytymistä Tavoitteen saavuttamiseksi tuetaan: • nuorten koulunkäyntiä ja pyritään muuttamaan suhdetta kouluun positiivisemmaksi. • nuorten vertaisryhmää toimimaan turvallisena yhteisönä, jossa opitaan sosiaalisia taitoja. • nuorten itsetuntoa ja kasvua omaksi itsekseen tyttönä ja poikana. • nuorta murrosiän kriiseistä selviytymisessä. • nuorta luottamaan aikuisiin ja opetetaan hakemaan apua tarvittaessa. • Pyritään antamaan nuorelle toivoa tulevaisuudesta!

3. Kasvuryhmien perusrakenne • Ryhmät ovat suljettuja ryhmiä, 8-9-luokkalaisille tytöille ja pojille. Ryhmässä on 10-12 nuorta. • Ryhmää täydennetään vain syksyisin kun osa ryhmäläisistä on päättänyt peruskoulunsa edellisenä keväänä. • Ryhmä kokoontuu koulun lähellä sijaitsevan nuorisotalon tiloissa kerran viikossa klo 8.30-10.00. • Nuorille tarjotaan aamupala, joka syödään yhdessä. • Ryhmää ohjaa yleensä kolme aikuista – yksi opettaja, yksi nuorisotyöntekijä ja yksi lastensuojelun sosiaaliohjaaja. • Ryhmässä keskitytään etsimään nuorten vahvuuksia ja voimavaroja keskustelujen, erilaisten harjoitusten, opintokäyntien ja kutsuvieraiden avulla. • Nuorilla tulee olla vanhempiensa lupa aloittaa ryhmässä.

4. Toimintaperiaatteet • Monihallintokuntainen yhteistyöverkosto Yhteinen huoli ja yhteiset nuoret synnyttävät selkeän tarpeen yhteistyöhön. Kasvuryhmiä ohjaa yksi koulun opettaja, yksi alueen nuoriso-ohjaaja ja mikäli ryhmän nuorista 40 – 60% on lastensuojelun asiakkuudessa, myös yksi alueen lastensuojelun sosiaaliohjaaja. Näin kolmen hallintokunnan työntekijöiden osaaminen ja erilaiset ammatilliset vahvuudet ovat nuorien tukena ja käytössä viikoittain. • Kenelle ryhmät on tarkoitettu? Niille nuorille, joiden arvioidaan hyötyvän ryhmämuotoisesta tuesta ja jotka tarvitsevat tukea koulunkäyntiin, elämänhallintaan, murrosiän kuohuihin, sosiaalisiin taitoihin ja/tai tulevaisuuden näkymien löytymiseen. Myös ne nuoret, joilla koulu sujuu mutta kotitilanteen tiedetään olevan syystä tai toisesta vaativa, hyötyvät ryhmästä.

5. Toimintaperiaatteet 2. • Yhden koulun tukiprosessi Oppilaat kasvuryhmään tulevat vain yhdestä koulusta. Ryhmään valitut oppilaat muodostavat näin oman koulun oppilaista muodostuvan vertaisryhmän, jolloin kouluaikana tapahtuvista hankalista asioista voidaan keskustella heti. • Kasvuryhmä = yksi valinnaisaine Kaikki käy koulua – hankkeen kasvuryhmät ovat osa koulua, koulujen lukujärjestystä ja yksi valinnainen oppiaine nuorille. Näin nuoret eivät ole poissa muilta oppitunneilta, heidän ei tarvitse jäädä ryhmään normaalin koulupäivän jälkeen tai tulla paikalle ennen koulupäivän normaalia alkua. Myös opettajaohjaajilla on selkeästi ryhmän ohjaamiseen ja suunnitteluun varattu aika omassa lukujärjestyksessään.

6. Toimintaperiaatteet 3. • Sukupuolisensitiivinen työote Kaikki käy koulua – hankkeen keskeiseksi toimintaperiaatteeksi otettiin sukupuolisensitiivinen poika- ja tyttötyö, jonka tekemisestä niin nuorisotoimella kuin lastensuojelullakin on pitkä historia ja paljon hyviä kokemuksia. Tyttöryhmien ohjaajat ovat naisia ja poikaryhmien miehiä. Poikaryhmien osalta tehty niin, että yksi ohjaajista voi olla nainen JOS miesohjaajia ei saada tarpeeksi. • Kasvuryhmät ovat vertaisryhmätukea Ryhmämuotoinen vertaistuki auttaa nuorta paremmin hahmottamaan omaa elämäänsä suhteessa muihin nuoriin. Ryhmä on tehokas tuen muoto – ryhmän jäsenet kasvattavat toisiaan! • Toiminta ei leimaa nuorta Nuoret eivät koe ryhmää leimavana, koska se on osa koulun lukujärjestystä ja luonnollista koulunkäyntiä. Nuorten antama palaute on, että he kokevat tulevansa kuuluksi ja saavansa apua koulunkäyntiin. Samalla kun nuoret ehdottavat eri ryhmäkerroille tekemistä ja keskustelun aiheita, he kiinnittyvät ryhmään, jolla on heille merkitystä.

7. Toimintaperiaatteet 4. • Yhteistyö vanhempien kanssa Vanhemmilta pyydetään vanhempainilloissa (1-2 krt/ lukuvuosi) palautetta ja saadusta palautteesta keskustellaan yhdessä. Opettaja- ohjaaja tiedottaa wilman kautta vanhemmille ryhmän retkistä ja opintokäynneistä. • Nuorten voimaantuminen Ryhmien kestolla (2 vuotta) on suuri merkitys, koska silloin on hyvin aikaa nuoren kanssa työskentelyyn. Luottamuksen rakentaminen ja sen syntyminen vie aikaa. Kaiken ei tarvitse tapahtua heti ja elämän prosessoinnin myötä nuoren voimaantuminen mahdollistuu. Kiireettömyys antaa myös ryhmän ohjaajille tilaisuuden pitkäkestoiseen oman ja yhteisen työn reflektointiin sekä tehtyjen suunnitelmien tarkentamiseen nuorten tarpeiden mukaan. Jokaisen nuoren omien vahvuuksien ja osaamisen löytyminen on tärkeää!

8. Prosessin kulku lyhyesti • Rehtori huolestuu oman koulunsa oppilaista • Hän ottaa yhteyttä nuorisotoimeen ja lastensuojeluun sekä sopii tapaamisesta. • Tapaamisessa eri hallintokunnat pohtivat yhdessä, onko mahdollista käynnistää kasvuryhmän tai ryhmien toiminta. • Sovitaan missä ryhmä kokoontuu, minä viikonpäivänä ja ketkä sitä ohjaavat. • Koulun oppilashuoltoryhmä ja opettajat, alueen lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä / johtava sosiaaliohjaaja sekä alueen nuorisotoimen toiminnanjohtaja ja nuoriso-ohjaaja ehdottavat ja pohtivat yhdessä tuen tarpeessa olevia nuoria. • Ehdotetut nuoret haastatellaan ja he voivat itse päättää valitsevatko ryhmän yhdeksi valinnaisaineeksi. • Ryhmä käynnistyy joko kahdella tai kolmella ohjaajalla riippuen siitä, onko ryhmäläisistä 40%-60% ls-asiakkuus vai ei.

9. Hankkeen organisaatio ja resurssit • Kehittämisryhmässä on edustus jokaisesta mukana olevasta koulusta, alueen nuorisotoimesta ja lastensuojelusta. • Jokaisella koululla on oma ohjausryhmä ja se kokoontuu 3-4 kertaa lukuvuodessa. Ohjausryhmää vetää koulun rehtori tai apulaisrehtori. Ohjausryhmään kuuluvat ryhmänohjaajat, lastensuojelun ja nuorisotoimen edustus sekä mahdollisesti koulun oppilashuoltoryhmän jäseniä. • Kaikki käy koulua -hankkeen koulutus- ja kehittämispäiviä järjestetään kaksi kertaa vuodessa. • Ryhmien ohjaajat osallistuvat sukupuolisensitiiviseen konsultaatioon 2-3krt / lukukausi. • Ryhmänohjaajat suunnittelevat yhdessä oman ryhmänsä toimintaa viikoittain 30 min ennen ryhmän alkua ja 30min ryhmän päättymisen jälkeen.

10. Hankkeen organisaatio ja resurssit 2. • Koulu maksaa aamupalan ja retkikustannuksia. • Nuorisotoimi maksaa ryhmillä käytössä olevan toimintarahan 250€ / lukuvuosi. • Kaikki hallintokunnat maksavat konsultaatioista syntyneet kulut yhdessä. • Hankkeella on nyt Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoitus kevään 2014 loppuun saakka. Tämä on mahdollistanut kouluttajan palkkaamisen, Kaikki käy koulua -hankkeen käsikirjan valmistumisen sekä muita materiaalihankintoja ryhmäläisten käyttöön. Jatkorahoitusta on haettu.

11. Koulun näkökulmia • Kasvuryhmät ja perinteinen yksilöä tukeva oppilashuoltotyö täydentävät toisiaan - Koululle ryhmämuotoinen tuki on tärkeää. • Toiminta tavoittaa nuoria, jotka jäävät tai jättäytyvät yksilöön keskittyvän tuen ulkopuolelle. • Opettajat, lastensuojelu ja nuorisotoimi verkostoituvat ryhmiä vetäessään, mikä lisää ymmärrystä eri osapuolten toimintatavoista, parantaa kaikkien osapuolien ammattitaitoa ja sujuvoittaa yhteistyötä.

12. Nuorisotoimen näkökulmia. • Hanke on osa alueellista toimintaa, jossa toimitaan yhdessä alueen koulujen kanssa • Nuorisotoimen kuuluu ehkäistä nuorten syrjäytymistä – koululla ja lastensuojelulla on usein huoli samoista nuorista kuin nuorisotalollakin, jossa on voinut olla neuvottomuutta näiden nuorten kohdalla. • Nuorisotoimella on paljon osaamista yhteistoiminnallisista työmenetelmistä, sukupuolisensitiivisestä tyttö- ja poikatyöstä sekä alueen harrastusmahdollisuuksista. • Lisäksi on tärkeää, että nuori voi helposti ja nopeasti tavata ryhmän nuoriso-ohjaajan myös iltaisin tai viikonloppuisin toisin kuin muita ohjaajia.

13. Lastensuojelun näkökulmia • Huoli samoista nuorista yhdistää ja tekee yhteistyöstä mielekästä – yhteistyökumppanit ovat keskeisiä nuoren tukemisen kannalta. Lastensuojeluilmoituksista n.70% koskee huolta nuoren koulunkäynnistä tai käymättömyydestä. • Lastensuojelun avohuollon ammattilaisilla on kokemusta hoidon ja kasvun tukemisesta, ryhmämuotoisen tuen ja erilaisten vuorovaikutustyön menetelmien käytöstä. Heillä on myös paljon kokemusta palveluohjauksesta sekä moni- ammatillisesta verkostotyöstä. Ryhmät ovat yksi avohuollon tukitoimi. • Joillakin nuorilla murrosikä ja itsenäistyminen voivat olla rajua. On hyvä, että nuorilla on paikka, jossa aikuiset ovat heitä varten ja auttavat heitä kohtaamaan murrosiän tuomat kehitykselliset haasteet. Tämä tukee epäsuorasti koko perhettä. • Lastensuojelun avohuollon ammattitaito ja osaaminen tulee koko ryhmän käyttöön. Nuoret tulevat ryhmiin mielellään ja ovat motivoituneita. Yhteistyö eri ammattikuntien kanssa on lisääntynyt ja selkeytynyt. On pystytty antamaan nuorille oikea-aikaista tukea kolmelta ammattialueelta.

14. Nuorten näkökulmia / palautetta • ”Ilman ryhmää, mä en olisi nyt tässä – pääsin lukioon, enkä olisi uskonut kaksi vuotta sitten että se olis ollu mahdollista” (Tyttöryhmän tyttö) • ”Mulle on ollu ryhmässä tärkeetä se, että mä voin puhuu asioita ja mä tiedän, ettei ne levii ryhmän ulkopuolelle. Ja sit siell on vaan niin rentoo ja tuntuu, ettei siellä tuomita.” (Tyttöryhmän tyttö) • ”On täyttäny odotukset tosi hyvin tai vielä enemmän kuin odotukset oli. Oon onnellinen että tulin tähän. ” (Tyttöryhmän tyttö) • ”Mä en kauheesti käyny koulussa, mua ei vaan kiinnostanut koulu. Jäin pois ku halusin, silloin kun en jaksanut, niin en menny. Ei ollu kauheen hyvä asenne. En mä ees tajunnut että se vaikuttaa tulevaisuuteen.” (Poikaryhmän poika) • ”Kyl mä tuun nykyään paremmin kouluun” (Poikaryhmän poika)

15. Tutkimustuloksia • Tiina Valkendorff, Kaikki käy koulua –hankkeen arviointi 2012. • Sitoutuminen koulunkäyntiin näkyi keskiarvon paranemisena ja kurssien suorittamisena. (19/20 saivat peruskoulun päättötodistuksen) • Tulevaisuuden näkymät avautuivat ja jatko-opinnot suunnitteltiin (vain yksi jäi ilman jatko-opintopaikkaa) • Päihteiden käyttö väheni ja vuorokausirytmi parani. • Ryhmiin sitoutuminen otannasta - 90% nuorista oli paikalla viikoittain. • Nuorille tuli positiivinen kokemus ryhmästä! • Tiina Kaasinen, erityispedagogiikan laitoksen proseminaarityö 2013. • Toiseudesta osaksi ryhmää – tiiviiksi vertaisryhmiksi kehittyneiltä kasvuryhmillä on selvä nuoria voimaannuttava vaikutus. • Aitous nuorten kohtaamisessa – nuori kohdataan ilman tiukkaa opettaja – oppilas roolipositiota / auktoriteetti- asemaa. Nuorten kanssa on yhdessä etsitty ongelmien syyt ja ratkaisut. Osallistaminen ja kohtaaminen! • Nuoret saivat konkreettiset työkalut koulunkäyntinsä parantamiseen. • Kasvuryhmissä nuoret saivat positiivisia koulukokemuksia, mikä helpotti koulunkäyntiä jatkossa.

16. Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja Kaikki käy koulua –hankkeen kehittämisryhmän jäseniltä: Paula Määttä, 040 1604067 / paula.maatta@hel.fi, Päivi Anunti, 050 5591725 / paivi.anunti@hel.fi, Ilppo Kivivuori, 09 31072188 / ilppo.kivivuori@hel.fi, Katriina Aaltio, 09 31082993 / katriina.aaltio@hel.fi.