1 / 68

ADHD – oireet ja diagnostiikka

ADHD – oireet ja diagnostiikka. 50 lennokasta vuotta. Salo, la 11.11.2011 Lastenpsykiatrian ylilääkäri, erityistason perheterapeutti Pekka Räisänen, Vaasan TK Nuorisopsykiatrinen asumiskoti Puro .

adrina
Download Presentation

ADHD – oireet ja diagnostiikka

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. ADHD–oireet ja diagnostiikka 50 lennokasta vuotta. Salo, la 11.11.2011 Lastenpsykiatrian ylilääkäri, erityistason perheterapeutti Pekka Räisänen, Vaasan TK Nuorisopsykiatrinen asumiskoti Puro P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  2. HISTORIAA (S. Sandberg et J. Barton (2002), kirjassa Hyperactivity and attention disorders of childhood, 2. painos, toim. Seija Sandberg , ss. 1-29. Cambridge: Cambridge University Press) • ADHD on lyhenteenä uusi, mutta ilmiönä vanha. • Kanner: Textbook of Childpsychiatry (1957) ei sisältänyt viittauksia hyperaktiivisuuteen diagnostisena käsitteenä. • Psykologien parissa laajalti käytetty Johnson and Medinnus: Child Psychology (1969) sisälsi vain kaksi (!) sivua 657 sivun teoksesta tarkkaavuuden kirjosta. • Toisaalta saksal. Hoff: Lehrbuch der Psychiatrie (1956) käsitteli ”hyperkineettistä häiriötä” P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  3. HISTORIAA II • Kuitenkin jo James, W: The Principles of Psychology (1890) käsitteli tarkkaavuuden psykologiaa. • Vaikka Hyperaktiivisuutta/tarkkaavuuden ongelmaa joskus pidetään ”amerikkalaisena ilmiönä”, on eurooppalaisessa psykiatrian/psykologian kirjallisuudessa termiä käytetty pian 120 vuotta! P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  4. HISTORIAA III • Sata vuotta sitten oireilun (tarkkaavuuden ylläpitämisen vaikeus, itsekontrollin/tahdon puute, rauhattomuus ja impulsiivisuus yhdistyneenä lieviin neurologisiin löydöksiin esim. motoriseen kömpelyyteen, ja synnynnäisiin anomalioihin) katsottiin johtuvan ”tahdon” puutteesta ja ”häiriöstä moraalin kontrolloimisessa”(moral dyscontrol). Vrt. nykykäsitykseen EF:n (executive functions) häiriöistä yhtenä ADHD pääoireena. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  5. ADHD • Jostain syystä ADHD:ta pidetään edelleen epäluotettavana diagnoosina, joka sekoittaisi ymmärrystämme lasten käytöshäiriöiden ”todellisista” syistä. • Tuhannet tieteelliset tutkimukset ja kliininen kokemus ovat kuitenkin kiistatta osoittaneet kyseisen häiriön olemassaolon. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  6. MOTTO • ADHD ON VAKAVA KANSANTERVEYDELLINEN ONGELMA! • SEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN, HYVÄ HOITO JA KUNTOUTUS SÄÄSTÄVÄT PALJOLTA INHIMILLISELTÄ KÄRSIMYKSELTÄ! P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  7. PSYYKKISTEN HÄIRIÖIDEN YLEISYYS LAPSILLA JA NUORILLA • M. Rutter & al : 10-11 v. Brittiläisistä lapsista 12 %:lla (Isle of Wight) - 25 %:lla (Lontoo) psyykkisiä häiriöitä (lomakkeet + vanhempien ja lapsen haastattelu) • K. Kumpulainen & al, K. Puura & al tutkineet suomessa 8-9 vuotiaita • Muutkin tutkimukset (4-18 v.) Antaneet samansuuntaisia tuloksia: P = 14-26 % • Amerikkalaisessa seurantatutkimuksessa todettu, että 23 ikävuoteen mennessä noin 90 % lapsista tai nuorista oli sairastanut jonkin psyykkisen häiriön! P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  8. Psyykkisten häiriöiden yleisyys alaikäisillä • Useimmissa tutkimuksissa psyykkisten häiriöiden suhde: • -pojat > tytöt • -vanhemmat lapset > nuoremmat lapset • -kaupunkilaislapset > maalaislapset • -matala sosioekonominen luokka > korkea • Paljon monioireisia ts. häiriöt kasaantuvat P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  9. Käypä hoito -suositus • Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoito • Duodecim 2007;123(24):3042-60 • - ADHD lisää hoitamattomana psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä! • - Keskeiset hoitomuodot: potilaaseen ja ympäristöön kohdistuvat tukitoimet + tarvittaessa lääkitys • - Huomioi siirtymävaiheet kouluasteesta toiseen (ja työelämään)! P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  10. AKTIIVISUUDEN JA TARKKAAVUUDEN HÄIRIÖ • ADHD = attention deficit and hyperactivity disorder = aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö • ADD = attention deficit disorder= tarkkaavaisuushäiriö • MBD = minimal brain (disorder) dysfunction = ADHD + motoriset ong. + oppimisvaikeudet/hahmotushäiriöt(Suomessa ja Norjassa.) • DAMP = deficits in attention, motor control and perception = tarkkaavaisuushäiriö, motorinen kömpelyys ja hahmotushäiriö(käytössä lähinnä vain Ruotsissa.) P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  11. ADHD:n esiintyvyys • -Lievempää ADHD:n oireilua joissakin tutkimuksissa jopa 18%:lla. • -Diagnostiset kriteerit täyttyvät eri tutkimuksissa 4-10 %:lla. • -Suomessa v. 1989 8-vuotiailla 4 % (tytöillä 2:lla, pojilla 6%:lla) • -Pohjois-Suomessa v. 2004 16-18-v. 8,5 % P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  12. ADHD:n diagnostiikka I • Potilaan haastattelu ja tutkimus (käytös!) • Vanhempien haastattelu (käytös kotona!) • Tieto potilaan käyttäytymisestä muissa tilanteissa (päiväkoti, koulu, harrastus, työ): • - lomakkeet (esim. DBRS, Conners, Viivi), puhelu • Psykologin (aikuisilla neuropsykologin) tutkimus: onko oppimisvaikeuksia P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  13. ADHD:n diagnostiikka II • Tarvittaessa puhe-, toiminta- ja fysioterapeutin arvio. • EEG-, CT- tai MRI –tutkimuksista ei hyötyä diagnoosin kannalta P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  14. ADHD:n oirekuva ja diagnostiset kriteerit • - (Jotkin oireet) Alkaa ennen 7 v. ikää, usein jo alle 5 v • - (Joidenkin) Oireiden täytyy esiintyä ainakin kahdessa eri ympäristössä (koti, koulu/päiväkoti, pihapiiri, vastaanotto) vähintään 6 kk:n ajan • -Kolme eri oireryhmää: • 1) keskittymisvaikeudet, ainakin 6 oiretta 9:stä oltava • 2) hyperaktiivisuus, ”aina vauhdissa”, ainakin 3 oiretta 5:stä • 3) impulsiivisuus, ”tekee ensin, ajattelee sitten”, minimi 3 oiretta 4:stä • [DSM-IV:ssä 2) + 3):sta ainakin 6 oiretta 9:stä] P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  15. ADHD ja sen kriteerit kahdessa eri tautiluokituskäsikirjassa I • WHO:n tautiluokitus ICD-10 luokittelee kaikki sairaudet, myös psykiatriset. Suomessa virallinen psykiatrinen diagnostiikka (koodimerkinnät) perustuu siihen. • Kuitenkin APA:n (American Psychiatric Association) psykiatrinen tautiluokitus DSM-IV:n kriteerit ovat selkeämmät ja luotettavammat kuin vastaavat ICD-10:n psykiatrian osa-alueen kriteerit. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  16. ADHD ja sen kriteerit kahdessa eri tautiluokituskäsikirjassa II • Tieteellisen psykiatrisen tutkimuksen diagnostiikka perustuukin DSM-IV:een. • Vaikka DSM-IV ja ICD-10:n psykiatrian osuus ovat hyvin pitkälti identtiset, on tietyissä diagnooseissa (esim. ADHD:ssa) kuitenkin joitakin eroja. Näissä tapauksissa yleensä kriteerit otetaan DSM-IV:stä ja koodi ICD-10:stä. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  17. F90 Hyperkineettiset häiriöt I(Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) Ominaista: i) ”varhainen alku, tavallisesti ennen 5 v ii) kestävyyden puute älyllistä osallistumista vaativissa toiminnoissa, iii) taipumus siirtyä toiminnasta toisen saamatta mitään valmiiksi sekä iv) järjestymätön, hajanainen ja liiallinen toiminnallisuus.” ”Häiriöt kestävät tavallisesti läpi kouluvuosien ja jopa aikuisikään asti, mutta usein tapahtuu asteittaista paranemista aktiivisuudessa ja tarkkaavuudessa.” P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  18. F90 Hyperkineettiset häiriöt II(Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) • ”Diagnoosi voidaan asettaa aikuisellekin.” • ”Ylivilkkaat lapset ovat usein tapaturma-alttiita, piittaamattomia vaaratilanteissa ja toimivat hetken mielijohteista. Aiheuttavat usein kurinpito-ongelmia, mutta rikkovat sääntöjä pikemminkin ajattelemattomuuttaan kuin tahallaan. Suhde aikuisiin on usein estoton, koska siitä puuttuu normaali varovaisuus ja pidättyväisyys. Eivät ole suosittuja toisten lasten keskuudessa ja voivat joutua eristetyiksi.” P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  19. F90 Hyperkineettiset häiriöt III(Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) • A. Keskittymiskyvyttömyys (ainakin 6/9) • (1) Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin epäonnistuu tai potilas tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muissa tehtävissä. • (2) Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epäonnistuu usein. • (3) Usein ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle puhutaan. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  20. F90 Hyperkineettiset häiriöt IV(Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) • A. Keskittymiskyvyttömyys (ainakin 6/9) • (4) Ohjeiden noudattaminen ja koulu-, koti- tai työtehtävien valmiiksi tekeminen epäonnistuvat usein (ei johdu uhmakkaasta käytöksestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää ohjeita). • (5) Kyky järjestää tehtäviä tai toimintoja on usein huonontunut. • (6) Usein välttää tai kokee voimakkaan vastenmielisenä tehtävät, jotka vaativat psyykkisen ponnistelun ylläpitämistä, kuten läksyt P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  21. F90 Hyperkineettiset häiriöt V(Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) • A. Keskittymiskyvyttömyys (ainakin 6/9) • (7) Kadottaa usein esineitä, jotka ovat tärkeitä tietyissä tehtävissä ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita, kyniä, kirjoja, leluja tai työkaluja. • (8) Häiriintyy usein helposti ulkopuolisista ärsykkeistä. • (9) On usein muistamaton päivittäisissä toiminnoissa. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  22. F90 Hyperkineettiset häiriöt VI(Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) • B. Hyperaktiivisuus (ainakin 3/5) • (1) Liikuttelee usein levottomasti käsiään tai jalkojaan tai vääntelehtii tuolillaan. • (2) Lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla tilanteissa, missä edellytetään paikalla pysymistä. • (3) Juoksentelee tai kiipeilee tilanteissa, missä se ei kuulu asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä pelkkänä levottomuuden tunteena). P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  23. F90 Hyperkineettiset häiriöt VII(Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) • B. Hyperaktiivisuus (ainakin 3/5) • (4) On usein liiallisen äänekäs leikkiessään tai ei onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin. • (5) On motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eikä aktiivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön mukaan tai ulkoisista vaatimuksista. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  24. F90 Hyperkineettiset häiriöt VIII(Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) • C. Impulsiivisuus (ainakin 3/4) • (1) Vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat valmiina ja estää vastauksellaan toisten tekemiä kysymyksiä. • (2) Ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa vuoroaan peleissä tai ryhmissä. • (3) Keskeyttää usein toiset tai on tunkeileva (esim. tunkeutuu toisten keskusteluihin ja peleihin). • (4) Puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  25. F90 Hyperkineettiset häiriöt IX(Psykiatrian luokituskäsikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) • Diagnostiset kriteerit (jatkoa): • Kohtien (A-C) oireet aiheuttavat kliinisesti merkittävää ahdistusta tai sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen heikkenemistä. • Poissuljettava ahdistuneisuushäiriöt, mania, depressio sekä laaja-alaiset kehityshäiriöt. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  26. DSM-IV JA ADHD I • DSM-IV (APA:n eli Amerikan psykiatriyhdistyksen luokituskäsikirja) jakaa ADHD:n kolmeen eri alaryhmään vallitsevien oireitten perusteella (DSM-IV:ssä lueteltu samat oireet kuin ICD-10:ssä, mutta DSM-IV tarkastelee hyperaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireita yhtenäisenä ryhmänä). DSM-IV Diagnostiset kriteerit, Suomen Psykiatriyhdistys r.y. ja American Psychiatric Association, Finnreklama Oy 1997 P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  27. DSM-IV JA ADHD II • 1)Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, pääasiallisesti tarkkaamattomuustyyppi (Predominantly Inattentive Type) • -Tarkkaamattomuusryhmästä vähintään 6 oiretta (useat aikuispsykiatrit katsovat 4 oireen riittävän);Yliaktiivisuus ja Impulsiivisuus –ryhmästä alle 6 oiretta. • Tästä alaryhmästä käytetään joskus ADD-termiä (etenkin jos ylivilkkautta ja impulsiivisuutta ei ole juuri lainkaan). P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  28. DSM-IV JA ADHD III • 2) Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, pääas. yliaktiivinen/impulsiivinen tyyppi (Predominantly Hyperactive-Impulsive Type) • - Tarkkaamattomuusryhmästä alle 6 oiretta; Yliaktiivisuus ja Impulsiivisuus –ryhmästä vähintään 6 oiretta. • Tämä ADHD:n alaryhmä on yleinen ennen kouluikää, prevalenssi pienenee iän myötä. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  29. DSM-IV JA ADHD IV • 3) Edellisten yhdistelmä eli Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuus häiriö, yhdistynyt tyyppi • (ADHD, Combined Type) • -molemmista ryhmistä vähintään 6 oireita P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  30. ADHD:n komorbiditeetti I • -Usein mukana muita lasten- ja nuorisopsykiatrisia ongelmia, kuten uhmakkuushäiriötä = ODD, käytöshäiriötä = CD (P-Suomi tutkimus: CI 43 %) • Lisäksi monella on muita neuropsykiatrisia oireita: tic-toimintoja tai Touretten oireyhtymää TS (20-30 %), pakko-oireita (OCD) tai Aspergerin sdr:n (AS) piirteitä. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  31. ADHD:n komorbiditeetti II • Myös mielialahäiriöt (masennus: 22 %) • ja ahdistuneisuushäiriöt (27 % vs. 5-15 %), • oppimishäiriöt (Ruotsi: P=40 %), • puheen ja kielen kehityksen häiriöt • päihdehäiriöt(16 %) • sekä unihäiriöt • ovat yliedustettuja. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  32. MUUT NEUROPSYKIATRISET OIREYHTYMÄT • 1) Pakko-oireilu eli tvångs eli OCD (obsessive, compulsive disorder) • P = 0.3 - 0.6 %, (lievänä erittäin yleinen) • 2) Touretten oireyhtymä, P = 0.6-1.0 % • 3) Aspergerin oireyhtymä, P = 0.3-0.7 % P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  33. F42 PAKKO-OIREILU eli OCD • Pakko-oireilussa voi olla pakkotoimintoja eli kompulsioita (esim. toistuva käsien pesu, pissalla käynti, esineiden järjestely, tiettyjen reittien noudattaminen) ja/tai pakkoajatuksia eli obsessioita (esim. pelko omien ajatusten vahingollisuudesta tai ”syntisyydestä”, laskemisvimma eli aritmomania, ”pöpöjen” pelko). • OCD kuuluu myös ahdistuneisuushäiriöihin. • Usein mukana masennusta. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  34. Ticit / Touretten oireyhtymä (TS) • F95 Nykimishäiriöt • Ticit eli nykimisoireet jaetaan: • 1a) Yksinkertaisiin motorisiin tic-toimintoihin : esim. silmien räpyttely, nenän nyrpistely, olkapäiden kohauttelu • 1b) Monimuotoisiin motorisiin tic-toimintoihin : esim. hypähtelyt, kävellessä pysähtelyt, yläraajojen levittäminen sivuille, käsien räpyttely, nuuhkimiset P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  35. Ticit / Touretten oireyhtymä II • 2) Vokaalisiin eli äänellisiin tic-toimintoihin: esim. kröhimiset, niiskuttamiset, vingahtelut, haukahtelut, huudahtelut, äänien, tavujen tai sanojen (joskus jopa kirosanojen) toistelut • F95.1 Väliaikainen nykimishäiriö. Yksittäiset ticit ovat tavallisia koulunkäynnin aloittavilla, 5-9 -vuotiailla lapsilla. Kesto alle 12 kk. • F95.2 Touretten syndrooma (TS) = monimuotoiset motoriset ticit + äänelliset ticit. Kesto yli 12 kk. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  36. Aspergerin oireyhtymä eli AS • Kuuluu Lapsuusiän laaja-alaisiin kehityshäiriöihin (Pervasive Developmental Disorder, PDD) kuten autismikin • Kaksi pääoiretta: 1) Poikkeavuuksia molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (”sosiaalisesti värisokeita”) • 2) Epätavallisen intensiivisiä harrastuksia tai rajoittuneita, kaavamaisia mielenkiinnon kohteita/toimintoja P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  37. Aspergerin oireyhtymä eli AS II • Usein pikkuvanhoja, ruokien suhteen valikoivia, aistien suhteen yliherkkiä, mustavalkoisesti ajattelevia. Käsittävät asiat kirjaimellisesti. • AS:ssa voi esiintyä psykoottisia episodeja. • Suomessakin on sukuja, joissa esiintyy runsaasti skitsofreniaa ja Aspergerin oireyhtymää. P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  38. Aspergerin oireyhtymä III • Voidaan jakaa kahteen alaryhmään (by Christopher Gillberg): • 1) Lähellä varsinaisia autisteja: eivät paljon puhu, vajoavat usein ”omiin maailmoihinsa” • 2) ADHD:n tyyppisesti oireilevat • (Huom: jako on epävirallinen) P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  39. ADHD:n erotusdiagnoosi • -Oppimishäiriöt ilman ADHD:ta • -Käytöshäiriöt ----- ” ----- • -Masennus ----- ” ----- • -Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli maanis-depressiivisyys! • - PTSD • - poissaolokohtauksina esiintyvä epilepsia P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  40. F30 Mania, F31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö • Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolar disorder (BPD) eli maanis-depressiivisyys. • Masennus- ja normaalien mielialajaksojen lisäksi esiintyy hypomania- tai maniajaksoja • Manian perusmieliala on usein ärtynyt eikä euforinen. • Psykiatritkin voivat missata BPD:n! • Lapsuus bipolaarihäiriötä tutkitaan paljon. Oireilu voi muistuttaa ADHD:ta, paljon päällekkäisyyttä! (70-90 %.lla ped. BPD-potilailla myös ADHD!) P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  41. ADHD:n oirekuva • -PäiväkodissaADHD-lapsilla usein vaikeuksia sopeutua ryhmätoimintoihin. Muksivat ja tönivät toisia, eivät ymmärrä kunnioittaa toisen lapsen intimiteettiä. Aikuisen kanssa kahden kesken voi sujua erittäin hyvin, kun saavat huomiota • -elävät ikäänkuin noin yhden minuutin aikakuplassa, eivät mieti, mitä menneisyydestä voisi oppia tai mitä ongelmia voi tulla, jos teen tai tai näin P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  42. ADHD:n oirekuva nuorilla ja aikuisilla I • Iän myötä hyperaktiivisuus häviää, jolloin korkeampien aivotoimintojen eli ns. executive functions –toimintojen (EF) häiriöt korostuvat: • -suunnittelu, päätöksen tekeminen, organisointikyky, epäasianmukaisten toimintojen inhibitio häiriintyy • Saavat usein ”hankalan tyypin” maineen P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  43. ADHD:n oirekuva nuorilla ja aikuisilla II • Hoitamattomana riski lisääntyy: • - epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön • - päihdehäiriöön • - patologiseen pelaamiseen • - seksuaalirikoksiin P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  44. ADHD (tarkkaamaton alamuoto) • -Tällä potilasryhmällä ei siis ole ylivilkkautta • -Usein haaveilevat tunneilla, mutta eivät häiriköi -> ongelma jää helposti huomaamatta • -Tässä ryhmässä enemmän tyttöjä, murrosikäisiä ja aikuisia P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  45. AD/HD:n syyt • Eniten näyttöä häiriön synnynnäisyydestä: • -Geneettiset tekijät, mukana monia eri geenejä (usein suvussa muitakin samantyyppisesti oireilevia) • -Keskushermoston kehityksen vauriot sikiöaikana (vrt. tupakointi lisää 2.1 ja alkoholi 2.5 krt ADHD riskiä, Downin sdr.) tai synnytyksen yhteydessä, keskosuus • -Olettamus aivojen neurokemiallisesta häiriöstä vahvistunut P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  46. Laboratoriomarkkerit I • Laboratorioissa tutkittu ADHD:ta: • 1.a) Aivojen kuvantamisella (EEG, PET, SPECT, fMRI ym.) • 1.b) Neurofarmakologisesti • 1.c) Neurofysiologisesti • 2. Lääkityksen avulla: 2.a) Dopamiinin ja 2.b)Noradrenaliinin eli norepinefriinin takaisinoton estäjillä) P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  47. Laboratoriomarkkerit II • PET- JA MRI- kuvissa poikkeavuuksia: • SPECT:issäepänormaali dopamiinin välittyminen. • Myös EEG:ssä usein poikkeavuuksia. • Tutkimustuloksia vaikea vetää yhteen toisten tutkimusten kanssa (metodit vaihdelleet, potilasaineiston valinta erilainen ym.) P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  48. Laboratoriomarkkerit III • 2.a) Dopamiini: • Motoriikan moduloija (vrt. Parkinsonin tauti sekä liiallista motorista aktiviteettia aiheuttavat häiriöt) • Se välittää aivoissa myös tärkeän stimuluksen aiheuttamaa signaalia, myös opettavaa signaalia aivokuorelle ja basaaliganglioihin • -se säätelee myös tarkkaavuutta (attention) ja EF-toimintoja (executive functions) P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  49. Laboratoriomarkkerit IV • Useat ADHD:n geeniehdokkaat vaikuttavatkin dopamiinin aineenvaihduntaan: • -presynaptinen dopamiinin takaisinoton säätelijä DAT1 • -postsynaptinen DRD4 • -lisäksi ADRalfa2a ja ADRalfa2c, AR, COMT, DBH, C4B P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

  50. Laboratoriomarkkerit V • 2.b) Noradrenaliini: • -vähemmän tutkittu kuin dopamiini • -aiheuttaa muutoksen uneliaasta tilasta valppauteen (drowsy to alert) P. Räisänen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

More Related