Oppimaan oppimisesta

1. Oppimaan oppimisesta Yhtenäiskouluseminaari 12.-13.9.2008 Joensuussa Jarkko Hautamäki Helsingin yliopisto Soveltavan kasvatustieteen laitos & Koulutuksen arviointikeskus www.helsinki.fi/cea www.pisa2006.helsinki.fi

2. OSA ISuunnitelma

3. Pääteemat 1 Yleinen kehys • Koulutusinstituutio (schooling) kehityksen muokkaajana • Kausaaliset ja intentionaaliset mallit • Psychological theory and educational reform (Olson) • Neljän koulun malli yleisenä kehyksenä • Koulutuksen muuttamisen kvarttaalit/syklit osana palaute-järjestelmää • Koulun taso, työn taso, kulttuurin taso • Oppimaan oppiminen

4. Pääteemat 2 Oppimaan oppiminen • Tehtävän merkitys koulun vaatimuksena ja oppilaan toiminnan motiivina • Universaalit, yleiset ja sosio-historialliset toiminnan ehdot • Kognition ja affektien/emootioiden merkitys ja suhde • Ajattelun hallinta ja toivon perspektiivi • Oppimaan oppimisen paikka koulutuksen arvioinnissa • Suomen koululaitoksen tasa-arvoisuus: tasa-arvotaseet

5. OSA IIA: Schooling (koulu ja koululaitos kehityksen kehyksenä)B: Neljän koulun malli(2005 Vantaa)

6. Schoolingkoulu ja opettajan/oppilaan tehtävät ja vastuut • Olson : the causal analysis of the factors relevant to the functioning of school as an institution, and the intentional analysis of the processes relevant to teaching and learning. • “Hence, I argue that development is a matter of going from social commitment to the local culture to commitment to the formal, explicit, institutionalized society.” • T.S:Elliot 1932: “ No one can become really educated without having pursued some study in which he took no interest – for it is a part of education to learn to interest ourselves in subjects for which we have no aptitude.”

7. Muotoa koskevat koulut Avoin koulu – Koulun omien rajojen läpäisevyys; Koulu hyväksyy op-pilaat myös perheittensä lapsina: Lähiyhteisön tarjoumat toiminnan ja opetuksen sisällöiksi Joustava koulu – Sisäinen horisontaalinen ja vertikaalinen työnjako: ammattiryhmien työnjako; ammatillisten rajapintojen tietoinen varmistaminen Sisältöä koskevat koulut Ajatteleva koulu – lukeminen, kirjoi-taminen ja laskeminen keskeisinä tavoitteina: ajattelun ja ymmärtämisen käsittäminen taitona: ajattelun ja oppimisen joustava kurinalaisuus kompromissinä fundamentalismin ja karnevalismin välillä Moraalinen koulu – Toivon perspektiivi voimana, joka estää epäonnis-tumisen pelon voimistumisen; luottamus siihen, että erisieluisuus hyväksytään, mutta samalla voidaan edellyttää moraalis-praktisten sääntöjen noudattamista Neljän koulun malli

8. Yhteiskunnan sosiaalinen kehittäminen: Elämän, yhteiskunnan ja teknologian Tieto-, taito ja motivaatiovaatimukset Tiedon, käsitteiden ja ymmärtämisen Järjestelmä, tarjoutuva tiedon ja Kulttuurin taso Omaksumisen lainmukaisuudet, ihmisen Oppimisen historiallinen muotoutuvuus Pedagoginen, didaktinen prosessi, sen Suunnitelman, tavoitteet, sisältö, menetelmät, Järjestys ja eteneminen Koulutuksen tuottamat valmiudet, tietoisuus ja Ajattelu, motivaatio, osaamisen käytettävyys

9. Yhteiskunnan sosiaalinen kehittäminen: Elämän, yhteiskunnan ja teknologian Tieto-, taito ja motivaatiovaatimukset Tiedon, käsitteiden ja ymmärtämisen Järjestelmä, tarjoutuva tiedon ja Kulttuurin taso Omaksumisen lainmukaisuudet, ihmisen Oppimisen historiallinen muotoutuvuus Pedagoginen, didaktinen prosessi, sen Suunnitelman, tavoitteet, sisältö, menetelmät, Järjestys ja eteneminen Koulutuksen tuottamat valmiudet, tietoisuus ja Ajattelu, motivaatio, osaamisen käytettävyys PALAUTE- JA ARVIOINTI- SYSTEEMI KOULUN taso: tuntikohtainen ja kokeisiin perustuva, todistuksin ja valtakunnallisin vertailuin TYÖN taso: Muutosten rakenteelliset ja todelliset kompetenssiehdot KULTTUURIN taso: sosialisaation ja sivilisaation edistyminen ja tarjoumat

10. OSA IIIOppimaan oppimisesta

11. 1996 aloitettiin Opetushallituksen ja Helsingin kaupungin toimeksiannosta Helsingin yliopistossa hanke, jonka tavoitteena oli kehittää asteikot kansallisiin oppimaanoppimisen arvioimiseen. Oppimaanoppiminen on osa Kansallista koulutuksen arviointikehystä (Oph) yhdessä elinikäiseen oppimiseen motivoitumisen kanssa Suomen Akatemian Life-as-Learning ohjelman osa

12. A map of the landscape of L-to-L in relation to relevant assessment systems

13. Oppimaanoppiminen ja motivoituminen ovat asioita tai tapahtumia (konstrukteja), joita ei voi saavuttaa minkään erityisen oppiaineen opiskelun kautta, mutta jotka ovat yhteisiä kaikille kouluaineille, ja jotka muodostuvat hyvän opettamisen kautta ja avulla. Kuitenkin tutkiminen on mahdollista: • Tutkimalla samanaikaisesti sekä oppilaiden itseään ja oppimista koskevia uskomuksia • että heidän todellista suoritustaan erilaisissa ajattelua vaativissa tehtävissä • pyritään pääsemään tuon suorituksen ’taakse’ avaamalla näkymä niihin tosiasiallisiin, monimutkaisiin prosesseihin, jotka ohjaavat oppilaan suoritusta.

14. Oppimaan oppiminen= määritelmänä1. taito ja halu sopeutua ja sitoutua uuteen tehtävään ja sen edellyttämään henkiseen työhön (haasteen, lupauksen ja uhan) käsittelynä2. aktivoimalla ajattelun hallinta ja toivon perspektiivi3. käyttäen keinona oppimistoiminnan kognitiivista ja affektiivista itsesäätelyä

15. Oppimaan oppimisen käsitteellinen peruskivi on oppimiseen sitoutuminen haastavassa tehtävässä, ja sen kaksi pääulottuvuutta ovat osaaminen (ajattelun hallinta), uskomukset (toivon perspektiivi). Oppimaan oppimisessa on taitojen lisäksi aina kysymys myös tavoitteista ja motiiveista, tilanteen merkityksen arvioinnista ja toimintaan sisältyvän onnistumisen ilon ja mahdollisen epäonnistumisen tuskan punnitsemisesta. Ne johtavat oppimaan oppimisen käyttämiseen jossain todellisessa tilanteessa.

16. Taitojen lisäksi on siis kyettävä arvioimaan oppilaiden oppimista ja toimintaa ohjaavia uskomusjärjestelmiä. Oppimisessa ja tehtäväsuorituksessa on aina kysymys näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksesta. Ulkopuolelta tuleva tehtävänanto aktivoi oppilaassa ne uskomusrakenteet, jotka vaikuttavat tehtävän hyväksymiseen tai hylkäämiseen. Tehtävän hyväksyminen ja pyrkimys suoriutua siitä mahdollisimman hyvin vaatii tämän jälkeen oppilaalta sitoutumista työn vaatimaan ajatteluprosessiin.

17. Osoitettu tehtäväsuoritus on näin tulos sekä oppilaan omaamista ajattelun välineistä, osaamisesta, että niistä affektiivisista voimavaroista, uskomuksista ja asenteista, jotka hän voi ottaa käyttöönsä tehtävän läpiviemiseksi tavalla, joka ei vaaranna hänen kuvaansa itsestään sellaisena kuin hän haluaa olla ja tulla nähdyksi.

18. Oppimaan oppiminen 1Konteksti-uskomuksetKoettu tuki omalle koulunkäynnille perheessä, koulussa ja toveripiirissäYhteiskunnallis-sosiaaliset tulkinnat koulun ja työn merkityksestä ja tulevaisuudesta

19. Oppimaan oppiminen 2Itseen liittyvät uskomuksetOppimismotivaatioKontrolli- ja pystyvyys-uskomuksetAkateemiset minäkuvatHaasteen, tehtävän ja koulunkäynnninhyväksymiseen liittyvät uskomuksetItsearviointi ja itsetuntoTulevaisuususkoKuuliaisuus-uskomukset

20. Oppimaan oppiminen 3Oppimisen hallintaan liittyvät osaamisetOppiminen ja opitun soveltaminen sekä luetun ymmärtäminenPäättelemiseen liittyvät taidot uuden tiedon muodostamiseksiOppimisen hallinta aikaan ja paikkaan sijoittuvana toimintanaOman toiminnan säätely haasteellisissa tehtävissä kognition ja emootion vuorotteluna

21. Sosiomoraalinen minäkäsitys Itsetunto Tavoite- orientaatiot Tärkeät toiset Kognitiivisten minäkäsitysten kompleksi Kontrolli- käsitykset Uskomukset Osaaminen hyväksyminen suorittaminen Tehtävän Kulttuurinen tieto Matemaat- tinen ajattelu Ongelman- ratkaisu Päättely- taidot Luetun ymmärtäminen

23. OSA IIISovelluksia ja tasa-arvotaseen erittelyä

24. TASA-ARVOTASEET Oppilaat ovat tyttöjä tai poikia, he tulevat erilailla koulutettujen vanhempien kodeista, he asuvat eri puolilla maata kaupungeissa, taajamissa tai maaseudulla ja he käyvät koulunsa joko suomen- tai ruotsinkielisissä kouluissa. Kaikkia näitä tekijöitä yhdistää se, että ne eivät ole seurausta oppilaan omista valinnoista, kiinnostuksesta tai työpanoksesta. Sen sijaan ne ovat tekijöitä, joiden vaikutus oppilaiden osoittamaan osaamiseen tai heidän uskomuksiinsa saattaa merkitä peruskoulun tavoitteena olevan koulutuksellisen tasa-arvon epätäydellistä toteutumista.

25. TASA-ARVOTASEET 2 Laajennuksen taustalla on keskustelu tasa-arvon saavuttamisen arvioiminen pulmista. Mitkä ovat sellaisia koulutuspoliittisesti merkittäviä seikkoja, joita voitaisiin arvioida ja seurata systemaattisesti? Koska koulusaavutukset eivät ole kaikille samat, päätelmänä on joskus ollut, että tasa-arvoa ei ole. Näyttää ilmeiseltä, että koulussa on erilaisia tekijöitä, joiden parempi ymmärrys on tarpeen, jotta keinot voitaisiin sovittaa oppilaisiin niin, että tulokset ovat ainakin sovituin osin samantasoiset.

26. TASA-ARVOTASEET 3 tasa-arvotaseet : miten hyvin tavoitteena oleva koulutuksellinen tasa-arvo on kunkin tekijän kohdalla tavoitettu. Tarkasteltavana olevat tasa-arvotekijät ovat sukupuoli koulun kieli oppilaan vanhempien koulutus lääni, maakunta ja kuntaryhmä ja tietysti koulu. Tasa-arvotase ilmaistaan prosenttilukuna, joka kertoo kuinka suuren osan oppilaiden välisestä vaihtelusta kyseinen tasa-arvotekijä selittää. Mitä pienempi luku on, sitä pienempi on kyseisen tasa-arvotekijän merkitys oppilaiden välisen vaihtelun selittäjänä ao. osaamisessa tai uskomuksessa.

27. 12 % 14 % 11 % 7 % Selitysosuus eli tase-arvo (%)

28. Osaaminen Matemaat- tinen ajattelu Luetun ymmärtä- minen Päättely- taito 6.3 % 0.4 % 3.2 % 0.5 % 3.7 % 0.3 % 5.9 % 0 % Selitysosuus eli tase-arvo (%)

29. Matemaattinen osaaminen: koulut, 6-luokat, monitaso- Malli (MLwiN)

32. 5 % 21 % 5 % 8 % 6 %

33. Positiiviset asenteet, koulun selitysosuus = sisäkorrelaatio 0.078

34. Koettu koulu, koulujen välinen selitysosuus, sisäkorrelaatio 0.212

35. On periaatteessa kaksi näkökulmaa: onko koulutusjärjestelmä tasa-arvoinen (A) ja onko koulujen välillä eroja eli vaikuttavatko koulut eri tavoin tasa-arvotaseeseen (B) A-kysymykseen voidaan vastata monin tavoin niin kuin edellä on tehty B-kysymykseen voidaan vastata monitasomalleilla

36. Kouluarvosanoja, osaamisia ja uskomuksia monitasomalleilla tarkastellen näyttää siltä, että vanhempien koulutuksessa ei ole ns satunnaiskomponentteja. Koulut eivät eroaisi siinä miten perheen koulutustukea hyväksikäytetään (perheen koulutuksella on hyötyä samalla tavoin eri kouluissa koko maassa) sama näyttää pätevän sukupuolen suhteen kouluarvosanoissa sekä lähes kaikissa osaamisissa ja uskomuksissa (eroja on, mutta ne olisivat yleisesti ottaen samanlaisia eri kouluissa)

37. Poikkeuksia ovat matemaattinen osaaminen, jossa tyttöjen ja poikien ero ei ole aina samanlainen (pääsääntö: t>p, mutta näin ei ole kaikissa kouluissa) koettu koulu, jossa on sekä sukupuolen että kuntatyypin satunnaiskomponentti tarkoittaen sitä, että eräissä kouluissa myös pojat kokevat koulun tärkeänä (tai tytöt eivät koe) ja että koulu koetaan maaseudulla ja taajamissa korkeammin keskiarvoin kuin kaupungeissa