Kauhajoki 4.1.2012 Teuva 4.1.2012 Kurikka 5.1.2012 ASUKASTILAISUUS KUNTIEN YHDISTYMISTÄ

1. Kauhajoki 4.1.2012 Teuva 4.1.2012 Kurikka 5.1.2012 ASUKASTILAISUUS KUNTIEN YHDISTYMISTÄ KOSKEVASTA SELVITYSTYÖSTÄ Tervetuloa!

2. Tilaisuuden tarkoitus • Kertoa miten selvitystyö tehdään ja miten se etenee • Tuoda esille selvitystyötä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus • Selvittää puitelain vaatimat edellytykset kuntien yhdistymisille • Hahmottaa miten palvelut tultaisiin järjestämään yhdistyneessä • kunnassa (Teuva/Kauhajoki tai Teuva/Kurikka) • Käydä evästyskeskustelu niistä asioista, joihin kuntalaiset haluavat • kiinnittää erityistä huomiota

3. Selvitystä ohjaavat säännökset ja ohjeet Kuntajakolaki 2 § Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.

4. 4 § Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden (Valtioneuvosto voi päättää myös toisin erityisen Kuntajakoselvityksen perusteella)

5. 8 § Yhdistymissopimus Kunnat tekevät kuntien yhdistymisestä yhdistymissopimuksen, jossa on sovittava ainakin: 1) kuntajaon muuttamisen toteuttamistavasta ja ajankohdasta; 2) uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteista; 3) uuden kunnan nimestä; 4) yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä, paikkojen jakautumisesta yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) yhdistymishallituksen toimivallasta; 6) yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asemasta uudessa kunnassa; 8) yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteista; sekä 9) uuden kunnan taloudenhoidon yleisistä periaatteista.

6. Hallitusohjelma, kuntauudistus • Hallitusohjelman vahvimmat kirjaukset koskevat kuntauudistusta. Asiaa valmistellut työryhmä oli neuvottelujen yksimielisin ja yhteistyökykyisin. • ” Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuunottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntaraken-teiden hajautumiskehitykseen.” Myöhemmin on kriteereihin mukaan otettu myös asiointialueet. • ” Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintaraken-teille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa, ja vahvistaa paikallista demokratiaa.” • Hallitus valmistelee tarkempia kuntauudistuksen kriteereitä ja karttaesitystä uudistuksesta • alkuvuodeksi 2012. Kuntien edustajille järjestetään asiasta informaatio- • tilaisuuksia helmi – maaliskuussa 2012 • Pertti/Harri • avoimuus • luotettavuus • osaaminen • kuuntelemisen taito • pelisilmä • oikeudenmukaisuus • vakuuttava • esiintymiskyky • delegointitaito • kansainvälisyys • sitoutuminen tuloksen tekoon

7. Elinvoimaisten kuntien rakentamiskriteerit • Palvelutarpeen kehitys v 2030 • Kuntatalouden kehitys v 2020 • Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys • Työssäkäynti- ja asiointialueet • Julkisten palveluiden järjestämisedellytykset • Alueelliset erityispiirteet

8. Selvityksen kulku ja aikataulu Selvitystyötä ohjaa selvityskunnista valittu 2 ohjausryhmää. Molempien ohjausryhmien puheenjohtajana toimii Teuvan kunnan hallituksen puheenjohtaja. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuvat myös henkilöstön edustajat. Ulkopuoliseksi selvittäjäksi on valittu Hannu Räsänen Yritystaito Oy:stä. Selvitystyötä valmistelemaan on nimetty työvaliokunta ja neljä työryhmää. Selvityksen tarkoituksena on kuvata miten mahdollinen kuntien yhdistyminen toteutetaan ja arvioida minkälaiset mahdollisuudet Teuvalla on järjestää palvelut ja muu kunnallinen toiminta itsenäisenä kuntana. Marras - joulukuu 2011 - Tausta-aineiston kokoaminen ja analysointi selvityskunnista - Työryhmien ehdotukset palvelujen järjestämisestä, kiinteistöjen käytöstä, vesiasioista … - Ohjausryhmän ehdotus hallinnon järjestämisestä ja luottamushenkilöorganisaatiosta Tammi – helmikuu 2012; asukastilaisuudet 4.1 ja 5.1, valtuustojen seminaari 18.1 ja 24.1. Maalis – huhtikuu; Selvityksen viimeistely, Kuntien päätökset

11. Sosiaali- ja terveyspalvelut a) Lääkärin ja hoitajan vastaanotot ja niiden tarvitsemat tukipalvelut ( laboratorio ja röntgen) . Päivittäinen lääkärin vastaanottob) Terveydenhoitajan vastaanottoc) Neuvolapalvelutd) Hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelute) Sosiaalityö, lastensuojelu sekä vammaispalvelut . Lähipalvelua ja joiltakin osin voi olla keskitettyäf) Kotihoidon palvelut g) Ikäihmisten palveluasuminen h) Kuntoutuspalvelut , Fysioterapia ja välinehuolto Teuva – Kurikka Lähipalveluina Teuvan kunnassa järjestetään seuraavat palvelut:

12. Keskitettävät palvelut • Päivystysvastaanotto tapahtuu keskitetysti viikonloppuna, ilta- ja • yöaikaan • Näytteenottojen analysointi • Päivystyksen siirtäminen Y-taloon Seinäjoelle?? Palveluiden erot eivät ole suuria, yhteensovittaminen on kuitenkin haasteellista, koska Teuva kuuluu LLKY:n ja Kurikka JIK:n kuntayhtymiin. Järjestääkö JIK myös palvelut Teuvalaisille? ei tarkoituksen mukaista purkaa sitä hyvää mitä on saatu aikaan. Haasteena sos. toimen siirtyminen JIK:iin, Teuvalla koko sos.ja terveystoimen palvelut ovat LLKY:n toimintaa (varhaiskasvatus on koulutoimen alaista toimintaa).

13. Teuva – Kauhajoki Lähipalveluina Teuvan kunnassa järjestetään seuraavat palvelut: a) Lääkärin ja hoitajan vastaanotot ja niiden tarvitsemat tukipalvelut ( laboratorio ja röntgen) b) Terveydenhoitajan vastaanotto c) Neuvolapalvelut d) Hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut e) Sosiaalityö, lastensuojelu sekä vammaispalvelut lähipalvelua ja joiltakin osin voi olla keskitettyä f) Kotihoidon palvelut g) Ikäihmisten palveluasuminen h) Kuntoutuspalvelut, Fysioterapia ja välinehuolto lähipalvelua Yksiköiden välinen toiminta tulee olla profiloitumista kokonaisuuksiin, kuten akuuttihoito, mielenterveys- tai kehitysvammahuolto

14. Keskitettävät palvelut • Työterveyshuolto • Hallinto, hallinnon tukipalvelut ja muu esimiestyö (riippuu yksiköstä toisissa esimiehen on hyvä olla läsnä) • Labra: näytteiden analysointi • Lääkäri päivystys viikonloppuisin ilta ja yöaikaan • Lastensuojelutyö, lastenvalvoja • Vammaispalvelun sosiaalityö voi olla myös keskitettyä, työntekijät voi olla vammaispalveluun erikoistuneita. • Aikuissosiaalityö, projektit, työllisyyspalvelut • Teuvalla ja Kauhajoella on hyvin samanlaiset toimintatavat, koska molemmissa sos. ja terveystoimi on LLKY:n toimintaa

15. Kasvu- ja kulttuuri • Varhaiskasvatus /Teuva - Kauhajoki - Kurikka • Päivähoito, esiopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivä- • toiminta ovat lähipalveluita • Päivähoitoa tarjotaan koko yhdistyneen kunnan alueella • tasapuolisesti eri toimintamuodoissa sen tarpeen mukaan • mikä kunnassa on • Esiopetus siirtyy Teuvalla koulukeskuksen valmistuttua • pääsääntöisesti sinne/Syreenin koululta vapautuviin tiloihin. • Esioppilaiden päivähoito järjestetään niin, että kuljetusten • tarve vähenee • Päiväkodin hoitopaikat varataan kokonaan päivähoidon käyttöön • Mahdolliset yhdistyneen kunnan kouluverkkoratkaisut vaikuttavat myös • esiopetusjärjestelyihin • Ap/Ip toimintaa on Teuvalla järjestetty Kirkonkylällä, muissa kylissä koululaisia on • ollut päivähoitopalveluiden piirissä • Koulukeskuksen valmistumisen myötä ap/ip toiminta kasvaa Komsin, Kauppilan • ja Riipin oppilaiden siirtymisen myötä Yhdistymien ei juuri näy lasten ja vanhempien arjessa

16. Perusopetus/Teuva - Kauhajoki - Kurikka • Teuvan uuden koulukeskuksen myötä siirrytään yhtenäiskouluun. Keskustan lähellä olevat alakoulut siirtyvät uuteen koulukeskukseen • Myöhemmin sivukouluja lakkautetaan Teuvan kouluverkkopäätöksen mukaisesti • Kuntien mahdollisen yhdistymisen myötä oppilaaksiottoalueet raja-alueilla • suunnitellaan uudelleen (Äystö/Kainasto, Nori/Peura) • Lukio-opetus/Teuva – kauhajoki – Kurikka • Teuvan lukio jatkaa itsenäisenä ja verkottuneena lukiona • Virtuaaliopintoja kehitetään nopean kuituverkon mahdollistamalla tavalla • Yhteistyö II asteen ammatillisen koulutuksen kanssa tiivistyy • Kirjasto • Pääkirjaston Kauhajoella/Kurikassa • Teuvan kirjaston on lähikirjasto • Aukioloajat nykyiset

17. Kirjasto • Pääkirjasto on Kauhajoella/Kurikassa • Teuvan kirjaston on lähikirjasto • Aukioloajat nykyiset

18. Maaseutupalvelut Teuva/Kurikka Tässä mallissa toiminta tapahtuisi myös isäntäkunta mallin pohjalta. Isäntäkuntana toimii Jalasjärvi, sillä Kurikka ja Jalasjärvi ovat jo muodostaneet maaseutuhallin yhteistoimintoalueen. Yhteistoiminta-alueella on vuonna 2009 ollut 1005 tukea hakenutta tilaa. Tässä mallissa on Kurikassa oma toimipiste ja entisessä Jurvassa on myös joitakin toimistopäiviä. Yhteistoiminta-alueen hallintoon on tarkoitus perustaa myös lautakunta, joka keskittyisi maaseudun ja maatilatalouden kehittämistehtäviin? Lautakunta ei voi puuttua tukiasioihin. Yhteistoiminta-alueen henkilökunta on jo nykymuodossa riittävä. Toiminta käynnistyy vuoden 2012 alusta.

19. Maaseutupalvelut Teuva/Kauhajoki Tässä toiminta tapahtuisi isäntäkunta mallin pohjalta, ja nämä kaksi kuntaa voisivat aloittaa toiminnan vuoden 2012 alussa, mutta kuitenkin viimeistään 1.1.2013. Tukea hakeneita tiloja oli vuonna 2009 yhteensä 852. Toiminta keskittyisi muutamassa vuodessa Kauhajoelle ja Teuvalla olisi toimistopäivä tai pari/ viikko varsinkin päätukihaun aikana. Alkuvaiheessa toimintaa hoidettaisiin nykyisistä toimipisteistä. Maaseutuhallinnon osalta tähän alueeseen hyvin todennäköisesti valtioneuvoston päätöksellä lisättäisiin myös Isojoki ja Karijoki. Ennen päätöstä näitä kuntia vielä kuultaisiin asiasta. Näiden neljän kunnan alueella on vuonna 2009 ollut 1136 tukea hakenutta tilaa. Nämä neljä Suupohjan kuntaa ovat tehneet päätökset muodostaa maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen. Toiminnan hallinnoinnista ei ole päästy sopimukseen.

20. Tekniikka ja ympäristö Teuva-Kurikka Teuvan kunnan teknisen henkilöstön sijoittuminen yhdistyneessä kunnassa Teknisen toimen lähipalvelut kuten tilahallinnon, ruokapalvelujen, yleisten alueiden sekä liiketoiminnan palvelut säilyisivät paikallisina palveluina. Toimintoja varten tarvittava käyttöhenkilökunta sekä toimintojen organisointia varten tarvittava henkilöstö säilyisi myös paikallisella tasolla. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lähivuosina eläkkeelle jäävien määrä.

21. KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja TEKNINEN TOIMI Hallinto Tekninen johtaja + kunnaninsinööri KAAVOITUS JA MITTAUS Ympäristöjohtaja YLEISET ALUEET Vastuualueen päälliköt 2 Teuva/ Kurikka TILAHALLINTA Vastuualueen päälliköt 2 Teuva/ Kurikka RUOKAPALVELUT Ruokapalvelupäälliköt 2 Sos. terveys/ sivistys YHDISTYNYT KUNTA (Teuva- Kurikka) RAKENNUSLAUTAKUNTA Johtava rakennustarkastaja YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristöjohtaja JÄTELAUTAKUNTA Tekninen johtaja Oy Botniarosk Ab/ Lakeuden Etappi ? RAKENNUSVALVONTA Johtava rakennustarkastaja TURVALLISUUSPALVELUT Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos LAITOSHUOLTO ? VESI- JA VIEMÄRILAITOS OY Toimitusjohtaja KAUKOLÄMPÖLAITOS OY Toimitusjohtaja VUOKRATALOYHTIÖ OY Toimitusjohtaja TEOLLISUUSKIINTEISTÖT OY Toimitusjohtaja

22. Teuvan kunnan alueen kehittäminen osana yhdistynyttä kuntaa • Kehitetään omina alueinaan (Kurikka, Jurva, Teuva). • Tavoitteellinen tarkastelu alueittain. • Samoin periaattein kuin tälläkin hetkellä. • Tärkeimpänä näkökulmana lähipalvelut ja niiden ensisijainen huomioiminen. • Tähtäin on, että maaseutu pidetään elävänä.

23. Vesi- ja jätevesiasioiden järjestäminen yhdistyneessä kunnassa • Teuva-Kurikka • Organisointi ja sen mahdollisesti aiheuttamat lisäinvestoinnit • Kurikassa on meneillään vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittämisselvitys samaan yhtiöön, joka voisi olla yksi vaihtoehdoista myös Teuvan kunnan vesi- ja viemärilaitoksen osalta, mikäli kuntien liittyminen toteutuisi. • Kurikan viemärilaitoksen kapasiteetti riittäisi myös Teuvan jätevesien käsittelyyn.Kurikassa on myös käyttövesikapasiteettia tarvittaessa Teuvan tarpeita varten. • Mahdolliset käyttö- ja jätevesijärjestelyt Teuvalta Kurikkaan edellyttäisivät runkojohtoverkoston rakentamista pumppaamoineen välille Teuva-Jurva/Kesti arviolta noin 19,8 km johtolinjapituudella. • Siirtolinja olisi mahdollista sijoittaa siten, että verkoston piiriin voitaisiin liittää kiinteistöjä ainakin Teuvan Saksanpaikan ja Kauppilan kylän alueilta. • Teuvan kunta on neuvotellut jätevesiyhteistyöstä rannikon suuntaan jätevesien johtamiseksi käsiteltäväksi M-Real Oyj:n puhdistamolla Kaskisissa.

24. Teuva - Kurikka organisoinnin vaikutus taksoihin Teuvalla • Arvion mukaan kummallakaan toteutuvista vaihtoehdoista ei ole merkittävää vaikutusta taksoihin Teuvan kunnan ja Kurikan kaupungin osalla. • Haja-asutusalueiden jätevesien järjestämisessä todettiin Kurikan kaupungin olevan Teuvan kuntaan verrattuna toteutuksen osalta pidemmällä. • Avustusten suuruusluokan todettiin molemmissa kunnissa olevan samalla tasolla haja-asutusalueiden jätevesien järjestämisessä.

25. Energiahuollon järjestäminen/organisointi yhdistyneessä kunnassa Teuva - Kurikka Teuvan kunnan kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen omaksi yhtiöksi ns. Jurvan mallin mukaan. Vaihtoehtona voisi myöskin olla Teuvan kunnan kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen Jurvan- taikka Kurikan Kaukolämpö osakeyhtiöön. Organisoinnilla ei ole oleellista vaikutusta Teuvan taksoihin. Yhtiöiden yhteistyö toisi esimerkiksi polttoaineen hankintaan säästöjä.

26. Jätehuollon ja pelastuspalvelun järjestäminen yhdistyneessä kunnassa Teuvan kunta ja Kurikan kaupunki Jurvan osalta ovat mukana yhteisessä jätehuoltoyhtiössä Oy Botniarosk Ab:ssä. Kurikan kaupunki on muilta osin mukana Lakeuden Etappi Oy:ssä, joka hoitaa jätehuoltopalvelut Seinäjoen seudulla ja sen lähiympäristössä. Kurikan kaupunki päättää vuoden 2012 loppuun mennessä Kurikan alueen jätehuollon järjestämisestä, ts. siirrytäänkö Lakeuden Etappi Oy:n tai Oy Botniarosk Ab:n asiakkaaksi. Jätehuoltojärjestelyllä Oy Botniarosk Ab tai Lakeuden Etappi Oy ei ole merkittävää vaikutusta Teuvan kunnan alueen jätehuoltotaksoihin.

27. Ruokapalvelun organisointi ja yhtenäiset toimintatavat yhdistyneessä kunnassa Teuva - Kurikka • Valmistuskeittiöt ja jakelukeittiöt • Todettiin, että ruokahuolto- ja puhtauspalvelut toimivat Kurikassa yhdessä, kun taas Teuvalla ruokahuolto toimii erikseen teknisen toimen yhteydessä ja puhtauspalvelut teknisen toimen kiinteistöjen kunnossapidon yhteydessä. • Teuvan ruokapalvelut on hankintojen osalta yhteistyössä Suupohjan hankintarenkaassa. Kurikassa hankinnat suoritetaan E-P:n keskussairaalan hankintarenkaan kautta. • Kouluverkkoratkaisun toteuduttua Teuvalla alueella toimisivat keittiöt ainakin terveyskeskuksessa, koulukeskuksessa sekä Lehtiharjun sairaalassa.

28. Yksityisteiden hoidon periaatteet yhdistyneessä kunnassa Teuva - Kurikka Kurikan kaupunki avustaa yksityisteiden kunnossapitoa syntyneistä todellisista tilintarkastetuista kustannuksista 80 %:n osuudella. Teuvalla kunta hoitaa yksityisteiden kunnossapidon kunnan toimintana. Syntyneistä kustannuksista ei peritä kustannusosuutta tiekunnilta. Kuntaliitoksen toteutuessa, mikäli päädyttäisiin Kurikan kaupungin nykyiseen malliin yksityisteiden avustamisessa, varattaisiin Teuvalle 5 vuoden siirtymäaika toimintojen yhteensovittamiseen. Siirtymäaika tarvittaisiin tiekuntien toiminnan uudelleen järjestämiseen mm. tiekuntien perustamisten ja yksiköintien sekä hallinnon organisoinnin ja tehtäviin koulutuksen osalta. Teuvalla yksityistiet ovat olleet kunnan hoidettavina v. 1969 lähtien. Kehittämisen arvoinen asia voisi olla ns. tieisännöinti kylittäin. Työryhmä esittää yksimielisenä kantanaan, että yhdistetyssä kunnassa yksityisten teiden hoidossa päädytään käyttämään Teuvan kunnassa käytössä olevaa yksityisteiden hoitomallia mm. kustannustehokkuuteen ja kuntalaisten tasapuoliseen kohteluun ja yhdenvertaisuusperiaatteeseen perustuen. Periaatteena on, että nykyiset Teuvan kunnan ja Kurikan kaupungin käyttämät yksityisteiden hoitamiseen ja avustamiseen käyttämät määrärahat yhteensä eivät nousisi nykyisestä tasosta.

29. Ympäristöpalvelujen järjestäminen yhdistyneessä kunnassa Teuva - Kurikka Teuvan kunta on osakkaana Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Oy:ssä (LLKY), joka vastaa kunnan tämänhetkisistä ympäristöpalveluista. Kurikan kaupungin ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkäri- ja eläinlääkintäpalvelut hoitaa JIK Ky. Kurikan ja Teuvan mahdollisen kuntaliitoksen seurauksena LLKY purkautuisi ja Liikelaitoskuntayhtymä Oy:stä siirtyisi puolet ympäristösihteerin- ja puolet terveystarkastajan virasta takaisin lähtökuntaan. Yhdistyneellä kunnalla (Kurikka/Teuva) on mahdollisuus sijoittaa yksi kokoaikainen virka ympäristösihteerin tehtävään yhdistyneessä kunnassa. Terveystarkastajan palvelujen järjestämisestä yhdistyneessä kunnassa tulee neuvotella erikseen JIK Ky:n kanssa. Lähtökohtana on, että sekä ympäristösihteerillä että terveystarkastajalla on työpiste myös Teuvalla. Työryhmä toteaa, että organisoinnilla ei ole merkittävää vaikutusta kummankaan kunnan tämänhetkisiin taksoihin/maksuihin.

30. Tekniikka ja ympäristö Teuva - Kauhajoki Vesi- ja jätevesiasioiden järjestäminen yhdistyneessä kunnassa Mikäli yhdistyminen tapahtuisi, tulee organisointi tapahtumaan Kauhajoen vesi- ja viemärilaitosyhtiössä. (Kauhajoki). Paineviemärin rakentaminen mahdollista Teuvalta Kauhajoelle. (Kauhajoki). Kauhajoen viemärilaitoksen kapasiteetti riittäisi myös Teuvan jätevesien käsittelyyn. Kauhajoella on myös käyttövesikapasiteettia tarvittaessa Teuvan mahdollisia lisä tarpeita varten. Mahdolliset käyttö- ja jätevesijärjestelyt Teuvalta Kauhajoelle edellyttäisivät runkojohtoverkoston rakentamista pumppaamoineen välille Teuva-Kauhajoki arviolta noin 27,5 km johtolinjapituudella. Siirtolinja olisi mahdollista sijoittaa siten, että verkoston piiriin voitaisiin liittää kiinteistöjä ainakin Teuvan Riipin- ja Äystön kylien alueelta sekä Kauhajoelta Kainaston alueelta. Teuvan kunta on neuvotellut jätevesiyhteistyöstä rannikon suuntaan jätevesien johtamiseksi käsiteltäväksi M-Real Oyj:n puhdistamolla Kaskisissa.

31. Maksut ja taksat Taksat ja maksut tulee kerätä omakustannusperiaatteella. (Kauhajoki) Arvion mukaan kummallakaan toteutuvista vaihtoehdoista ei ole merkittävää vaikutusta taksoihin Teuvan kunnan ja Kauhajoen kaupungin osalla. Riippuen, kuitenkin investointi- ja käyttötoimintojen organisoinnista.

32. Energiahuollon järjestäminen/organisointi yhdistyneessä kunnassa (Teuva-Kauhajoki) • Yhteinen hankintaympäristö. (Kauhajoki) • Sähköenergian hankinnan osalla Teuva ja Kauhajoki toimivat tällä hetkellä samassa hankinta renkaassa Suupohjan alueella. • Kaukolämpölaitoksen toimintojen osalla Kauhajoen lämpölaitos toimii omana yhtiönään. Teuvalla kaukolämpölaitos toimii liiketoiminta-alueella, jossa liiketoiminta-alueen toimintojen kirjanpito on eriytetty (vesi-, viemäri- ja kaukolämpölaitos) • Kaukolämpölaitoksen organisointi voisi tapahtua esimerkiksi siten, että se yhtiöitettäisiin omaksi yhtiöksi. • Organisoinnin vaikutus taksoihin, erityisesti Teuvalla. • Ei muutosta. (Kauhajoki). • Organisoinnilla ei ole oleellista vaikutusta Teuvan taksoihin. Yhtiöiden yhteistyö voisi tuoda esimerkiksi polttoaineen hankinnassa säästöjä.

33. Jätehuollon ja pelastuspalvelun järjestäminen yhdistyneessä kunnassa (Teuva-Kauhajoki) Oy Botniarosk Ab vastaava molempien kuntien jätehuollosta. Molemmat kunnan kuuluvat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueeseen. Yhdistymisellä ei vaikutusta kummankaan kunnan taksoihin/maksuihin.

34. Ruokapalvelun organisointi ja yhtenäiset toimintatavat yhdistyneessä kunnassa Teuva - Kauhajoki • Valmistuskeittiöt ja jakelukeittiöt • Yhteinen ruokapalvelupäällikkö voi olla, valmistuskapasiteettiin ei muutosta. (Kauhajoki). • Teuvan ja Kauhajoen ruokapalvelut ovat hankintojen osalta yhteistyössä Suupohjan hankintarenkaassa. Kouluverkkoratkaisun toteuduttua Teuvalla toimisivat keittiöt ainakin terveyskeskuksessa, koulukeskuksessa sekä Lehtiharjun sairaalassa. • Lähtökohtana ruokahuolto paikallisesti omalla henkilöstöllä. • Hankintarengas ja palvelut LLKY:n kanssa ovat jo nyt yhteismitallisia. • Toimintoja kehittäminen myös pitkässä juoksussa yhteisesti on mahdollista eläkepoistuman ja kouluverkkoratkaisujen yhteydessä, ketään ei tarvitse irtisanoa.

35. Yksityisteiden hoidon periaatteet yhdistyneessä kunnassa (Teuva-Kauhajoki) Kauhajoki avustaa tiekuntia hoitoluokitukseen perustuen (kolme hoitoluokkaa) keskimäärin noin 30% osuudella vuosittain kaupungin vahvistamista tieluokkien kilometrikustannuksista. Teuvalla kunta hoitaa yksityisteiden kunnossapidon kunnan toimintana. Syntyneistä kustannuksista ei peritä kustannusosuutta tiekunnilta. Ennen mahdollisen kuntaliitoksen toteutumista tulisi selvittää yksityiskohtaisesti yksityisteiden avustusjärjestelmä. Teuvan ensisijaisena lähtökohtana on, että kunta/kaupunki hoitaisi yksityistiet Teuvan nykyisellä kriteeristöllä. Mikäli neuvotteluissa päädyttäisiin tiekuntien avustusmenettelyyn, tiekuntien hoitaessa itsenäisesti tiensä, tulisi avustusprosentin olla tien todellisista kunnossapitokustannuksista huomattavasti suurempi, kuin mitä Kauhajoen kaupunki tällä hetkellä soveltaa. Mikäli päädyttäisiin käyttämään tiekuntien avustusmenettelyä tarvittaisiin Teuvalla tiekuntien siirtymäaikaa toiminnan uudelleen järjestämiseen mm. tiekuntien perustamisten ja yksiköintien sekä hallinnon organisoinnin ja tehtäviin koulutuksen osalta. Teuvalla yksityistiet ovat olleet kunnan hoidettavina v. 1969 lähtien. Siirtymäajan pituuden tulisi olla vähintään viisi vuotta, jonka ajan Teuvan osalla toimittaisiin Teuvalla tällä hetkellä olevan käytännön mukaisesti. Teuvalla tien kunnan hoitoon ottamisen pääkriteerinä on ollut se, että tien pituus on vähintään 300 m ja tien varrella on vähintään kolme pysyvää asuntoa.

36. Miten Teuvan kunnan tekninen henkilöstö sijoitetaan yhdistyneessä kunnassa (Teuva-Kauhajoki) Teknisen toimen lähipalvelut kuten tilahallinnon, ruokapalvelujen, yleisten alueiden sekä liiketoiminnan palvelut säilyisivät paikallisina palveluina. Toimintoja varten tarvittava käyttöhenkilökunta sekä toimintojen organisointia varten tarvittava henkilöstö säilyisi myös paikallisella tasolla. Otetaan huomioon lähivuosina eläkkeelle jäävien määrä.

37. Taloushallinnon järjestäminen Teuva - Kurikka mallissa Kurikan ja Teuvan kuntaliitoksessa tulisi harkittavaksi ainakin kaksi vaihtoehtoa eli palvelujen järjestäminen emokunnan toimesta myös Teuvalle tai sitten Kurikka hankkisi palvelut Suupohjan seutupalvelukeskukselta. Tilanteessa olisi mahdollista hyödyntää myös valtakunnallisia palvelukeskuksia (Kurikassa on pohdittu eri vaihtoehtoja). Henkilöstön eläköityminen hallinto- ja talouspalveluissa tulee olemaan varsin laajaa lähivuosina, joten toiminnan uudelleen-järjestelyt on sitä kautta helpompi toteuttaa. Kurikassa on todettu jo tällä hetkellä olevan varsin haavoittuva palvelukokonaisuus tältä osin. Teuvan irtaantuminen seutupalvelukeskuksesta aiheuttaisi yhtiön koko toiminnan uudelleen arvioinnin. Yhtiöön siirtyi Teuvan kunnasta 9 työntekijää vuoden 2010 alusta ja nyt tulisi määrittää, mikä on Teuvan tarvitsema työpanos tällä hetkellä sekä toisaalta miten toimitaan Seutupalvelukeskuksessa olevien ¨teuvalaisten¨ työntekijöiden osalta. Merkittävimmät tietokoneohjelmistot ovat samoja kaikilla osapuolilla niin Talous- hallinnossa, henkilöstöhallinnossa, asianhallinnassa kuin päivähoidossa eli yhteensovittaminen ei aiheuta suuria muutoksia.

38. Taloushallinnon järjestäminen Teuva - Kauhajoki mallissa Tilanteessa, jossa Teuva ja Kauhajoki tekisivät kuntaliitoksen, edettäisiin asiassa samalta pohjalta, kuin Teuvan toimiessa itsenäisenä kuntana, koska molemmat osapuolet hankkivat palvelun samasta paikasta. Seutupalvelukeskuksen toiminnan tehostaminen ja kehittäminen olisi molempien ensisijainen tavoite.

41. Keskusteltavat teemat • Mitä asioita pitää huomioida palvelujen järjestämisessä? • Mitä näkökohtia pitää huomioida tie- ja vesiasioissa? • Mitkä asiat ovat tärkeitä seurojen ja yhdistysten toiminta- • edellytysten kehittämisessä? • d) Millä tavalla kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia/ • lähidemokratiaa pitäisi mielestänne kehittää? • e) Muut mieltä askarruttavat asiat?