Descartes ja modernin mielenfilosofian synty III Metodin esitys

1. Descartes ja modernin mielenfilosofian syntyIII Metodin esitys Timo Kaitaro, II periodi, 2.11-15.12.2009.

2. Metodin esitys (1637) Discours de la méthode de bien conduire sa raison, et chercher la vérité dans les sciences. Plus la Dioptrique, les Méteores, et la Géometrie qui sont des essais de cette méthode.

3. Metodin esitys, I osa • ”Terve järki on maailmassa kaikkein parhaiten jakautunut osa.” • Hyvä äly ei kuitenkaan vielä riitä, vaan sitä on käytettävä oikein. • Descartes aloittaa omaelämänkerrallisen jakson, jossa hän kiinnittää huomiota oppineiden filosofien ja eri kansojen käsitysten vaihtelevuuteen: ”Opin, ettei pidä uskoa lujasti mihinkään sellaiseen. minkä vakuutena on vain esimerkki ja tottumus” .

4. Metodin esitys, II osa: 4 sääntöä 1) ”(…) en koskaan ota totena mitään sellaista, minkä en ilmiselvästi tiedä olevan totta. Toisin sanoen, vältän huolellisesti kiirettä ja ennakkoluuloja enkä sisällytä arvostelmiini yhtään enempää kuin sen, mikä ilmenee mielelleni niin selvästi ja tarkasti, ettei minulla ole aihetta asettaa sitä epäilyksenalaiseksi.”

5. Metodin esitys, II osa: 4 sääntöä 2) ”(…) jokainen ongelma tuli jakaa niin pieniin osiin kuin mahdollista ja tarpeellista, jotta ne ratkeaisivat helpommin.”

6. Metodin esitys, II osa: 4 sääntöä 3) ”(…) ajatuksia tuli ohjata järjestyksessä aloittaen kaikkein yksinkertaisimmasta ja helpoiten tunnettavista kohteista ja nousta vähitellen ikään kuin asteittain kohti monimutkaisempien asioiden tuntemusta sekä asettaa järjestykseen jopa sellaiset asiat, jotka eivät luonnostaan seuraa toisiaan järjestyksessä.”

7. Metodin esitys, II osa: 4 sääntöä 4) ”(…) tuli tehdä kaikkialla niin täydellisiä luetteloita ja niin yleisiä katsauksia, että saatoin olla varma, ettei mitään ollut sivuutettu.”

8. Metodin malli: ”Ne yksinkertaisten ja helppojen johtopäätösten pitkät ketjut, joilla geometrikot pääsevät kaikkein vaikeimpiin todistuksiinsa, antoivat minulle aiheen kuvitella, että asiat, jotka ovat voivat olla ihmisen tiedossa, seuraavat toisiaan samalla tavoin.”

9. Metodin esitys, III osa, ”tilapäinen moraali” 1) ”(…) noudattaa maani lakeja ja tapoja pitäen kiinni uskonnosta, johon minut oli Jumalan armosta kasvatettu jo lapsuudesta lähtien, ja ohjata itseäni kaikessa muussa siten, että noudatan kaikkein kohtuullisimpia ja liiallisuutta eniten kaihtavia näkemyksiä (…)”.

10. Metodin esitys, III osa, ”tilapäinen moraali” 2) ”(…) olla toiminnassani mahdollisimman luja ja päättäväinen ja seurata, kun kerran olin niin päättänyt, jopa kaikkein epäilyttävimpiä näkemyksiä yhtä vakaasti kuin jos ne olisivat aivan varmoja.”

11. Metodin esitys, III osa, ”tilapäinen moraali” 3) ”(…) yrittää aina voittaa mieluummin itseni kuin kohtalo ja muuttaa ennemmin toiveitani kuin maailmanjärjestystä. Totuttelin yleisesti ottaen uskomaan, ettei mikään ole kokonaan vallassamme ajatuksiamme lukuun ottamatta, joten kaikki, missä emme onnistu, kun olemme tehneet parhaamme itsemme ulkopuolisten asioiden suhteen, on itsemme suhteen absoluuttisen mahdotonta.”

12. Metodin esitys, IV osa ”(…) ajattelin, että minun täytyykin (...) hylätä ehdottoman virheellisinä kaikki sellainen, missä saatoin kuvitella olevan pienintäkään epäilystä, nähdäkseni jäisikö uskomuksiini tämän jälkeen mitään täysin epäilyksetöntä.”

13. Metodin esitys, IV osa: Cogito-argumentti ”Heti sen jälkeen kun panin merkille, että kun näin ajattelin kaiken olevan epätotta, oli välttämätöntä, että minä, joka tätä ajattelin, olin jotakin. Ja huomatessani, että tämä totuus – ajattelen, siis olen olemassa –on niin luja ja varma, etteivät skeptikkojen yltiöpäisimmätkään olettamukset voineet sitä horjuttaa, päätin voivani epäröimättä ottaa sen ensimmäiseksi periaatteeksi etsimälleni filosofialle.”

14. Metodin esitys, IV osa ”(…) huomasin voivani kuvitella, ettei minulla olisi ruumista ja ettei ollut maailmaa eikä mitään paikkaa, missä olin. (…) Tästä tiesin, että olin substanssi, jonka koko olemus tai luonto on vain ajattelua, ja joka ei tarvitse olemiseensa mitään paikkaa ja joka ei ole riippuvainen mistään aineellisesta. Näin ollen tämä minä – toisin sanoen sielu, jonka vuoksi olen mitä olen – on kokonaan ruumiista erillinen.”

15. Metodin esitys, IV osa: selvät ja tarkat ideat ja totuus ”Kun huomasin, että väittämässä ajattelen siis olen olemassa totuuden varmistaa vain se, että näen aivan selvästi, että ajatellakseen on oltava olemassa, päätin voivani ottaa yleiseksi säännöksi, että ne asiat, jotka käsitämme aivan selvästi ja tarkasti, ovat kaikki tosia.”

16. Metodin esitys, IV osa ”(…) vaikka olettaisin, että näen unta ja että kaikki, mitä näen tai kuvittelen, on harhaa, en silti voisi kieltää, että nämä ideat ovat ajattelussani”.

17. Metodin esitys, IV osa ”Ensinnäkin se, (…) että asiat jotka käsitämme aivan selvästi ja tarkasti, ovat kaikki tosia, on näet varmaa vain siitä syystä, että Jumala eksistoi ja että Jumala on täydellinen olento ja että kaikki se, mitä meissä on, tulee Jumalalta.”

18. Metodin esitys, V osa: Ihmisen ja eläimen ero • Olisi mahdollista tehdä koneita, jotka jäljittelevät kaikkia eläinten toimintoja • Erottaisimme kuitenkin helposti ihmisten toimintoja jäljittelevät koneet oikeista ihmisistä kahdesta seikasta: a) mielekäs kielenkäyttö b) järjenkäyttö: ”universaali väline, jota ei voida palauttaa tiettyjä toimintoja varten tehtyihin valmiisiin rakenteisiin, ”elinten järjestykseen” kuten eläinten toiminta.

19. Metodin esitys, V osa: sielun ja ruumiin läheinen yhteys ”Ei riitä, että sielu asustaisi ihmisruumiissa kuin perämies laivassaan, paitsi ehkä liikuttaakseen sen jäseniä, vaan sen täytyy olla vieläkin läheisemmin liittynyt ruumiin kanssa, että sillä voisi lisäksi olla sellaisia tuntemuksia ja mielihaluja kuin meillä on ja jotta näin muodostuisi aito ihminen.”

20. Metodin esitys, VI osa ”Jopa mieli on niin riippuvainen temperamentista ja ruumiin elinten rakenteesta, että sikäli kuin on mahdollista löytää joku keino tehdä ihmiset ylipäätään viisaammiksi ja pystyvämmiksi, sitä pitää mielestäni etsiä lääketieteestä.”

21. Descartes eläimistä kirjeenvaihdossaan

22. Descartes Newcastlen markiisille 23.11.1646 ”Voi vain sanoa, että vaikka eläimet eivät suorita mitään toimintaa, jonka perusteella niiden voisi sanoa ajattelevan, niiden ruumiin elimet eivät eivät suuresti eroa meidän elimistämme, joten voi arvella, että näihin elimiin liittyy jotain ajattelua, joka muistuttaa itse kokemaamme vaikka onkin paljon epätäydellisempää.”

23. Descartes Morelle 5.2.1649 ”Ensinnäkin on varmaa, että eläinten ruumiissa kuten omassammekin on luita, hermoja, lihaksia, verta, elohenkiä ja muita elimiä siten järjestäytyneinä, että ne voivat yksinään, ilman mitään ajattelua, käynnistää kaikki liikkeet, joita havaitsemme eläimissä.”

24. Descartes Morelle 5.2.1649 ”Toiseksi, taito jäljittelee luontoa, ja ihmiset osaavat valmistaa monenlaisia automaatteja, joissa on liikettä ilman ajattelua. Siksi tuntuu järkeenkäyvältä, että myös luonto tuottaisi omat ja artefakteja paljon hienommat automaattinsa, nimittäin kaikki eläimet.”

25. Descartes Morelle 5.2.1649 ”Ja kaikki eläimet ilmaisevat meille vaivatta luonnollisia impulssejaan, vihaa, pelkoa, nälkää ja muuta sellaista, äänillä ja muilla ruumiinliikkeillä. Silti ei ole vielä koskaan havaittu, että mikään eläin olisi saavuttanut sitä perfektiota, että se käyttäisi todellista puhetta, toisin sanoen osoittaisi sanoilla tai viittauksilla jotain, joka liittyy vain ajatteluun eikä luonnolliseen impulssiin. Tällainen puhe on nimittäin ruumiissa olevan ajattelun ainoa varma merkki.”

26. Descartes Morelle 5.2.1649 ”Tahtoisin kuitenkin tähdentää, että puhun ajattelusta enkä elämästä tai aistimisesta. Elämää en kiellä miltään eläimeltä, koskapa se on minusta vain sydämen lämpöä. En kiellä myöskään astimista, sikäli kun se riippuu ruumiin elimestä.”