230 likes | 908 Views
Visuaalisen kulttuurin sosiologia Kuva-analyysin menetelmiä. VTM Eeva Luhtakallio Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset menetelmät -kurssi 14.10.2009 (Tekstikalvot). Luennon rakenne. Visuaalisen kulttuurin ja yhteiskuntatieteiden suhteista Sosiologisesta kuvantutkimuksesta
E N D
Visuaalisen kulttuurin sosiologiaKuva-analyysin menetelmiä VTM Eeva Luhtakallio Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset menetelmät -kurssi 14.10.2009 (Tekstikalvot)
Luennon rakenne • Visuaalisen kulttuurin ja yhteiskuntatieteiden suhteista • Sosiologisesta kuvantutkimuksesta • Representaation käsite • Kuvantutkimuksen menetelmistä • Semiotiikka, sisällönanalyysi, kehysanalyysi • Kehysanalyysi kuva-analyysin välineenä • Esimerkki analyysista: Kansalaisuuden visuaaliset järjestykset Helsingissä ja Lyonissa
Kuvat yhteiskuntatieteissä • Kuvat ovat historiallisesti yhteiskuntatieteiden ”lapsipuolia”: kuvantutkimusta on kauan pidetty marginaalisena, ei osana ”kovaa ydintä” • Samalla yhteiskuntatieteet ovat kautta historiansa luottaneet kuvalliseen esitykseen (siinä missä muutkin tieteet) • Myös yhteiskuntatieteellinen kieli nojaa kuvallisiin metaforiin: Rakenne, verkosto, malli • Kuvilla ja kuvioilla on usein keskeinen kiteyttävä tehtävä myös sosiologisissa esityksissä
Kuvantutkimuksen historia sosiologiassa • Sosiologian ja valokuvauksen synty ajoittuvat samaan ajankohtaan • Erityisesti yhdysvaltalaisessa sosiologiassa valokuva oli keskeisessä roolissa 1900-luvun alussa • Valokuvaa käytettiin ”todistusaineistona” esimerkiksi tutkijan havaitseman sosiaalisen ongelman olemassa olosta • F.W. Blackmar (1897) ’The SmokyPilgrims’; valokuvin dokumentoitu tutkimus urbaanista köyhyydestä • Positivismin myötä valokuva asema sosiologisessa tutkimuksessa heikkeni • Antropologit sen sijaan jatkoivat visuaalisten (todistus)aineistojen käyttöä • Margaret Mead & GregoryBateson (1942) BalineseCharacter: A PhotographicAnalysis • Verbaalinen ja kuvallinen analyysi esitetään rinnakkain • Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen kuvien avulla mahdollisempaa kuin pelkin sanallisin kuvauksin
Visuaalinen kulttuuri yhteiskuntatieteellisenä tutkimuskohteena • ”Kulttuurinen/kielellinen käänne” oli myös kuvallinen käänne • Poststrukturalismi ja postmoderni teoria toivat populaarikulttuurin tuotteet yhteiskuntatieteiden keskiöön • Tekstianalyysi menetelmineen vallitseva, mutta erityisesti elokuva- ja mainostutkimuksen myötä kiinnostus kuviin lisääntyi • Feminismillä ja naistutkimuksella on ollut keskeinen merkitys kuvantutkimuksen kehittymisessä: Erityisesti sukupuolen ja etnisyyden kuvallisten esitysten tutkiminen on nostanut visuaalisen kulttuurin yhteiskuntatieteellisen kiinnostuksen kohteeksi.
Sosiologia ja visuaalinen kulttuuri • Varhaisia esimerkkejä: • Klassikoksi on muodostunut, ErvingGoffmanin (1979) sosiologinen mainosanalyysi GenderAdvertisements • ”Mistä jokin kuva on kuva” • Mainoskuvat rituaalisina esityksinä ”todellisuudesta”; tässä sukupuolten epätasa-arvoisuudesta • Hyperritualisaatio, kehystäminen, näyttämöllisyys • Goffmanin ”menetelmä” muistuttaa antropologien käyttämää kuvien sarjoittamista • Pierre Bourdieun (1970) toimittamaArtmoyen. Essaisur les usages sociaux de la photographie • Valokuvien sosiaalinen käyttö • Luokkayhteiskuntanäkökulma • Etnografinen tutkimus valokuvista arjen esineinä ja survey arjen käytännöistä ja mausta
Nykyinen visuaalisen kulttuurin sosiologia • Käyttää monia eri menetelmiä: Sisällönanalyysia, narratiivisia ja semioottisia menetelmiä, kehysanalyysia… • Visuaalisia elementtejä käytetään tutkimuksessa monipuolisesti: sekä analyy- sikohteina että apuvälineinä että näiden erilaisina yhdistelminä • IVSA (International Visual Sociology Association): www.visualsociology.org
Visual Studies, Apr2009, Vol. 24 Issue 1 (mm.): • AUBERT, DIDIER: The doorstep portrait: intrusion and performance in mainstream American documentary photography. • WOODLEY-BAKER, ROCHELLE: Private and public experience captured: young women capture their everyday lives and dreams through photo-narratives. • ANTTILA, ANU-HANNA: An integrated and recreated nation: socio-semiotic approaches to Finnish vacation propagandist short films in the late 1940s. • Parmeggiani, Paolo: Going digital: Using new technologies in visual sociology. • Newbury, Darren: Kurdistan: In the shadow of history Daring to look: Dorothea Lange's photographs and reports from the field. • Lorenz, Laura S.: Picturing pity: Pitfalls and pleasures in cross-cultural communication. Image and word in a North Cameroon mission.
Sosiologisen kuvantutkimuksen keskeinen käsite: Representaatio • Kaksoismerkitys: Representaatiot sekä esittävät että tuottavat ”todellisuutta” • Representaation käsitteellä kuvataan sitä miten merkitykset syntyvät merkkivälitteisessä maailmassa: niiden avulla jotakin ”palautetaan läsnä olevaksi” mutta samalla ”tuotetaan osana maailmaa” • Representaatio on siis merkitysten tuottamista mielessämme olevien käsitteiden avulla. • Representaatioita tuotetaan ja käytetään eri tavoin ja eri tarkoituksiin. • Ennen kaikkea representaatio on tulkinnallinen prosessi, jossa objektit (aistihavainnot, esineet, kuvat), mielikuvat ja merkkijärjestelmät kohtaavat. • Representaationvaltajapolitiikka: Mitentodellisuuttatuotetaan, kenennäkökulmastajamillaisinvälinein (media)kuvissa?
Kuvalliset representaatiot • … “puhuvat” ainajostakinmaailmastakäsin: se, esitetäänköjokinkuvamainoksessa, sanomalehtireportaasissavaioikeudenkäynnintodistusaineistona, vaikuttaasiihenmistäjamiten se on representaatio • … osallistuvaterijulkaisuareenoilla, erimedioissajulkistenvisuaalistenjärjestyksienmuodostamiseen (Seppänen2001; 2005). • Visuaalisetjärjestyksetovatyhteiskunnallistenvaltasuhteiden, ideologioidenjanäitäkoskevienkappailujenkuvallisiailmentymiä • Miten merkitykset syntyvät ja kuka niitä hallitsee • Roland Barthes: Myytti metakielisenä semiologisena järjestelmänä • Louis Althusser: Ideologia ”kutsuu” subjektia tunnistamaan itsensä • Esim. JudithWilliamson: DecodingAdvertisements: Mainokset ”kutsuvat” ideologian piiriin; valitsemaan ”oikein”
Miten tutkia kuvia? • Kuvat menetelmällisesti haastava aineistotyyppi – mutta myös ehkä turhaan kaihdettu juuri menetelmällisistä syistä • Kuvien analysoiminen, kuten kaikki muukin tutkimus, lähtee tutkimuskysymyksen tarpeista – mitä halutaan selvittää? • Tämän jälkeen kysymys ja lisäksi tarvittavan aineiston laajuus ja laatu määrittävät menetelmän valintaa • Monet käytetyt menetelmät on kehitetty alun perin toisenlaisten aineistojen – tekstien, etnografisen aineiston – parissa käytettäviksi
Semiotiikka ja sisällönanalyysi • Keskeinen teoreettinen ja menetelmällinen varanto 1950-luvulta lähtien; nykyiselle visuaalisen kulttuurin tutkimuksen käsitteistö – lähtien representaation käsitteestä – rakentuu semioottisen teorian varaan. Sen keskiössä ovat merkit: mitä merkkejä kuva sisältää ja miten ne rakentavat merkitystä. • Semioottisia analyyseja tehdään usein hyvin pienillä aineistoilla, jopa yhtä kuvaa analysoimalla: yhden mainoskuvan sukupuolirepresentaatiosta voi kirjoittaa kirjan. • Sisällönanalyysi on kuvien ja niiden osaelementtien koodaamiseen ja koodausten tulkintaan perustuva menetelmä. • Usein hyvin suurista kuva-aineistoista lasketaan erilaisten visuaalisten elementtien frekvenssejä: esimerkiksi yhden viikon tv-mainoksissa esiintyvien ihmishahmojen sukupuolijakauma voi olla yksinkertaisimmillaan koodauksen kohteena.
Kuvia kahden kaupungin kansalaisista • Visuaaliset järjestykset Helsingin ja Lyonin aktivistisivustoilla ja kaupunkilehdissä • Aktivistiennettisivustot 2005-2007(Helsinki N=275; Lyon N=231) • Paikallistenliikkeidenjayhdistystensivuja • Kuvatjulkaistusekä “yleisölle” että “sisäiseen” kommunikaatioon • Helsinki-info 2004-2005 (N=607) ja Lyon Citoyen 2004-2005 (N=1833) (kuvistaanalysoitunäyte) • Kaupunkienasukkailleenjulkaisemialehtiä • Näissäaineistoissamuodostuvienvisuaalistenjärjestystenvertailu
Kehysanalyysi (1) • Kehysanalyysi on sosiosemioottinen metodi, jonka avulla tutkitaan kulttuurisia representaatioita. • ErvingGoffman 1974: FrameAnalysis. An Essay on the Organization of Experience. • ”What is going on here?” • Kehystäminen on representaatioiden varaista toimintaa, jota tarvitsemme ymmärtääksemme maailmaa ympärillämme • Kehystäminen on prosessi, jossa merkityksiä sosiaalisissa tilanteissa tuotetaan. Kehyksen kautta ilmiö kiinnittyy johonkin tilaan ja aikaan. • Kehys sisältää ennakkokäsityksen siitä, miten todellisuus on rakentunut – sen pohjalta jäsennetään uudet tiedot, havainnot ja kokemukset osaksi tiettyä kokonaisuutta.
Kehysanalyysi (2) • Kehykset eivät sulje toisiaan pois, vaan eri kehykset esiintyvät sisäkkäin eri asetelmissa. • Kehysten vaihto on jatkuvaa ja tilanteet sisältävät tyypillisesti useita eri kehystyksiä. • Tilanteen saama määritelmä saattaa muuttua hetkessä jonkin yksityiskohdan muuttuessa tai lisäinformaation paljastuessa: kehystykset eivät ole lopullisia • Kehykset myös vaikuttavat toisiinsa ja esiintyvät limittäin. Vaikka yksi kehys määrittäisikin pääasiallisesti tiettyä tilannetta, toiset kehystykset suuntaavat siitä tehtyjä tulkintoja lisäten määritykseen aina uuden, edellisiä muokkaavan, tulkintakerroksen
Kehysanalyysin sovelluksia • Sosiaalisten liikkeiden tutkimuksessa; tarkastelee sosiaalisten liikkeiden pyrkimyksiä kehystää asioita, ilmiöitä ja tilanteita strategisesti • ”Tulkinnalliset kehykset” kvalitatiivisessa tutkimuksessa • Anssi Peräkylä: Kuoleman monet kasvot – Kehysanalyysi vuorovaikutuksen tutkimuksessa • Eeva Raevaara: Tasa-arvo ja muutoksen rajat – Kehysanalyysi diskurssien tutkimuksessa • Kehysanalyysi journalismintutkimuksessa • Esa Väliverronen: Geenipuheen lupaus – Uutisjournalismin kehykset geeniteknologiaan käsittelevissä tv-uutisissa • Kehysanalyysi visuaalisten mediarepresentaatioiden tutkimuksessa • Eeva Luhtakallio 2003, 2005 – Kehysanalyysi kansikuvien sukupuolirepresentaatioiden Suomi-Ranska vertailussa ja
Kehysanalyysin peruskäsitteitä (Goffman) • Strip (”strippi”) on empiirinen kohde, joka on meneillään olevasta toiminnasta tarkasteltavaksi irrotettu ymmärtämystämme vaativa seikka. Stripit ovat elementtejä, joihin kehystäminen kohdistuu. • Frame(kehys), primaryframeworks (perustava kehystys) saa meidät ymmärtämään mistä yleisesti ottaen on kyse. • Keying(transponointi, virittäminen) muuttaa kehystystä luoden uusia ennen kokemattomia tulkintayhteyksiä tuttuihinkin kehystyksiin pohjaavista tilanteista. Virittämistä voi seurata loputon määrä uudelleenvirittämisiä, jotka muuttavat aina uudelleen niin perustavaa kehystystä kuin aikaisempia virittämisiäkin. • Lamination (kerrostuneisuus) ja superimposition (päällekkäisyys) ovat kehyksille ominaisia ilmenemisen tapoja
Miten tämä liittyy kuvantutkimukseen? • Tavoitteena sisällönanalyysin ja semioottisen analyysin vahvuuksien yhdistäminen Suuren kuva-aineiston kanssa työskenneltäessä määräävät kehystykset – ensisijaiset tilanneanalyysit – mahdollistavat aineiston kvantifioimisen siten, että samalla saadaan tulkinnallista tietoa aineiston suurista linjoista • Kehysanalyysin tarkoitus on kaksitahoinen: tavoittaa yhteiskunnassa vaikuttavat perustavat kehystykset, joiden varassa tapahtumia ja tilanteita voidaan ymmärtää, ja analysoida näiden kehystysten haavoittuvuutta – muuntumia ja murtumia.
Määräävät ja sekundaarikehykset • Kysymykseen ”mitä tässä tilanteessa on meneillään” tarjoutuu yleensä yksi ensisijainen vastaus, jonka rinnalle saattaa nousta muita tulkintoja – joiden myötä koko ensisijaistulkinta saattaa muuttua, mutta jotka toisaalta saattavat toimia lähinnä syntyvän merkityksen suuntaajana tai värittäjänä. • Määräävä kehys on kuvasta ensisijaisesti esiin tarjoutuva tilanneanalyysi tai merkitysyhteys • Vaikka kuvista nousisi useita ristiriitaisiakin ajatuksia ja tulkintoja, yleensä yksi ensisijainen tulkinta on paikannettavissa • Sekundaarikehys on rinnalle nouseva merkitysyhteys, joka suuntaa ja tarkentaa – ja toisinaan siirtää tai jopa vaihtaa – kuvan katsomisen vuorovaikutusprosessissa syntyvää merkitystä • Sekundaarikehyksiä voi olla yksi tai periaatteessa lukemattomia. Se vastaa Goffmanin mallin transponoinnin ja kerrostuneisuuden keinoin tapahtuvia kehysmuuntumia.
Kehysanalyysin vahvuudet • Laadullinen analyysi kehysten avulla semioottisia analyyseja yksinkertaisempaa – usein kehysanalyysi on pelkästään laadullista • Määräävien kehysten käyttö aineiston määrällisten piirteiden kartoittamisessa on sisällönanalyysin kategorisointia yksinkertaisempaa • Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen aineistonkäsittely voidaan toteuttaa samoista lähtökohdista käsin • Kehysten määrittäminen aineistosta vähentää ja yksinkertaistaa käytettävää terminologiaa (vrt. semiotiikka) • Kehysten nimeäminen vaatii aineiston huolellista lähilukua ja sen piirteiden tuntemista
Miten? (1) • Ensimmäinenaskel: Määräävienkehystenhahmottaminenaineistosta. Aineiston “strippien” eliyksittäistenkuvienläpikäyminensarjoinajakeskeisten, toistuvienteemojenhahmottaminen. • Toinenaskel: Sekundaarikehystenmäärittäminen. Määrääviinkehyksiinlajitellunaineistonläpikäyminenetsienkuvistanäitätilanteitamuuntavia, uudelleensuuntaavia, eritavoin “virittäviä” elementtejä. • Kolmasaskel: Kahdentasonkehystendynamiikantarkastelujatulkintojentekeminen.
Miten? (2) • ”Strippi” on valitun aineiston kuvien joukosta tarkasteluun otettu empiirinen kohde • Perustava kehystys (primaryframeworks) on ymmärrys siitä, minkä tyyppiseen representaatioparadigmaan kuva kuuluu – onko se mainos, lehtikuva, kansikuva, uutisreportaasin pätkä… • Määräävä kehystys ohjaa meidät kuvaa katsoessamme ymmärtämään siinä vallitsevan ”perustilanteen” • Tehty ”tilanneanalyysi” kuitenkin virittyy uudelleen kuvan muiden elementtien myötä • Kvantitatiivista ja kvalitatiivista analyysia yhdistettäessä voidaan määrällinen analyysi tehdä karkeammin määrääviin kehyksiin pohjaten ja valita tarkemman analyysin kohteeksi erityisen tyypillisiä tai ”tiheitä” strippejä. • Tämän jälkeen esimerkkejä analyysista