Maa- ja metsätalouden vesienhoidon tutkimusohjelma (2006-2009)

1. Maa- ja metsätalouden vesienhoidon tutkimusohjelma (2006-2009) Yhteenveto ja suositukset VEHO-tutkimusohjelman loppuseminaari 7.6.2010 Raimo Ihme ja Mika Visuri Suomen ympäristökeskus

2. Esityksen sisältö • Tutkimusohjelman tausta ja tarpeet • Tutkimusohjelman tavoitteet • Tutkimushankkeet • Tavoitteiden toteutuminen • Yhteenveto

3. Tutkimusohjelman tausta ja tarpeet • Laki vesienhoidon järjestämisestä asettaa uusia haasteita maa- ja metsätalouden vesiensuojelulle osana vesistöaluekohtaista vesienhoidon suunnittelua

4. Tutkimusohjelman tavoitteet A) Eri politiikkasektoreiden tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteisvaikutuksen ja käytäntöön sovellettavuuden arvioiminen vesien tilan, tulvien ja vesienhoidon suunnittelun kannalta B) Maa- ja metsätalouden vesienhoitomenetelmien kehittäminen C) Maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen ekologisten vaikutusten tutkiminen D) Perusteiden selvittäminen maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen ja –vaikutusten seurannan kehittämiseksi E) Maa- ja metsätalouden vesienhoidon taloudellisten kysymysten selvittäminen

5. Tutkimushankkeet • Vesiensuojelun ja tulvien hallinnan yhdentäminen metsätalouden kunnostusojituksessa (TulvaMetsä) • Hajakuormituksen hallinta metsätaloudessa (HAME) • Kustannustehokkuus maatalouden vesiensuojelussa (KuVe) • Seurannan kehittäminen ja kuormitusmallien jalkauttaminen maatalousvaltaisten valuma-alueiden hoito- ja toimenpideohjelmien työkaluksi (SeMaTo) • Monitavoitteisten vesiensuojelukosteikkojen vesistöalueittainen kohdentaminen (VESKO) • Pellon vesitalouden optimointi tilatasolla - ravinteiden hyväksikäytön tehostaminen ja vesistökuormituksen vähentäminen (PVO) • Vesiensuojelun taloudelliset hyödyt Suomessa (VeHy) • Vesienhoidon kustannustehokkaat menetelmät ja monitavoitteiset toimintatavat (VeKuMe) • Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset sisävesien ekologiseen tilaan ja niiden tavoitekuormituksen määrittäminen (MaaMet, LakeState)

6. Eri näkökulmia vesistön tilan parantamiseksi • VAIHTOEHDOT: • Toimenpiteet valuma-alueella • kuormituksen synnyn estäminen • syntyneen kuormituksen pidättäminen • Toimenpiteet järvessä • sisäisen kuormituksen rajoittaminen • rehevöitymishaittojen vähentäminen

7. Eri politiikkasektoreiden tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteisvaikutuksen ja käytäntöön sovellettavuuden arvioiminen vesien tilan, tulvien ja vesienhoidon suunnittelun kannalta • Tuotettiin ympäristötaloudellinen malli, joka sisältää tärkeimmät nykyiset maatalous- ja ympäristöpolitiikan ohjauskeinot ja mahdollistaa verrattain vaivattoman tuki/veropolitiikan muutosten vaikutusten ennakoinnin (KuVe) • Tuotettiin järvikohtaiset ravinne- ja klorofylli ennusteet ja kuormitusrajat (LakeState-malli & LLR-internet-työkalu) (LakeState) • Testattiin ja kehitettiin uutta innovatiivista ja kustannustehokasta vesiensuojelumenetelmää metsätalouden kunnostusojituksen vesistövaikutuksiin (TulvaMetsä) • Tarkasteltiin maatalouden kuormitusta ja sen hallintaa laajana kokonaisuutena (SeMaTo)

8. Maa- ja metsätalouden vesienhoitomenetelmien kehittäminen • Luotiin mallityökalu, jolla voidaan valita kustannustehokas toimenpideyhdistelmä vesienhoitotoimenpiteistä. Pystytään lisäksi arvioimaan toimenpiteiden alueellista ja rakenteellista soveltuvuutta (KuVe) • Kehitettiin pelto-ojituksen suunnittelua ja toteutusta (PVO) • Arvioitiin tehtyjen vesienhoitosuunnitelmien toimenpideohjelmien vaikuttavuutta (SeMato) • Kehitettiin työkaluja kosteikkojen valuma-alueittaiseen tai osa valuma-alueittaiseen suunnitteluun sekä kosteikkojen perustamis- ja mitoitusohjeistoa (VESKO) • Kehitettiin metsäsuunnittelun vesiensuojelun työvälineitä (HaMe) • Kehitettiin järven kunnostuksen yleissuunnitteluprosessi ja suunnittelun apuvälineitä (VeKuMe)

9. Maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen ekologisten vaikutusten tutkiminen • Testattiin ja sovellettiin erilaisia malleja, sekä havainnollistettiin niiden kehitystarpeita (KuVe, SeMaTo, LakeState) • Tuotettiin mittava määrä tietoa maa- ja metsätaloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen vaikutuksista vesien ekologiseen tilaan, joita käytettiin luokittelujärjestelmän kehittämisessä ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa ja vesien tilan luokittelussa (MaaMet) • Kehitettiin metsätalousmaalta tulevaan luonnon taustakuormaan ja eri metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamaan kuormituksen lisäykseen perustuva typpi-, fosfori- ja kiintoainekuormituksen laskentamenetelmä, KALLE (HaMe)

10. Perusteiden selvittäminen maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen ja –vaikutusten seurannan kehittämiseksi • Tunnistettiin seurantaan liittyviä kehityskohteita (KuVe) • Suunniteltiin koko maan kattava hajakuormituksen vesiekologisten vaikutusten seurantapaikkaverkosto sekä kehitettiin seurantojen ohjeistusta (MaaMet) • Kehitettiin seurannan strategioita mallien tarpeisiin ja toimenpiteiden vaikutusten havaitsemiseksi (SeMaTo) • Ohjeistuksen avulla yhdenmukaistettiin kosteikkojen yleissuunnitteluprosessia ja paikkatietototeutusta (VESKO)

11. Maa- ja metsätalouden vesienhoidon taloudellisten kysymysten selvittäminen • Laskettiin kustannustehokas yhdistelmä toimenpiteitä 30% prosentin typpi-ja fosforikuormituksen vähennykselle kahdelle valuma-alueelle sekä kuormituksen vähennyksen kustannukset tehokkaimman vähennyskeinoyhdistelmän funktiona (KuVe) • Selvitettiin erilaisten peltojen ojitusmenetelmien kustannustehokkuutta (PVO) • Selvitettiin vesiensuojelun taloudellisia hyötyjä Suomessa, joita voidaan vertailla esimerkiksi vesiensuojelutoimenpiteiden arvioituihin kustannuksiin vuoteen 2015 mennessä (VeHy) • Tehtiin kosteikkojen perustamiseen liittyviä kustannustehokkuusvertailuja (VESKO) • Luotiin toimintamalli järven ja sen valuma-alueen hoito- ja kunnostustoimenpiteiden kokonaisvaltaiseen ja kustannustehokkaaseen suunnitteluun (VeKuMe)

12. Yhteenveto • Ilmastonmuutos tulee suurella todennäköisyydellä muuttamaan hydrologista kiertoa. Tämä yhdistettynä mallien nykyiseen tasoon ja laskentakykyyn merkitsee kasvavaa mallien kehitystarvetta, erityisesti prosessipohjaisten valuma-aluemallien osalta. Esimerkiksi pienille valuma-alueille kehitetyt mallit eivät välttämättä sovellu sellaisinaan käytettäviksi suurilla valuma-alueilla • Helposti ja nopeasti sovellettavia vedenlaatumalleja on kehitetty ja niitä voidaan käyttää apuna esimerkiksi vesienhoitosuunnitelmia valmistellessa sekä vesipuitedirektiivin toteutuksessa • Automaattisen vedenlaadun seurannan merkitys kasvaa koko ajan ja sen käyttö on tulevaisuudessa välttämätöntä luotettavassa kuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa • Useita nykyisiä vesiensuojelun työvälineitä voidaan käyttää hyvin apuna vesienhoidon suunnittelussa, mutta ne vaativat edelleen kehittämistä ja resursseja • Nykyinen metsätilastointi ei täysin palvele vesiensuojelulaskelmien tarpeita, vaan tilastointia tulisi kehittää aiempaa tarkemmaksi • Perinteisten metsätalouden kunnostusojituksen vesistöhaittojen vähentämismenetelmien vaikutukset ovat usein puutteellisia. Uudella putkipatomenetelmällä voidaan vähentää metsätalouden ojituksista johtuvaa kiintoainekuormaa, ravinnekuormaa sekä myös tulvariskiä

13. Yhteenveto • Nykyisen maatalouden ympäristötuen toimenpiteitä sovelletaan maatiloilla ilman erityisempää kohdentamisvaatimusta ja lopputulos on usein melko sattumanvarainen. Kohdennetuilla toimenpiteillä saataisiin vaikutuksia parannettua merkittävästi • Maatalouden ympäristötukijärjestelmää kehitettäessä tulisi yrittää paremmin sovittaa yhteen ympäristötoimenpiteiden kustannus- ja ympäristövaikutukset, koska tilatasolla toimenpidevalinnat perustuvat pitkälti kannattavuuteen • Pelto-ojituksen hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella voidaan merkittävästi vaikuttaa veden ja ravinteiden kulkeutumisreitteihin ja sitä kautta ravinnehuuhtoutumiin sekä satoon • Monitavoitteellisilla vesiensuojelukosteikoilla voidaan edistää vesiensuojelua maatalouden kuormittamilla vesistöalueilla, mutta oikealla suunnittelulla ja toteutuksella on suuri merkitys kosteikkojen tehoon • Veden virkistyskäyttö on riippuvaista vesistön tilasta ja virkistyskäyttöhyödyt tulisikin ottaa huomioon vesipolitiikan tavoitteiden asetannassa => kustannus-hyötyanalyysi vesipolitiikan tavoitteista • Kattava hajakuormituksen vesiekologisten vaikutusten seurantapaikkaverkosto luo pohjan seurantojen kustannustehokkaalle kehittämiselle ja vesiekologisten vaikutusten mallinnukselle

14. Yhteenveto • Suomen sisävesien ensimmäisen ekologisen tilan luokittelun laadinnassa huomattiin monien laatutekijöiden ekologisen tilan arvioiden olevan epätarkkoja. Ekologisen tilan tarkempi arviointi parantaisi vesien tavoitetilan ennustettavuutta ja auttaisi kunnostustoimien kohdentamisessa niiden hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi • Järvien hoito- ja kunnostushankkeiden yleissuunnittelun toimintamalli tukee vesien tilan, kunnostuksen tavoitteiden ja erilaisten toimenpiteiden vaikutusten, kustannusten ja hyötyjen laaja-alaista arviointia vesienhoidon suunnittelussa

15. HAME, KUVE, SEMATO, TulvaMetsä, VESKO, PVO LAKESTATE VEKUME VEKUME • Käyttökelpoisuutta parantavat kunnostuskeinot • Ruoppaus • Vedenpinnan nosto • Säännöstelykäytäntöjen kehittäminen • Vesikasvillisuuden vähentäminen • Rantojen kunnostaminen • - Käyttöä helpottavat rakenteet (laiturit, veneväylät, veneenlaskupaikat, uimarannat…) • Järveen kohdistuva kuormitus • - Kiintoaine • Orgaaninen aine • Fosfori • Typpi • Happamuus • Bakteerit • Kuormituksen vähentämiskeinot lähteittäin: • - Pistekuormitus • Haja-asutus • Maanviljely • Karjatalous • Metsätalous • Turvetuotanto • Kalankasvatus • Turkistarhaus VEHY • Järven tilaan vaikuttavat sisäiset tekijät • ekologiset tekijät • fys.-kemiallinen tila • hydro-morfologia MAAMET • Käyttöön vaikuttavat tekijät • - Mataluus • Liiallinen vesikasvillisuus • Vedenkorkeuden vaihtelu • Liettyneet ja umpeenkasvaneet rannat • Pusikoituneet ranta-alueet • Virkistyskäyttöpaikkojen tai rakenteiden puute tai heikko kunto • Roskakala-valtainen kalasto • Sisäisiin prosesseihin vaikuttavat toimenpiteet • Hapetus • Ravintoketjukunnostus • Fosforin saostus • Alusveden poistaminen • Lisäveden johtaminen • Tilapäinen kuivatus • Sedimentin kunnostus • Kalkitus • Kasvillisuuden poisto

17. Ohjelman tulosten yhteenveto julkaistaan Suomen ympäristökeskuksen raportteja –sarjassa syksyllä 2010 KIITOS !