1 / 56

Jaakko Christensen rikostarkastaja Keskusrikospoliisi

Talousrikostutkinta Helsingin Yliopiston oikeustieteen laitos Rikosoikeuden täydentävät aineopinnot Kriminalistiikka 5.10.2012. Jaakko Christensen rikostarkastaja Keskusrikospoliisi. Sisältö. Talousrikollisuus ja harmaa talous - määrittelyä Tunnuslukuja ja harmaan talouden vaikutuksista

skip
Download Presentation

Jaakko Christensen rikostarkastaja Keskusrikospoliisi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. TalousrikostutkintaHelsingin Yliopiston oikeustieteen laitosRikosoikeuden täydentävät aineopinnotKriminalistiikka5.10.2012 Jaakko ChristensenrikostarkastajaKeskusrikospoliisi

  2. Sisältö • Talousrikollisuus ja harmaa talous - määrittelyä • Tunnuslukuja ja harmaan talouden vaikutuksista • Talousrikollisuuden uhkakuvista • Käytännössä koettua… • Torjunnan menetelmistä • Organisaatiosta ja resursseista • Tutkinnan johtaminen • Tehostettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelma vuosille 2012-2015

  3. Talousrikollisuus • Yrityksen, julkishallinnon tai muun yhteisön toiminnan yhteydessä tai niitä hyväksi käyttäen tapahtuvaa, huomattavaan välittömään tai välilliseen taloudelliseen hyötyyn tähtäävää rangaistavaa tekoa tai laiminlyöntiä. • Yrityksen tai muun yhteisön toiminnan yhteydes-sä tehdyt verorikokset, velallisen rikokset ja kirjanpitorikokset.

  4. Talousrikollisuus • Myös virka- ja luottamusasemarikokset sekä korruptio, osa petosrikollisuudesta, julkisiin avustuksiin kohdistuvat rikokset, arvopaperi-markkinarikokset ja rahanpesu, yritysturvalli-suutta vaarantavat rikokset sekä julkisen rekis-terin tai tiedon luotettavuutta vastaan tehdyt rikokset

  5. Talousrikollisuus • Yritystoimintaan verrattavalla toiminnalla tarkoitetaan muun muassa huomattavaan taloudelliseen hyötyyn tähtäävää toimintaa, esimerkiksi yksityishenkilön rahanpesua tai maanviljelijöiden avustuspetoksia. Tällöin huomattavalla taloudellisella hyödyllä tarkoitetaan sellaista euromäärää, jonka perusteella kyseinen rikostyyppi yleensä kvalifioidaan törkeäksi. • Mikäli yllä mainitut talousrikoksen kriteerit täyttyvät, talousrikoksiksi luokitellaan muun muassa seuraavat rikokset: • RL 29 luku, rikokset julkista taloutta vastaan • RL 30 luku, elinkeinorikokset sekä muut RL:n lahjusrikokset • RL 36 luku, petokset ja muu epärehellisyys • RL 38 luku, tieto- ja viestintärikokset • RL 39 luku, velallisen rikokset • RL 46 luku, säännöstelyrikokset ja salakuljetukset • RL 47 luku, työrikokset • RL 48 luku, ympäristörikokset • RL 49 luku, aineettomien oikeuksien loukkaukset • RL 51 luku, arvopaperimarkkinarikokset • sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa liittyvät rikokset

  6. Talousrikollisuus • Talousrikoksina ei pidetä muun muassa yksityishenkilönä tehtyjä: • ns. hotellipetoksia • ns. pankki- ja luottokorttipetoksia (mm. maksuvälinerikokset) • ns. vakuutuspetoksia • työttömyys- tai sosiaaliturvan väärinkäyttöä (mm. avustuspetokset) • ns. pimeää työtä (mm. veropetos) • muita petoksia, kavalluksia tai väärennöksiä • tieto- ja viestintärikoksia (atk-rikokset) • rekisterimerkintärikoksia • velallisen rikoksia • elleivät ne tapahdu yritystoimintaan rinnastettavassa, huomattavaan taloudelliseen etuun tähtäävässä toiminnassa.

  7. Harmaa talous Sellainen laillinen liike- ja yritystoiminta, josta ei suoriteta lakisääteisiä maksuja ja veroja.

  8. Talousrikollisuuden tunnuslukuja • Harmaan talouden laajuudeksi Suomessa arvioitu 5,5 % - 7,5 % bkt:sta eli 4–6 mrd. euroa / vuosi (1 % - 16 % arvioiden skaala) • vrt. Pohjoismaat noin 5 %, Italia ja Kreikka 20 %, Kaakkois-Eurooppa 36-39 % • Vero- ja sosiaaliturvamaksujen menetykset 2-2,5 miljardia eur/vuosi • rakennusalalla 400-500 miljoonaa eur/vuosi

  9. Laaja harmaan talouden sektori Tehoton julkishallinto ml. verovalvonta ja rikostorjunta Verotuksen vaikeudet Heikot julkiset palvelut Alhainen verokertymä Heikko julkinen talous Harmaan talouden vaikutukset

  10. Harmaan talouden vaikutukset • Haittavaikutukset • veronmaksuvelvollisuus vääristyy • talouselämän kilpailutilanne vääristyy • korruption kasvualusta lisääntyy • elämänlaatu heikkenee taloudellisen rikollisuuden kohdistuessa työ- ja elinympäristöön • yhteiskuntamoraali ja luottamus yhteiskuntajärjestelmään heikkenee

  11. Talousrikollisuuden uhkakuvista • Globalisaatio ja kansainvälisyys rikostorjunnassa • Järjestäytynyt rikollisuus talousrikollisuudessa (Pohjoismaissa samankaltainen tilannekuva 2012) • Verkkorikollisuus (mm. venäjää puhuvat monialaiset rikollisryhmät) • Harmaa talous kansallisesti (Baltian maiden vaikutus) • Korruptio (kansallisesti ja kansainvälisessä kaupassa)

  12. Järjestäytynyt rikollisuus: n. 84 ryhmää, n. 1200 jäsentä Enenevässä määrin talousrikoksia 1/3 tunnuksellisia ryhmiä Järjestäytynyt harmaa talous JR ryhmät osallisina harmaan talouden rikosasioissa Muiden rikosten rahoittaminen Väkivaltaiset toimintatavat Mm kiristys JR ”integraatio” lailliseen liiketoimintaan rakennustoiminta velanperintä kirjanpito Rajat ylittävä toiminta ja yhteydet Talousrikollisuuden uhkakuvista

  13. Talousrikollisuuden uhkakuvista • Europolin järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvio (OCTA) on korostanut, että rikolliset etenevät laillista liiketoimintaa hyödyntämällä ja erityisesti talous- ja petosrikollisuutta harjoittamalla osaksi yhteiskunnan laillisia rakenteita ja toimintoja • liiketoimintasektoreita tai niiden osia voi päätyä rikollisten määräysvaltaan • Ulkomaankaupan ja kauttakulkuliikenteen yhteydessä liiketoiminnan muodossa toteutettava talousrikollisuus on uhka

  14. Talousrikollisuuden uhkakuvista • Merkittävä uhka rakennusalan harmaassa taloudessa ovat liiketoimintakiellon alaiset suomalaiset • lyhyen elinkaaren yhtiöiden hyödyntäminen • liiketoiminnan organisoiminen eri valtioissa käyttäen hyväksi aukkoja valvonnassa • Erityisesti rakennusalan harmaa talous on kasvavassa määrin ammattimaisen tai järjestäytyneen rikollisuuden kontrolloimaa aliurakointitoimintaa • tulojen salaus • pimeän ulkomaisen työvoiman käyttö • pimeiden palkkojen maksua • kuittikauppa ja tilauspetokset

  15. Talousrikollisuuden uhkakuvista • Rikollisryhmien suosimien hierarkkisten valtarakenteiden ja talousrikollisten käyttämien verkostojen rinnalla on yleistynyt terrorismista tunnetun solurakenteen käyttö talousrikoksissa • ainoastaan toiminnan kontrolloija tietää koko kuvion rakenteen, mutta eri soluissa toimivat eivät tiedä toisistaan mitään • pimeästi palkattu työntekijä ei välttämättä tiedä kuuluvansa rikolliseen verkostoon tai olevansa osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa

  16. Käytännössä koettua…

  17. Havaintoja rakennusalan talousrikoksista • Alhainen kiinnijäämisriski • Piilorikollisuuden määrä jopa yli 90% • Huomattava taloudellinen hyöty • Vältetyt verot, pimeästä palkkauksesta saatava hyöty jopa 15 euroa/työntekijä/tunti • Vältetyt työnantajamaksut • ”Kuittikauppiaiden” palkkiot • Bulvaanikorvaukset • Kohtuullisen lievät seuraamukset • Vuonna 1999 ilmi tulleista törkeistä verorikoksista (271 kpl) ehdoton vankeustuomio 56 tapauksessa

  18. Havaintoja rakennusalan talousrikoksista • Tilauspetokset • Varkausrikollisuus, kavallusrikollisuus • Kätkentärikoksia, rahanpesua • Yrityssalaisuuksien vuotaminen • Lahjominen viranomaistoiminnassa / elinkeinotoiminnassa • Ympäristörikokset • Työrikokset • Työsuojelurikokset • Työsyrjintä / kiskonnantapainen työsyrjintä • Luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö

  19. Havaintoja rakennusalan talousrikoksista • Ammattimiehet • Liiketoimintakiellossa • Ulosottovelallisia • Ammatti- ja taparikolliset • Järjestäytynyt rikollisuus • Ammattimaiset kuittikauppiaat, saattohoitajat jne.

  20. KUITTIKAUPPAESIMERKKI • Rikosepäily • verorikokset • kirjanpitorikokset • työeläkevakuutusmaksupetokset • rekisterimerkintärikokset

  21. Kuittikauppa TILAAJA työ maksu lasku PIMEÄT PALKAT ALIURAKOITSIJA OMISTAJAT perusteeton lasku maksu palautus • Vaaran merkit: • lyhyen elinkaaren yritykset • edulliset hinnat • aliurakoitsijan hämärä menneisyys • työvoiman vaihtuvuus • työn laatu • käteinen raha • kielitaito • työtavat ja -menetelmät KUITTIFIRMA tilisiirto käteisnosto NOSTOYRITYS

  22. ”Rönsyily” EPÄILTYÄ KUITTIKAUPPA

  23. Talousrikostutkintaresursseista n. 480 talousrikostutkijaa, joista n. 180 pääkaupunkiseudulla 162 talousrikostutkijaa KRP:ssä 45 talousrikostutkijaa tullissa

  24. KRP:n tutkintaosasto Päällikkö Heikki Kopperoinen • Apulaispäällikkö • Lauri Leppänen • Operatiivinen toiminta • Apulaispäällikkö • Leila Melander • Johdon tuki • Talous- ja henkilöstöasiat Järjestäytynyt rikollisuus Ari Karvonen Vantaa, Tampere, Joensuu, Oulu Turku, Vaasa, Kuopio, Rovaniemi Mikkeli, Jyväskylä, Maarianhamina • Talousrikollisuus • Jaakko Christensen • Erityisen vaativa talousrikostutkinta • Reaaliaikainen tutkinta • Tietotekniikkarikostorjunta • Asiantuntija- ja tukitoiminto • Henki- ja muu vakava rikollisuus • Tero Haapala • Vaativa taktinen rikostutkinta • Vaativa poliisitutkinta, • mm. DVI -uhrintunnistus ja suuronnettomuuksien ja muiden vakavien onnettomuuksien tutkinta Kohdetorjunta - Lauri Leppänen Tutkintajärjestelyt - Lauri Leppänen Kehittäminen - Leila Melander

  25. Talous- ja tietotekniikkarikollisuuden torjunta KRP:n talousrikostutkinnan pääpaino: • reaaliaikaisissa törkeissä (JR-) talousrikosjutuissa, • laajojen ja vaativien lahjusrikosten tutkinnassa, • useita petoksia, velallisen rikoksia ja veropetoksia käsittävissä laajoissa ja kv. jutuissa, • ympäristörikostutkinnassa, • ensimmäisessä terrorismirikoksen tutkinnassa sekä • vaativissa ja erittäin laajoissa tietotekniikkarikosjutuissa (haittaohjelmilla toteutettuja petoksia ja tietomurtoja).

  26. Talous- ja tietotekniikkarikollisuuden torjunta • TTR:n työpanoksesta merkittävin osa on mennyt tietotekniseen tutkintaan, jonka volyymi vuonna 2011 vastasi neljän aikaisemman vuoden kokonaismäärää ja vuoden 2012 ensimmäisen 66 kk aikana jo ylitti 2011 määrät • Rikoshyötyä KRP on saanut yhteensä vuonna 2011 n. 11,5 m € ja vuoden 2012 aikana n. 13 m €

  27. PTR rikostiedustelu ja analyysi (PTR) Kohdetorjunta Talousrikostorjunnan tukiyksikkö Harmaan talouden selvitysyksikkö Ulosoton erikoisperintä Rikoshyödyn jäljittäminen Avainsyyttäjät Liiketoimintakielto ja sen valvonta Yhteiset tutkintaryhmät / Joint Investigation Teams (JIT) Yhteinen talousrikostorjuntakoulutus Torjunnan muita menetelmiä…

  28. Tutkinnan johtaminen

  29. Ensi askeleet • Tutkintapyynnön / rikostiedustellun jutun kirjaaminen ja salaaminen • Tutkintapyynnön / rikostiedustelumuistion ja liiteaineiston analysointi • käydään tutkintaryhmän kanssa läpi • tutkinnanjohtaja hahmottelee alustavan ”esityksen” epäillyistä rikoksista ja tunnusmerkistötekijöistä sekä näyttökysymyksistä • Tiedonhallinta-alustat ja analysointivälineet

  30. Ensi askeleet... • tutkintapyynnön täydennys, pyydetään lisää asiakirjoja, pankkitiedustelut ym. aineistoa • Ilmoitus syyttäjävirastolle (yhteistyö alkaa) ETL 15 § • Esitutkinta -aineiston järjestely: sähköiset tiedostot, skannaukset, liiteluettelo ym. - aineiston paikka tutkinnan kuluessa - salassa pidettävä tieto - merkinnät mm. tutkintasuunnitelmaan - tutkintapalaverissa käsiteltävät asiat

  31. Tutkintaryhmä • Jutun laajuus/resurssit • arvioitava alustava jutun kesto ja riittävät resurssit - kuulustelujen määrä, pakkokeinot, erit. PKL 5 a § • Useamman tutkinnanjohtajan ja yleisjohtajan määrääminen • Erityisosaaminen • erityiset kuulustelutaidot • lainsäädännön tai taloushallinnon tuntemus (laajuus, sähköinen kirjanpito..) • tekninen osaaminen - telekuuntelu, elektronisen todistusaineiston tutkiminen, analyysiohjelmat, • telekuuntelu ja muut salaiset pakkokeinot • muu tiedonhankinta mm tarkkailu • kansainvälinen yhteistyö - tarvittava kielitaito - oikeusavut, JIT

  32. Tutkintasuunnitelma • Tutkinnanjohtaja laatii tutkintasuunnitelman yhdessä päätutkijan / tutkintaryhmän kanssa • Suunnitelma käsitellään syyttäjän kanssa - erityisesti pakkokeinojen suunnittelu • Suunnitelmasta muokkautuu hyvin tehtynä johdannon pohja

  33. Tutkintasuunnitelma... • Tutkittava asiakokonaisuus lyhyesti • kuvataan epäillyt rikokset (hyödynnettävissä tutkinnan kuluessa esim. oikeusapuja laadittaessa, asian esittelyssä syyttäjälle, asianomistajalle, yhteistyökumppaneille • kuvataan sovellettava lainsäädäntö • tunnusmerkistötekijät (tavallinen/törkeä) • ongelmat (lainsäädännölliset, näyttöongelmat)

  34. Tutkintasuunnitelma

  35. Tutkintasuunnitelma... • Työmäärä • kuulustelut, asiakirja-aineisto, pakkokeinot, käännökset, elektroninen todistusaineisto, oikeusavut • erityiskustannukset - matkustaminen, lausunnot (kustannuslaskelma) • rikoshyödyn selvittäminen ja pois ottaminen

  36. Tutkintasuunnitelma... • Omaisuuskartoitus • raha- ja arvo-osuustilit • Kiinteistöt, ajoneuvot (autot, veneet…) • vakuutukset ym. • kokonaisarvio omaisuudesta (vrt. kuulustelun yhteydessä tehty asiakirja) • salassa pito (JulkL 24 § 1mom. 23 kohta) • tutkintasuunnitelma ja julkisuuslaki (JulkL 24 § 1 mom. 5 kohta)

  37. Tutkintasuunnitelma... • Tutkintataktiset toimenpiteet • iskujen järjestys, pidättämiset, kuulustelut • erityisosaaminen: kielitaito, tekniikka/ATK, juridiikka, taloushallinto, analyysi…

  38. Tutkintasuunnitelma... • Syyttäjäyhteistyö • syyttäjä(t) mukaan jo tutkintasuunnitelman laadintavaiheessa • suunnitelma käydään läpi yhdessä syyttäjän kanssa • pyritään ennakoimaan mahdolliset prosessuaaliset, lainsäädännölliset ym. kuopat • sitoutetaan syyttäjä muun tutkintaryhmän ohella tutkintasuunnitelmaan • ennakkotapaukset (KKO/HO)

  39. Tutkintasuunnitelma... • Erityisosaaminen ja palvelut • kielitaito • tekniikka, sähköisten tietovälineiden tutkiminen • juridiikka, taloushallinto • analyysihenkilön tarpeellisuus tutkintaryhmän jäsenenä (analyysiohjelmien käyttö) • Kaaviot, aikajanat ym. • tulkkaus ja käännöspalvelut (varaus) • osataan varautua ja varata tarvittavia tukipalveluja ajoissa

  40. Tutkintasuunnitelma... • Taktiset näkökulmat esim. • miten tutkintatoimenpiteet mitoitetaan ja ajoitetaan • epäiltyjen väliset suhteet (sukulaisuus, motiivit, kumppanit samassa teossa, vaikutus kiinniottoon) • sotkemisvaaran kartoittaminen (epäillyt, todistajat) • pakkokeinojen käyttö (etsinnät ja kiinniotot – samanaikaisuus) • kohteiden ryhmittely aaltoihin (kaikkia ei voi ottaa samanaikaisesti) • ketkä on kuultava ja eristettävä ehdottomasti • vaikuttaminen todistajiin (ETL 48 §) • keitä todistajia voidaan "turvallisesti" kuulla ennen iskuja • valitaan tutkintaryhmässä vastuututkija kullekin pääepäillylle (sopivuus)

  41. Tutkintasuunnitelma... • Tiedottaminen • sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen • Salassa pidettävän tiedon käsittely (mm. Paunio) • sovitaan tutkintaryhmässä jutun "sisäisestä tiedottamisesta” • tutkinnanjohtaja tiedottaa (ETL 49 §: Yleisohje - ei aiheetonta epäluuloa tai vahinkoa) • EPA 9 § (tutkinnanjohtajan esimies tai hänen määräämänsä muu virkamies) • sovitaan tiedottamisesta syyttäjän kanssa (esitutkinta/syyteharkinta) • Kirjallinen tiedote: Toimittajien ”painostus”

  42. Tutkintasuunnitelma... • Aikataulu tutkinnan kestosta • perehtyminen aineistoon • tiedusteluvaihe • iskujen valmistelu • kiinniotot, kotietsinnät, vakuustakavarikot ym. • kuulusteluvaihe • pöytäkirjan laatiminen ja loppulausuntovaihe • syyteharkintaan siirtäminen • Tarkan aikataulun laatiminen ei useinkaan ole mahdollista (juttu voi muuttua olennaisesti vaikkapa ensimmäisten pakkokeinojen jälkeen)

  43. Esitutkintaptk:n johdanto • Jos laajuus tai muu syy edellyttää • Helpottaa asiaan perehtymistä ja sen hallintaa • Palvelee haastehakemuksen tai sjp:n tekemistä • Aikajärjestyksessä mitä esitutkinnassa ilmennyt • Tunnusmerkistön kuvailu • Riidanalaiset todistelua edellyttävät tosiseikat eli todisteluteemat • Johdonmukainen todisteiden esittely (asiakirjat, henkilötodistelu)

  44. HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA 2012–2015 • Hallitusohjelmassa on noin 40 suositusta • Lisäksi hallitusohjelmassa viittaukset: Työ- ja elinkeinoministeriön 3/2011 valmistuneeseen rakennus- ja ravintola-alaa koskevaan mietintöön, jossa n. 50 suositusta • Eduskunnan tarkastusvaliokunnan täysistunnossa hyväksyttyyn mietintöön 9/2010, jossa n. 25 suositusta • Valmistelutyöryhmässä on ollut edustus useista eri ministeriöistä ja viranomaistahoista. Mm. OM, VM, SM, STM, TEM, PoHa, VKSV, VVV, Verohallinto, Tulli, KRP • Valmistelussa mukana olevilta tahoilta on hallitusohjelman ja viittausten lisäksi tullut 60 ehdotusta

More Related