1 / 54

Multimediatyövälineet

Multimediatyövälineet. T-111.4003 2006-2007. Kurssi syksy ja TAMMIKUUSSA palautustilaisuudet! Luennot tiistaisin klo 14-16 Harjoitusryhmien vastaanottoajat T-talon Mediariihissä Ke 10-12 / Marko Åkerberg To 14-16 / Leo Holsti Multimediatuontannon työvälineitä

stamos
Download Presentation

Multimediatyövälineet

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Multimediatyövälineet T-111.4003 2006-2007

  2. Kurssi syksy ja TAMMIKUUSSA palautustilaisuudet! • Luennot tiistaisin klo 14-16 • Harjoitusryhmien vastaanottoajat T-talon Mediariihissä • Ke 10-12 / Marko Åkerberg • To 14-16 / Leo Holsti • Multimediatuontannon työvälineitä • PhotoShop, FreeHand, Flash, animointi, äänten jälkikäsittely, video, DVD • http://www.tml.hut.fi/Opinnot/T-111.4003

  3. Harjoitustyöt • Tehtävät ilmestyvät kurssin sivuille. • Palautuksen linkki omalle assarille mailitse. • Myöhästymisistä sakotetaan numerossa. • Ilmoita etukäteen jos myöhästyt tehtävänpalautuksessa. • Kurssilla ketjutetaan tehtäviä toisiinsa. • Harjoituksia kannattaa upottaa lopputöihin, jos keksii jo alkuvaiheessa aiheet.

  4. Lopputyö • Mieti lopputöiden aiheet jo alkuvaiheessa. • Synopsis assareille viimeistään 17.10. Synopsis arvostellaan harkkatyönä. • Kaksi lopputyötä: Flash ja DVD. • Tammikuussa esittelytilaisuudet, joihin ilmoittautuminen myöhemmin Topissa.

  5. Esimerkkiaiheita • Animaatio • Soitin • Matkakertomus • Portfolio • Lasten peli • Mainos • Opetusohjelma • Taideteos

  6. Arvosana • Arvosana pakollinen • Lopputyössä arvostetaan mm. omintakeisuutta, työn määrää, viimeisteltyä kokonaisuutta ja ulkoasua sekä selkeää toimivuutta. • Kurssin arvosana: 50% harkat + 25% Flashtyö + 25% DVD-työ + 5% esitteleminen palautustilaisuudessa (= 105%)

  7. Harjoitustöiden palauttaminen • Omalle kotisivulle kansioon ”mm” • Linkki mailitse omalle assarille. • Mailiin 2-5 kappaleen selostus miksi ja millä tavalla (yksikertainen työselostus ilman hienostelua). • Mitä yritin • Miksi • Miten • Kenelle • Palauta työt sekä lopullisessa muodossa että työtiedostona. Kuva-harjoitukseen raakakuvat mukaan.

  8. Palautuksista • Tarkista aina että työ toimii myös muilla laitteilla. • Jos Internet ei toimi (lopputyössä). • Tarvittavat kodekit, playerit, fontit yms. • Huomioi ohjelmien mahdollisesti vanhemmat versiot luokissa ja esittelykoneella. • Palauta työt lopullisessa muodossa. • lopputyöt esittelet, ”myyt” yleisölle.

  9. Lopputyön arvostelu • Käytettävyys • Visuaalinen suunnittelu • Interaktion suunnittelu • Aihe (omintakeisuus ja toimivuus) • Huolellisuus • Esittäminen

  10. Kurssin infoa • Katso kurssin sivuilta tärkein tieto. • Assistentit mailitse tai vastaanottoajoilla. • Irc-kanava #mmtyovalineet keskusteluun. • Uutisryhmä mmtyovalineet keskusteluun ja yleisiin ja lentäviin kysymyksiin vastauksiin.

  11. MULTIMEDIAN SUUNNITTELU

  12. Teoksen rakentaminen • Multimediateoksen tavoitteet • Resurssien kartoitus (mitä kuvaa, tietoa ym.) • Kohderyhmäanalyysi, rajaus ja laitteet • Suunnittele rakenne, käyttöliittymä • Ulkoasu, kuvitus (hyvä tietää esim. videoclippien koot) • Rakentaminen • Testaus, käyttäjien palaute

  13. Kohderyhmä • Millaista kieltä, millaista ulkonäköä • Millaisia tunteita halutaan herättää (fontit, värit, symbolit, asemointi...) • Millainen kuva halutaan antaa (...) • Millaista käyttöliittymää kohderyhmä ymmärtää? • Mitä erityisryhmiä huomioidaan? • Millaisilla laitteille työ suunnataan? • Mitä näyttöjä (piennäytöt?), Web-safe-värit, erilaiset selaimet...

  14. Media • Siirtonopeus rajaa sisältöä • Siirtonopeus (esim. 10 Mt videon lataaminen Modeemi 28,8 kt/s kestää n. 6 min.

  15. Käytettävyys • Mitä ihmiset useimmiten hakevat? Mikä on oleellisinta? Mistä ihmiset hakevat? • Mieti navigaatiokaavio tarkkaan. • Käytön helppous arviointiperuste. • Tärkeä testata kaverilla ymmärrettävä käyttöliittymä.

  16. Määritelmiä • Helppokäyttöisyys: kuinka helposti käyttäjä oppii käyttämään tuotetta. • Saavutettavuus: kuinka erilaiset käyttävät voivat päästä tuotetta käyttämään. • Tehokkuus: kuinka nopeasti käyttäjä saa haluamansa toiminnot eli miten helposti useimmiten tarvittavat toiminnot ovat saatavissa.

  17. Hyvä käytettävyys • Erota toiminnat selvästi toiminnallisiksi osiksi tuotetta. • Eri toiminnoista näkyy mitä niistä tapahtuu. • Tarjoa käyttäjälle selkeä käsitemalli siitä, mitä tuotteella voidaan tehdä ja mitä ei. • Käyttäjä saa toiminnastaan palautetta jotta pysyy mukana, mitä on tapahtunut ja tapahtuu. • Varaudu käyttäjän tekemiin virheisiin. Älä tuota käyttäjälle epäselviä virheilmoituksia. Virheensieto.

  18. Mikä on tarkoituksen mukaista? • http://www.phsinteractive.fi/kilpailut/vuodenhuiput04/anssi/bannerit/bannerit.html (Grafian 2003 voittaja. Auta Anssia). Yksinkertainen ulkoasu, ei mitään turhaa kuvallista eikä sanallista eikä häiritsevää kilkettä. • http://www.laitilan.com/ Intuitivinen käyttöliittymä, josta käyttäjä saa palautetta koko ajan, vaikka kysymyksessä olisi vain teoksen lataaminen.

  19. Tekijänoikeudet • Kysy saako kuvaa käyttää • Kuvaajalta • Kuvassa tunnistettavilta henkilöiltä (Ei koske julkisia henkilöitä). • Teosto on Suomessa laaja. www.teosto.fi. Se suojelee sinunkin oikeuksiasi, jos olet sen jäsen. • Jos haluat työsi julkiseksi, huomioi tekijänoikeudet joka vaiheessa.

  20. KUVA

  21. Työn alussa • Gamma-arvoksi 2,2. vanhat Macintoshit ovat 1,8, uudet PC:t 2,5. • Ympäröivä työpöytä harmaaksi, mustaksi tai valkeaksi, koska väri havaitaan suhteessa viereisiin väreihin.

  22. Kuvan muoto PSD: Säilytä aina työtiedosto photoshopin omana tiedostona. Säilyttää mm. layerit. JPEG: (.jpg) Hävittävä pakkaus. Eri vahvuuksia, webiin tarvittaessa progressiivisesti. Progressiivinen pakkaus ei välttämättä avaudu muissa ohjemissa. Täysvärikuvia eli 42-bittisinä (16,7 milj. väriä). GIF: Pakkaava, läpinäkyvyys mahdollista, ilmaisohjelmat eivät aina näytä giffiä (LWZ-pakkauksen tekijänoikeudet), maksimissaan 256 väriä. Väripaletti valitaan kuvakohtaisesti. PNG: Kaikki selaimet ei tue, kehitetty web-käyttöön. Häviötön, 16-bittinen tuki, sopii animointiin.

  23. EPS: Encapsulated Post Script on yleinen grafiikka-ja taitto-ohjelmissa. Tallentaa sekä vektori- että bittikarttagrafiikkaa. TIFF: (.tif) Tagged Image File Format on laitteistoriippumaton ja säilyttää kuvan laadukkaana mutta raskas. PICT: (.pict) Mac-maailman bittikarttakuva. PMB: (Bitmap), ei alfa- tai spottivärikanavaa. PDF: Myös Photoshopissa tietyin rajoituksin. Filmstrip: Premierin kuva. PCX: Bittikarttakuva, häviötön RLE pakkaus.

  24. PHOTO CD: Photoshop vain lukee TARGA: Dos RAW: Raskas PIXAR IFF SCITEX

  25. Pikselikuva • Vektorigrafiikkakuva • Kuvat: Kuvankäsittelyn perusteita – EVTEK Henkilöstökoulutus 2002

  26. Väriavaruus • Photoshopilla laajin, suppeammasta päästä esim. web-safe colors. • Jokaisella pikselillä on yksi väri. • Pikselin värivaihtehtojen lukumäärä riippuu bittimäärästä. Siitä tulee värisyvyys eli bittisyvyys. • Esim. Skannereilla vaihtelee 24 - 48bit.

  27. Väritila • RGB näytön/TV-vastaanottimen värijärjestelmä. • CMYK printeissä ja painotuotteissa. Photoshop imitoi tällöin painotuotetta. • Lab-colors hyvin laaja, perustuu ihmissilmän kykyyn havaita värit. (2 sävyä + kirkkaus) • Ideksoidut värit: väripaletteja, käytetään gif-tiedostoja luotaessa.

  28. Additiivinen ja subtratiivinen värijärjestelmä Kuvat: Kari Jouko Räihä: Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus

  29. Värin säädöt • Kuvankäsittelyohjelmissa usein • Värivivahde • Kylläisyys (värin määrä, ”voimakkuus”) • Valööri • Eri täysin kylläisillä väreillä tummuus on erilainen.

  30. Resoluutio • Ruuturesoluutio: 72 dpi ja 96 dpi kertovat ainoastaan monitoreiden näyttöresoluution (montako pistettä tuumalla). • Tulostusresoluutio: määrää kuvan tulostuskoon. Esim. sanomalehti: 170 dpi, aikakauslehti 266 dpi, mainos 300 dpi. • Tulostimen resoluutio: Tulostimen maksimiresoluutio (kuvapistetiheys). • Skannausresoluutio: Kuvanlukutiheys. (Värisyvyys on toinen tärkeä skannerin ominaisuus.) • Optinen resoluutio = skanneri todellinen kuvanlukutiheys. • Interpoloitu resoluutio = ohjelmallisesti ”paranneltu”.

  31. Tarkkuudesta Vaatimus vaihtelee • Web: 72 • Julistetulostus 100 • Paperitulostus (175 lpi) 271 • Filmitulostus 650 Skannattaessa ota huomioon loppukäyttö: • Turhanpäiten raskas kuva vie tilaa. • Mitat pienennettävä käsityönä.

  32. GRAAFINEN SUUNNITTELUSovellettu taide, joka välittää informaatiota ja ottaa samalla huomioon taloudelliset ja psykologiset seikat.

  33. Alitajuntaan • Värit • Muodot • Volyymi (syvyys) • Perspektiivi • Rytmi • Suhteet • Jännite • Liike (esim. epäskarppius, vauhtiviivat, symmetria-epäsymmetria, vinous, aaltoviiva, spiraali, kuvioinnin vaihtelu tekstuurissa)

  34. Esimerkkikuva Diacomo Palla: Koiraa ulkoiluttamassa www.msubillings.edu/art/Futurism.htm (ensimmäinen kuva) Kuvassa on kuvattu liikettä eri monella tapaa.

  35. Katseen reitti • Katse liikkuu kuvassa • Länsimaissa vasemmalta oikealle jne. • Sitä voidaan ohjata mm. • Voimakkaat linjat • Ympyrä, joka aina palaa lähtöruutuun • Edestakaisin jumittaminen • Pysäyttäjät, kuten selkeä linja • Katse (kuvassa olijan)

  36. Esimerkkikuva www.spaceandmotion.com/ Philosophy-Art-Truth.htm ja sieltä Madonna ja lapsi (Madonna of the Yarnwinder)

  37. Kultainen leikkaus Miten kaniinien lisääntyminen liittyy hyvään sommitteluun? • Leonardo Fibonacci 1200 luvulla keksi sen avulla kuvataiteessa ja musiikissa harmonisena pidettävän lukusarjan. (F1) u1 = 1  ja  u2 = 1   (F2) un+1 = un + un-1 ,  jossa n on luonnollinen luku, ja on vähintään 2. • Jo 500-l eaa Theano (matemaatikko, Pythagoraan vaimo) kirjoitti kultaisesta leikkauksesta.

  38. Symmetria - Dynaamisuus Tasapainottumuus häiritsee. Liika symmetria tylsää.

  39. Rytmi • Teatterin taika: tapahtumat tulevat niin nopeasti, että ajatus ei ehdi harhautua, ja niin hitaasti että ehtii ymmärtämään mitä tapahtuu. • Kuvassa (toistuvat muodot), tarinassa, sarjakuvassa, multimediaesityksessä, videossa jne on rytminsä.

  40. Typografia • Fontit ja niiden asemointi luo mielikuvia. Teoksen luonne? • Pistekoko: kirjaimen koko pisteinä (pica:ssa 1 piste = 0,3517mm). • X-korkeus=mitta keskilinjasta peruslinjaan, eli pienaakkosten korkeus ilman pidennyksiä. Vaikuttaa kirjaimen koon mieltämiseen usein enemmän kuin pistekoko. • Suuri x-korkeus parantaa tekstin luettavuutta (mahdollistaa pientenkin kirjasinten käytön). • Kirjasinkoko = kirjasin + reunukset.

  41. Kirjasinlajeista • Serif Serif: pääteviivallinen kirjain (roomalainen). • Sans Serif: pääteviivaton (groteski) • Kirjasinperhe: tavallinen fontti + lihavoitu jne. versiot. • VERSAALI gemena KAPITEELI • Antiikva: päätteellinen kirjasintyyppi jossa pystysuorat linjat ovat laihoja, vaakasuunnat lihavia. • Kaikki fontit (esim. Bodoni) ei sovi verkkojulkaisuun (muotokieli ei kestä pienennystä ja pikselöintiä). • Ariel kestää pienennystä paremmin kuin Times.

  42. Yleistä typografiasta • Luettavuudessa tärkeää kontrasti (värit + tummuus ja vaaleus) • Linjat yksi kuvallinen elementti ja jäsentelykeino. • Ei liian pitkiä rivejä (30-60 merkkiä). • Jäntevä kirjain > selkeä sanakuva > taloudellinen tilankäyttö. • Mieti kerralla kaikki tyylit (otsikot, väliotsikot, valikot, linkit jne.)

  43. Esimerkkejä • Ks. Linkkisivu!

More Related