1 / 12

Sote ryhmä Kimmo Behm KU-selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013

Sote ryhmä Kimmo Behm KU-selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013. Yhteenvetoa Keski-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta.

teneil
Download Presentation

Sote ryhmä Kimmo Behm KU-selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Sote ryhmäKimmo Behm KU-selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013

  2. Yhteenvetoa Keski-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta • Yleisesti Keski-Uudenmaan kuntien väestö on ikärakenteeltaan nuori ja sairastavuudeltaan pieni koko maahan. Yli 75-vuotiaiden osuus asukkaista eri kuntien on tasoittunut viimeisen kymmenen aikana. • Perusterveydenhuolto ja terveyspalvelut • Perusterveydenhuollossa on merkittävästi vähemmän käyntejä kuin koko maassa keskimäärin. • Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanottokäyntien vaihtelu selvityskuntien välillä on huomattavasti pienempää kuin hoitajakäynneissä • Vaikka ikärakenteeltaan Keski-Uudenmaan kunnat ovat nuoria on iäkkäiden perusterveydenhuollon avohoitokäyntejä lähes saman verran kuin koko maassa keskimäärin. Potilasta kohden käyntejä on 5 % enemmän kuin koko maassa • Erikoissairaanhoidon käyttö koko maahan verrattuna on vähäistä • Avohoitokäyntejä on n. 5 %vähemmän kuin HUS:ssa keskimäärin, mutta somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä 18 % enemmän

  3. Vanhusten palvelut • Keski-Uudellamaalla kokonaisuutena vanhusten palvelurakenne on hyvä, mutta kotihoidon peittävyys ei vastaa STM:nlaatusuositusta: • Säännöllisen kotihoidon piirissä on 10 % vanhuksista, minkä lisäksi 3 % saa omaishoidon tukea • Kotona asuvien osalta Keski-Uusimaa täyttää STM:n laatusuosituksen tavoitteen • Palvelurakenneuudistuksen toteutuksen eteneminen laitoshoidon osalta vaihtelee • Kuntoutuksen rooli tulee kasvamaan akuuttiosastojaksoilla väestön ikääntyessä.

  4. Vammaispalvelut • Vammaispalveluissa satunnaisuutta paljon • Vammaispalveluiden rakenne on 24h-palveluasumispainotteinen; laitospalvelua on vähemmän • Kuntakohtaiset erot ovat suuret: toisissa kunnissa 24h-palveluasumista on enemmän kuin maassa keskimäärin kun taas toisissa henkilökohtaisen avun saajien osuus on suurempi. • Suurin osa asumispalveluista on ympärivuorokautista • Ympärivuorokautista asumispalvelua voisi korvaamaan osavuorokautisella asumispalvelulla ja muilla palveluilla • Henkilökohtaisen avun määrää lisäämällä voidaan mahdollisesti pitkällä tähtäimellä vähentää palveluasumisen tarvetta • Ikäihmisten kuljetuspalvelua on vähemmän kuin maassa keskimäärin

  5. Mielenterveys- ja päihdepalvelut • Suomessa on käynnissä suuri muutos joka tähtää päihde- ja mielenterveyspalveluiden muuttamiseksi edelleen avopainotteisemmaksi. Keski-Uudenmaan laitoshoitopalvelukäyttö on keskimääräistä pienempi, mutta tavoitetasoa ei ole vielä saavutettu • Avopalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat • Avopalvelut on ensisijainen palvelutaso, josta ohjataan asiakas/ potilas tarvittaessa eteenpäin • Toiminnan kehittämisen ja muutosten lähtökohtana on psykososiaalisten ja terveydenhuollon palvelujen integroituminen , lähipalveluperiaate sekä tuki kotiin saakka • Avopalvelu määrittää asiakkaan/ potilaan palvelutarpeen ja palveluohjausta kehitetään ja se toimii asiakkaiden yhtenä ensikontaktipaikkana. Palvelutarpeen arvioinnissa on mahdollisuus konsultoida tarvittavaa erikoisosaamisen tasoa • Asumispalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat • Asumisen tulisi sisältää kuntouttavia elementtejä, jotta asiakkaiden/asukkaiden tuki- ja kuntoutussuunnitelmien mukaiset palvelut toteutuisivat. Asumiseen yhdistetyt kuntouttavat elementit tukisivat myös avopalvelujen toimintamallia, kun mahdollisiin haaste- tai kriisitilanteisiin voitaisiin tarttua lähellä arkea ja niiden syntyhetkeä. Mahdollisten vuodeosastojaksojen määrään voidaan näin vaikuttaa vähentävästi. • Laitoshoitopalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat • Laitoshoitoa tarjotaan vain tilanteessa, kun mikään avohuollon toimenpide ei sovi tai ole riittävä • Sairaalapalvelujen toteutuksessa huomioidaan ’saattaen vaihtaminen’, eli asiakas/ potilas siirretään prosessin mukaisella tuella avopalveluihin. Asiakasta ei jätetä tyhjän päälle.

  6. Sosiaalipalveluiden SWOT

  7. Ikäihmisten palveluiden SWOT

  8. Vastaanottotoiminnan SWOT

  9. Nykytilan etuja / haittoja: vastaanottopalvelut, lapset, vanhuspalvelut

  10. Nykytilan etuja / haittoja: vammaispalvelut, lastensuojelu

  11. Nykytilan etuja / haittoja: mielenterveys-/päihdepalvelut, erikoissairaanhoito

More Related