1 / 26

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari 2004. Tinnituksen määritelmä. Tinnitukseksi sanotaan äänihavaintoa, joka ei ole peräisin ulkoisesta äänilähteestä eikä ole tunnistettavaa puhetta tai musiikkia.

tareq
Download Presentation

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi Kyösti Laitakari 2004

  2. Tinnituksen määritelmä • Tinnitukseksi sanotaan äänihavaintoa, joka ei ole peräisin ulkoisesta äänilähteestä eikä ole tunnistettavaa puhetta tai musiikkia. • Tavallisimmin kyse ei ole korvan kuule-masta oman elimistön äänestä, vaan kuuloa palvelevan hermojärjestelmän tuottamasta ääniaistimuksesta.

  3. Tinnituksen esiintyvyys • 95% kuulee (tinnitus)ääniä hiljaisuudessa • 80%:lla ajoittaista (diskotinnitus) • 10-17%:lla jatkuvasti tinnitusta • iän mukana osuus kasvaa

  4. Tinnituksen laatu - haitta • 75%:lla jatkuvasta tinnituksesta ei haittaa • Äänen laatu (pihinä, vinkuminen, sirinä jne) tai voimakkuus eivät liity koettuun haittaan • Koetulla äänen merkityksellä ratkaiseva yhteys reaktion voimakkuuteen ja laatuun

  5. Kuinka kuulemme – ÄäniUlkokorva Välikorva Sisäkorva Kuulohermo

  6. Kuulohermo ja kuuloradat

  7. Alitajuinen hermoverkko

  8. f lähde simpukka/hermo aivokuori

  9. Kuulon kehitys - hahmontunnistus • Aistinsolu rytmittää hermon itsetoimintaa. • Sekavaan hermotoimintaan tulee järjestystä, hahmoja, joille luodaan tiedon keruun avulla merkitys ja mielekäs vaste. • Hahmot lisääntyvät, tarkentuvat, eriytyvät ja yhdistyvät vähitellen kokonaisuuksiksi. • Toimintavaste = merkitys on sidottu äänihah-mon, paikan ja tilanteen kokonaisuuteen

  10. Aivojen tarveharkinnan tavoite • aivoissa rakenteita ja toimintaa kehitetään palvelemaan tärkeiksi koettuja tehtäviä (lisääntyminen, eloonjääminen) • toiminnat automatisoidaan ehdollisiksi heijasteiksi = johdotetaan hermosäikeillä ja -päätteillä

  11. Valikoiva kuulo - turvallisiin ääniin tottuminen Suurin osa (kuulo)havainnoista ei pääse alitajui- sen hermoverkon seulan läpi tietoisuuteen

  12. Tärkeisiin ääniin ei saa turtua • Oma nimi • Hälytysmerkit • Vauvan kitinä äidille • Lattialaudan narahdus Limbinen järjestelmä – tunneleima Autonominen hermosto – Stressireaktio Kortisoni Adrenaliini

  13. Tinnituksen synty / säilyminen • Hiljaisuuden koodi – hahmontunnistuksen sumea logiikka. • Mikä tahansa muutos kuulemisessa voi häiritä kuulohahmon tunnistamista – syntyy uusi hahmo, joka pitää luokitella. • Ilmiön jatkuminen johtaa merkityksen mukaan joko tottumiseen tai valvontaan. • Tuntematon = mahdollinen vaara.

  14. Automaattinen ehdollinen vaste uhkatekijää kohtaan Huomion keskittäminen - vahvistus

  15. Tiedostamaton ja tiedostettu käsitys äänen aiheuttajasta määrää (tunne)reaktion • Pankinjohtaja - vesisäiliö • TV seinän takana • Lontoon maanalainen • Pakettiliikenne uudelle naapurille • Jumalallinen yhteys

  16. Hermoston toimintatila vaikuttaa reaktioon • Ärtynyt ja kiihtynyt hermosto havaitsee pienet poikkeamat ja reagoi vahvasti – pakonomainen muutosten tarkkailu. • Kroonisen tinnituksen haitan aste selittyy ensisijaisesti keskushermoston tilasta (masennus, ahdistus, kielteiset asenteet).

  17. Tinnitus ja ääniherkkyysmisofonia-hyperakuusi-fonofobia • Tavalliset äänet kuuluvat liikaa – tinnitus lisääntyy • Kuulohermoverkoston ärtyminen molempien takana • Esiintyvät usein yhdessä • Hoitona siedätys kohinalla • Suojaus puretaan vähitellen

  18. Aivojen mukautuvuus - tarveharkinta • Aivotoiminnat ja rakenne muovautuvat sisäisen tarpeen sanelemina = oppiminen • Aivohalvaus • Puolustautuminen tinnituksen edustamaa uhkaa vastaan • Taloudellisuus - vain tarpeellisia toimintoja pidetään yllä > poisoppiminen

  19. Tinnituksen uudelleen oppiminen • Tinnituksen oikean merkityksen ymmär-täminen ja usko siihen poistaa hälytystar-peen. • Tarpeettomana reaktio kuluu pois vähitel-len = tottuminen. • Käsitellään alitajunnassa kuten ympäristö-ääni. • Aikaa kuluu 1-2 v.

  20. Ympäristöäänet - hiljaisuus • Hiljaisuus lisää suhteellisesti tinnituskokemusta, sen kontrastia – hiljaisuuden välttäminen. • Kuuloradat aktivoituvat – tinnitus voimistuu. • Kohinatyyppiset ympäristöäänet korkeintaan tinnituksen voimakkuudella auttavat tulkitsemaan tinnituksenkin ympäristöääneksi. • Kohinakojeet – TRT= Tinnitus Retrainig Therapy

  21. Kuulovian auttaminen • Kuulovika lisää kuuntelustressiä ja vilkastuttaa hermoverkon toimintaa. • Kuulovian auttaminen kuulokojeella helpottaa kuulemista ja lisää ympäristöäänten osuutta sisäisiin verrattuna.

  22. Stressireaktion hoitaminen • Kun tinnituksesta on vaivaksi, ongelma on ensisijaisesti voimavaroja sitova krooninen stressireaktio. • Vaivaa helpottavat kaikki stressinhallintaa auttavat tekijät: rentoutus, liikunta, pistoshoidot, ym…

  23. Lääkehoidon merkitys • Ei kaikkia auttavaa lääkitystä – hermotoimintaa ei kannata lamata. • Unettomuus ja masennus hoidettava erikseen.

  24. Mitä pitää tehdä itse: • Diplomatiaharjoitukset • Ääniympäristön rikastaminen • Istunnon kertaaminen selostuksen avulla • Stressin hallinta (liikunta ja rentoutus) • Elämän puitteet kuntoon • Keskusteluaika uudestaan 2-3 kk päästä

  25. Kirjallista tietoa internetistä:www.tinnitus.orgpersonal.fimnet.fi/sll/kyosti.laitakari

More Related