260 likes | 401 Views
Monikulttuurinen Pohjois-Pohjanmaa Uudet kuntalaiset - miten kunnat kotouttavat? 25.11.2008 Kansanedustaja Inkeri Kerola. Maahanmuuttajat Pohjois-Pohjanmaalla 31.12.2007. Pohjois-Pohjanmaalla oli vuoden 2007 lopussa 383 411 asukasta
E N D
Monikulttuurinen Pohjois-PohjanmaaUudet kuntalaiset -miten kunnat kotouttavat?25.11.2008 Kansanedustaja Inkeri Kerola
Maahanmuuttajat Pohjois-Pohjanmaalla 31.12.2007 • Pohjois-Pohjanmaalla oli vuoden 2007 lopussa 383 411 asukasta • Asukkaiden määrä lisääntyi 2 743 henkilöllä vuodesta 2006 • Ulkomaalaisia oli 4 229 eli 1,10 % Pohjois-Pohjanmaan väestöstä • (edellisenä vuonna 1,03 %)
Maahanmuuttajien sijoittuminen kuntiin vuonna 2007 Kaikista maahanmuuttajista 72,8 % sijoittunut • Ouluun (2570) • Raaheen (248) • Kuusamoon (142) • Siikajoelle (117)
venäläiset (782) ruotsalaiset (492) virolaiset (202) vietnamilaiset (196) serbia-montenegrolaiset (193) kiinalaiset (184) irakilaiset (156) thaimaalaiset (145) sudanilaiset (139) turkkilaiset (132) saksalaiset (124) britit (121) yhdysvaltalaiset (76) Maahanmuuttajia yli sadasta maasta
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto • Oulussa toimii 190-paikkainen valtion vastaanottokeskus - lisäksi ryhmäkotipaikkoja 24 ja tukiasumispaikkoja 83 • Pudasjärven tukiasumisyksikön toiminta käynnistyy marraskuun 2008 aikana Oulun vastaanottokeskuksen sivupisteenä (alkuvaiheessa 40 paikkaa)
Pakolaisten kuntapaikat • Oulun kaupungin vuosittainen kiintiö on 50 • Tämän vuoden osalta kiintiö on täynnä • Tämän lisäksi kaupunki vastaanottaa perheenyhdistämisen kautta kaupunkiin muuttavat pakolaiset • Raahen kaupungin kiintiö on 10-20 henkilöä • Ei ole vastaanottanut vuonna 2008 • Siikajoen kunnan kanssa TE-keskuksella on avoin sopimus • Siikajoen kunta ei ole vastaanottanut uusia pakolaisia vuosina 2007 ja 2008 - Kuntaan on tullut suuri joukko uusia pakolaisia aiemmin vastaanotettujen kiintiöpakolaisten perheenyhdistämisten kautta
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 9.4.1999/493 Tässä laissa tarkoitetaan: • 1) kotoutumisella maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen • 2) kotouttamisella viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä, voimavaroja ja palveluja sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamista muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä
Vastuutahot • Sisäasiainministeriö 1.1.2008 alkaen (aiemmin työministeriö) • Yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus, seuranta ja yhteensovittaminen • Työvoima- ja elinkeinokeskus • Alueellinen yhteensovittaminen, turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton suunnittelu, ohjaus ja seuranta • Lääninhallitus • Toimialaansa kuuluvien palveluiden suunnittelu, ohjaus ja valvonta • Kunta • Yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta • Yhteistyö työvoimatoimistojen kanssa
Kotouttamisen työkalut • Kunnan kotouttamisohjelma 7 a § (29.12.2005/1215) • Kotoutumisen edistämiseksi ja tukemiseksi • Toimenpiteet, palvelut, yhteistyö ja vastuut määritellään • Maahanmuuttajia ja järjestöjä kuullaan ohjelmaa laadittaessa ja toimeenpantaessa
Kotouttamisen työkalut • Maahanmuuttajan yksilöllinen kotoutumissuunnitelma • Henkilökohtainen • Suunnitelma toimenpiteistä ja palveluista kotoutumisen edistämiseksi • Kielitaito, yhteiskunnalliset valmiudet, tarvittaessa koulutussuunnitelma • Maahanmuuttaja, kunta ja työvoimatoimisto laativat yhdessä • Edellytys kotoutumistuen saamiselle
Toimenpiteet ja tehdyt kotoutumissuunnitelmat: tammi-elokuu 2008 (KTS 1 ja KTS2)
Ulkomaalaiset työnhakijat Pohjois-Pohjanmaan työvoimatoimistoissa 30.9.2008 (KK21B)
Kotoutumistukeen oikeutetut 30.9.2008(KK26C) • Kotoutumistukeen oikeutettuja yht. 522 • 275 työttömänä (53 %) • 58 työllistettynä tmtuella (11 %) • 189 työvoimakoulutuksessa (36 %)
Kotouttamisohjelmat kunnissa • Kunnista 57 % ei ole laatinut ohjelmaa, kuitenkin 90 % ulkomaalaisista asuu sellaisissa kunnissa, joissa ohjelma on. (2006) • Kaikissa kunnissa, joissa on vähintään 500 ulkomaalaista asukasta, on kotouttamisohjelma. (2006) • Kuntien yhteistyö mm. seutukunnittaisten ohjelmien laadinnassa yleistyy.
Kotouttamispalveluiden saatavuus • Kunnat itse arvioivat vuonna 2006: • Palvelujen saatavuudessa on parantamisen varaa kaikkien palvelujen osalta. • Riittävimmiksi on arvioitu tulkkaus- ja kielipalvelut, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja työmarkkinatoimenpiteisiin rinnastettavat toimenpiteet. • Saatavuutta tulisi parantaa erityisesti luku- ja kirjoitustaidon opetuksen ja erityisryhmien (nuoret, kotiäidit, vanhukset ja vammaiset) osalta.
Erilaisia ohjelmia • Vertailussa Oulu, Raahe ja Sievi Pohjois-Pohjanmaalta • Oulussa ulkomaalaisia 19 %o väestöstä (2570) ja Raahessa 11 %o ja Sievissä 9 %o väestöstä (Tilastokeskus 2007)
Sievi • Kunnan tuottamat palvelut ovat maahanmuuttajien käytettävissä samassa laajuudessa ja samoin periaattein kuin kantaväestölläkin. • Tulkkaus- ja käännöspalvelut järjestetään.
Raahe • Maahanmuuttajien palvelut järjestetään normaaleina palveluina. Näin eri hallintokuntien tehtävänä on ottaa pakolaisten kotouttaminen osaksi omia toimintojaan. • Tulkkaus- ja käännöspalvelut järjestetään. • Vähintään 40 opintoviikon TE-keskuksen hankkima kotoutumiskoulutus pyritään järjestämään kaikille kotoutumisen piirissä oleville maahanmuuttajille.
Oulu • toteuttaa taloudellisesti ja toiminnallisesti erilaisia maahanmuuttajaprojekteja • osallistuu erilaisia suvaitsevaisuutta edistäviin kampanjoihin ja tapahtumiin • järjestää monikulttuurisia tilaisuuksia yhteistyössä eri tahojen kanssa • tekee yhteistyötä oppilaitosten ja koulujen kanssa • henkilöstökoulutuksissa ja palvelujen tuottamisessa pyrkii huomioimaan monikulttuurisen ilmapiirin ja kehittämään kotouttamista tukevia palveluja
Oulun lasten päivähoito • Lapselle henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma yhdessä vanhempien, päiväkodin henkilöstön ja tulkin kanssa • Maahanmuuttajalapsi sijoitetaan kahden lapsen paikalle ja tuetaan hänen kasvatustaan • Suomi toisena kielenä –opetusta vähintään kaksi kertaa viikossa
Oulun peruskoulu • Valmistavaa opetusta vuosi ennen kouluun tuloa suomen kielen osaamisen vahvistamiseksi (niin tarvittaessa) • Liittyminen perusopetusryhmiin taito- ja taideaineissa mahdollisimman pian • Suomen kieltä opetetaan osaamistason mukaan, ei luokka-asteen • Omaa äidinkieltä opetetaan, jos saadaan syntymään vähintään 4 oppilaan ryhmä
Oulun englannin kielinen koulutus • Oulun kansainvälinen koulu (Oulu International School) on Oulun kaupungin yhtenäisperuskoulu, joka valmistaa sekä suomenkielisiin että englanninkielisiin jatko-opintoihin • Oulun Lyseon Lukiossa on IB-lukiolinja, kansainvälinen ylioppilastutkinto • Oulun seudun ammattiopiston kansainvälinen liiketalouden tutkinto • Oulun yliopisto ja Oulun seudun AMK tuottavat englanninkielistä ohjausmateriaalia
Oulun maahanmuuttajatoimisto Maahanmuuttajatoimisto huolehtii yhteydenpidosta eri tahoihin sekä opastaa ja tiedottaa maahanmuuttajia käyttämään eri viranomaisten, järjestöjen ja seurakuntien palveluita. • on mukana erilaisten maahanmuuttoprojektien suunnittelussa ja ohjausryhmissä • työllistää maahanmuuttajia • järjestää monikulttuurisia tilaisuuksia yhteistyössä eri tahojen kanssa • tukee etnisiä yhteisöjä heidän oman kulttuurinsa säilyttämiseksi
Oulun Monikulttuuriset integroitumispalvelut • Maahanmuuttajatoimiston alainen • Järjestää erilaisia tapahtumia sekä tiedotusta, viranomaisten infotilaisuuksia, kursseja, kerhoja ja juhlapäivien viettoja, jotka ovat kaikille avoimia. • Tärkeimpiä toimintoja ovat suomenkielen kurssit, itämaisten pelien illat, lasten kerhot ja eri kulttuurien teemapäivät. • Infomateriaalia luova: Kylmäopas maahanmuuttajille, Oulun palveluopas, Näin me juhlimme
Parannettavaa • Kuntien kotouttamisohjelmat myös englanniksi • Muissa kunnissa kuin Oulussa, pienillä ulkomaalaisten määrillä on keskityttävä olennaisimpaan • Ehkä aluksi kuitenkaan ei riitä se, että samat palvelut ovat käytettävissä kaikilla kuntalaisilla, suomalaisilla ja ulkomailta tulleilla • Jos kotoutuisi ensin, niin sitten pystyisi käyttämään tasavertaisesti näitä palveluita. • Maahanmuuttajia pitää kuulla, jotta tiedetään miten pienissä kunnissa kotouttamista tulee parantaa.