210 likes | 342 Views
Opetuksen arviointi ja kehittäminen: ET ja filosofia. Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos. Kandidaatti- ja maisterivaihe. Kandidaattivaihe
E N D
Opetuksen arviointi ja kehittäminen:ET ja filosofia Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos
Kandidaatti- ja maisterivaihe Kandidaattivaihe • Opettajan perustaitojen omaksuminen ≈ kyky pitää hyviä et/filosofian tunteja;myös pidempiä jaksoja ≈ kyky toimia sijaisena tai lyhytaikaisesti opettajana Maisterivaihe • Aloituspaketti muihin et/filosofian opettajilta vaadittaviin taitoihin ≈ kyky toimia vakituisena opettajana
Maisterivaihe Maisterivaiheessa (periodit III ja IV sekä tutkielma-seminaarin metodiosa ja suunnitteluosa periodissa II) syvennetään pedagogista ymmärtämystä perehtymällä • pedagogisen toiminnan yhteiskunnallisiin reunaehtoihin (pääosin kasv. fil. hist & yk:lliset perusteet, myös AD:ssa) • laaja-alaiseen opettamis-opiskelu-oppimisprosessin arviointiin (AD: palaute ja arviointi, yo-kirjoitukset, kokeet; opettajan oman toiminnan arvioinnissa ja koulutuksen arvioinnissa kytkeytyy edelliseen) • opettajan toimimiseen oman työnsä tutkijana (seminaari)
Opetuksen arviointi ja kehittäminen kurssin tavoitteet (tutkintovaatimukset) Opiskelija ymmärtää • palautteen ja arvioinnin merkityksen opetuksen, opiskelun ja oppimisen eri vaiheissa. • arvioinnin erilaiset tehtävät, tavoitteet ja muodot. • arviointiin liittyvät koulutuspoliittiset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. • kasvatuksen yhteiskunnallisia ja filosofisia teorioita kunkin oppiaineen opettamisen ja oppimisen kannalta keskeisiin kysymyksiin. • reflektionmerkityksen opettajan työssä sekä teorian ja käytännön integroimisessa.
Tavoitteet (jatkoa) Opiskelija osaa • suunnitella, arvioida ja kehittää opetustaan ottamalla huomioon opetussuunnitelman, oppiaineen opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen liittyvän tutkimuksen, oppiaineen tietoteoreettiset kysymykset ja monikulttuurisen ja verkottuneen yhteiskunnan haasteet. • käyttää tarkoituksenmukaisesti erilaisia opetuksen arviointimenetelmiä ja -välineitä ja arvioida kriittisesti omia ratkaisujaan. • tarkastella opetuksensa ja oman opettajuutensa kehittymistä.
Tavoitteet (jatkoa) Opiskelijalla on valmiudet • osallistua opetussuunnitelmatyöhön. • tehdä yhteistyötä koulun sidosryhmien ja kotien kanssa. • arvioida kriittisesti koulutuksen yhteiskunnallista vaikutusta. • hyödyntää arvioinnissa tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia.
1. Arviointi • Arviointi, yleistä • Oppilasarviointi, leijonanosakurssista • Oman työnjatuloksellisuudenarviointi • Koulutuksenarviointi→
2. Yhteiskunta • Koulujärjestelmä • Moniammatillisuus • Lukion (japerusopeuksen) tehtävä • ET/filosofianopetuksenyhteiskunnallinenvaikuttavuus • opettajaneettisetohjeet • ikäkausijakatsomuksellinenetsintä • Yhteiskuntakriittisyys • Monikulttuurisuus
3. OPS • Varsinsuppeasti (riippuensyksylläopitusta, lv 13 – 14 oikeastaanvain mainintatässä) • OPS-prosessi • OPS-ajattelunmalleja • suomalainenratkaisu • Käytännön OPS-työ • aihekokonaisuudet • soveltavatkurssitpaikallisessaOPS:issa
4. Oman työn suunnittelu • OPS-pohjainen työn suunnittelu • Jaksaminen
5. TVT • Toteutettu pääosin syksyllä • Päivitystarve? • Uusia verkkoaineistoja • Muuta uutta, kysykää!
Toteutus ja työtavat (tutkintovaatimukset) • Edeltävät opinnot: Ainedidaktiikan perusteet -luennot ja -ryhmä • Opetuksen arviointi ja kehittäminen -opintojaksoon (8 op) kuuluu • luentojen 2 op (68150) lisäksi myös • ryhmät 5 op (68158) sekä • Reflektointi 1 op (68332) • Opetuksen arviointi ja kehittäminen -luennot ja -ryhmät suositellaan suoritettavaksi samaan aikaan, sillä ne liittyvät kiinteästi toisiinsa. Opiskelijan, jolla on kaksi opetettavaa ainetta ja joka haluaa harjoitella molemmissa, tulee ilmoittautua ja osallistua molempien aineiden ainedidaktiikkaan (sekä luennot että ryhmät).
Toteutus ja työtavat (tutkintovaatimukset) • Opetuksen arviointi ja kehittäminen -opintojakso on suoritettava kokonaisuudessaan joko ennen syventävää harjoittelua tai sen aikana: puutteelliset opinnot estävät harjoitteluun pääsyn. • Toteutus ja työtavat • Luennot: 16 tuntia • Tentti: 3 tuntia (FI/ET:ssäjoinain vuosina/osin korvattuesseillä→ työmääräsinne) • Ryhmät 28 tuntia • Reflektion on melko itsenäinen kokoknaisuus, josta tiedotetaan erikseen.
Toteutus ja työtavat (arki) • Luennoilla ja ryhmillä samat osallistujat → sisältöjä voidaan siirtää joustavasti, mutta luennot ja ryhmät arvostellaan erikseen. • Sisällön jakautuminen fi+et opiskelijoiden ja aitojen 2 aineen harjoittelijoiden välillä. 2 aineen opiskelijat voivat korvata kirjallisuutta 50 % suuremmalla osanotolla. • Pääosa istunnoista yhteisiä ET:lle ja filosofialle. Lisäksi: • ET:noma osuus = perusopetusarviointi ja yhdysryhmäopetus • filosofiassa omaa esim. uusi artikkeli (Salmenkivi 2013a) • tavallaan omaa yo-pistekokoukset (kannattaa osallistua molempiin). • Melko paljon pieniä tehtäviä, jotka yleensä käydään läpi seuraavalla kerralla/viikolla (yo:t, kokeet ym.)
Kirjallisuus • Kirjallisuus jakautuu kahteen osaan • Yhteisesti luettava materiaali, jota suoritetaan osana muita tehtäviä • Vuorio-Lehti, M. Valkolakin hohde – Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kasvatus ja Aika, 2007/1. • Salmenkivi E. Ylioppilastutkinnon rakenne- ja reaalikoeuudistusten vaikutuksia: miten lisääntynyt valinnaisuus ohjaa lukiolaisia, Kasvatus ja Aika, 2013/3. • Lisäksi opetuksen yhteydessä elektronisesti tai monisteen jaettu materiaali (esim. Salmenkivi, E: Ylioppilastutkinnon filosofian ainereaalikoe ja lukion opetussuunnitelman perusteet, niin & näin 1/13). • Muu erikseen suoritettava kirjallisuus tutkintovaatimuksista
Kirjallisuus/filosofia • Honkala, S. & Salmenkivi, E. (toim.) 2005. Hyvän opettamisen kaksi vuosikymmentä. Feto 20 vuotta. Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien vuosikirja 2005. Helsinki: Feto. • Lipman, M. 2003. Thinking in Education. Cambridge: Cambridge University Press. Toinen painos tai uudempi. • Vuorio-Lehti, M. Valkolakin hohde – Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kasvatus ja Aika, 2007/1. Saatavilla verkosta: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=54
Kirjallisuus/ET • Elo, P., Hulkki, E. & Kaila, E. (toim.) 2006. Kaikki virtaa – Elämänkatsomustiedon perusta ja tulevaisuus.Opetushallituksen katsomusaineiden kehittämishankkeen elämänkatsomustiedon osuuden perusaineisto ja Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry:n vuosikirja 2006. Helsinki: Feto, Opetushallitus, Suomen Humanistiliitto. • Lipman, M. 2003. Thinking in Education. Cambridge: Cambridge University Press. Toinen painos tai uudempi. • Vuorio-Lehti, M. Valkolakin hohde – Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kasvatus ja Aika, 2007/1. Saatavilla verkosta: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=54
Kurssin arviointi • Arvioinnissa sovelletaan kurssilla käsiteltyjä arviointikriteerejä, kuten Bloomin taksonomiaa ja SOLO-mallia. • Ryhmäopetusarvioinnissa käytetään seuraavalla dialla esitettyä taulukkoa.
Etiikka • Olennaista arvioinnissa ovat eettiset periaatteet. • Tutustu Opettajan eettisiin ohjeisiin OAJ:n sivuilla, arvoihin ja periaatteisiin. • Tutustu myös Helsingin yliopiston opetuksen ja opiskelun eettisiin periaatteisiin.
Tehtävä • Arvioi edellä esitettyä ryhmäopetuksen arviointikaavaketta sekä eettiseltä kannalta että muuten. • Laadi siitä muunnelma omaan opetukseesi lukiossa tai perusopetuksessa. • Tehtävä palautetaan ja käsitellään 4.2. • Huom: palautat kirjallisen osan (jos se on käsin kirjoitettu ennen purkua), joten varaa myös itsellesi muistiinpanopohja, josta näet vastauksesi ja johon voit tehdä purun kuluessa merkintöjä.