1.44k likes | 1.73k Views
Esinevakuudet ja rahoitus. Luentorunko Helsingin yliopisto Prof. Jarno Tepora. Panttauksesta määräämistoimena. Oikeustoimi -> yksityinen tahdonilmaisu , jolla oikeuksia perustetaan, muutetaan, kumotaan tai siirretään Sopimus -> kahden tai useamman oikeustoimen yhdistelmä
E N D
Esinevakuudet ja rahoitus Luentorunko Helsingin yliopisto Prof. Jarno Tepora
Panttauksesta määräämistoimena • Oikeustoimi -> yksityinen tahdonilmaisu, jolla oikeuksia perustetaan, muutetaan, kumotaan tai siirretään • Sopimus -> kahden tai useamman oikeustoimen yhdistelmä • Panttauksesta puhutaan useassa eri merkityksessä -> panttausjärjestelystä kokonaisuudessaan (panttaussitoumus + julkivarmistus) tai tarkoitetaan vain panttausta tahdonilmaisuna
Panttioikeuden perustaminen • Panttioikeus perustuu pantinantajan tahdonilmaisuun -> määräämistoimi • Panttioikeuden syntyminen ei edellytä pantinsaajan hyväksymistahdonilmaisua • Pantinsaajalla on oikeus torjua panttioikeus • Pantinantaja on velvollinen omalta osaltaan huolehtimaan julkivarmistuksesta pantinsaajan hyväksi, myös silloin kun siitä ei ole mainintaa panttaussitoumuksessa tai muussa sopimus-tahdonilmaisussa • Panttauksen sivullissitovuus edellyttää julkivarm.
Panttaukselle ominaista • Pantinsaajalla on määrättyjen edellytysten vallitessa oikeus saada määrätty suoritus panttikohteen arvosta = objektikohtainensuorituksensaantioikeus -> toteutuu yleensä panttirealisaation kautta • Objektikohtaisesta suorituksensaantioikeudesta määräämisen lisäksi edellytetään jotain julkivarmistusta, jotta pantinsaaja saisi turvatun oikeusaseman -> traditio, kirjaus tai denuntiaatio
Jälkipanttaus • Samaan panttiobjektiin kohdistuu useampia suorituksensaantioikeuksia • Myöhemmälle pantinsaajalle perustetaan tietoisesti huonompi etusija • Panttikohteessa on yliarvoa • Julkivarmistus -> yleensä denuntiaatio ensipantinsaajalle (KK10:1.2; MK 17:2.3)-> koht. voi olla irt.reaalies.,arvopaperi, kiinteistö • Ensipantinsaajalle syntyy huolenpitovelvollisuus -> ilm.velv. ja pantin luovutus jälkipantinsaajalle
Toiskertainen panttaus ja edelleenpanttaus • Käsitteellisesti on erotettava jälkipanttaus toiskertaisesta panttauksesta -> henkilö A perustaa panttioikeuden kahteen kertaan samaan kohteeseen -> syntyy kollisio kahden panttivelkojan kesken (primus/sekundus) • Edelleenpanttaus -> alkuperäisen panttiobjektin panttauksesta pantinsaajan velkojan hyväksi -> KK 10:6 -> ei suuremmasta arvosta tai ankarimmilla ehdoilla kuin se pantinsaajalla (A) itsellään on -> X --- p ---- > A ---- ep ---- B • Käyttöala -> esim. arvopaperistaminen ja RahVakL 5.1 §
Velkasuhde ja panttaussuhde • Henkilökohtainenvelkasuhde velallinen velkoja A -------- velka-/saamissuhde ---- B 10000 € 2) Objektikohtainensuorituksensaantioikeus pantinantaja pantinsaaja A -------- panttaussuhde -------- B 15000 € osakkeita • Sisällöllinenliitännäisyys näiden välillä
Vierasvelkapanttaus • Henkilökohtainenvelkasuhde A --------- velka-/saamissuhde ----- B velallinen velkoja 2) Objektikohtainensuorituksensaantioikeus C ----------obj.suor.saantioik. ------- B Pantinantaja pantinsaaja • C:lle syntyy regressioikeus A:ta kohtaan, jos B saa suorituksen C:n panttiobjektista • Normisto on TakausL 40-42 §:ssä -> soveltuvin osin samoja säännöksiä kuin takaukseen
Panttaus puhtain esinevastuin • A:lla ei ole henkilökohtaistamaksuvelvollisuutta B:tä kohtaan • Esimerkki: Jos A ei 6 kk kuluessa maksa B:lle 10000 € -> B:llä on oikeus saada suoritus veneen z arvosta puuttuva määrä • Panttaus tapahtuu tässä suorituksen vakuudeksi • Panttauslainaustoiminta tapahtuu puhtain esinevastuin -> käteispantti lainan vakuutena
Kiinnitysjärjestelmät • Kiinteistö-, kulkuneuvo- ja yrityskiinnitys • Kahdenvelkakirjanjärjestelmä: käärevelkakirja (vk: tod.saat.) ja panttivelkakirja (kiinnitetty hvk) • Kiinteistökiinnityksessä on siirrytty panttikirjaan eli todistus kiinnityksestä -> varataan etusija • Kiinnitystä haetaan ao. kirjaamisviranomaiselta (esim. KäO -> maanmittaustoimisto 2010 alusta; Ajoneuvohallintokeskus; Patentti- ja rek.hallitus) • Hakijana omistaja tai velkoja; kiinteistön osalta vainomistaja (voi käyttää velkojaa valtuutettuna)
Kiinteistökiinnitys maakaaren mukaan • Kiinnitys saadaan vahvistaa tilaan/tonttiin tai näiden määräosaan taikka muulle kuin tilan/tontin omistajalle kuuluvaan määräalaan • Määräosan/määräalan vakuusarvo on pantinsaajan arvioitava • Kun määräala lohkottu -> siihen kohdistuva kiinnitys siirtyy koskemaan lohkokiinteistöä (KML 29.1 §) • Määräosan (esim. 1/3) osalta voidaan täsmentää ulottuvuutta yhteisomistajien hallinnanjako-sopimuksella ja tämän sopimuksen kirjauksella lh.- ja kiin.rek. (MK 14:3) -> hallinnanjako merkitsee kiinteistön jakamista hallintarajoilla määrätyiksi alueiksi
Käyttöoikeuskiinnitys(laitoskiinnitys) • Kohteena maanvuokraoikeus tai muu toisen maahan kohdistuva käyttöoikeus, joka on - siirtokelpoinen ja - varustettu tai varustettavissa vuokramiehen omistamilla rakennuksilla (MK 19:1) • Kiinnityksen edellytyksenä maanvuokraoikeuden kirjaus kiinteistöön (MK 14:2) • Annetaan laitostunnus • Rinnakkain voi olla siten kaksikiinnityskohdetta: 1) kiinteistökiinnitys ja 2) käyttöoikeuskiinnitys
Kiinteistöpanttioikeuden syntyminen • Panttioikeus kiinteistöön, kun olemassa oleva panttikirja -> luovutetaan velkojalle saamisen vakuudeksi, traditio (MK 17:2) • Jos panttikirjaa ei vielä ole -> panttaussitoumus + valtakirja velkojalle hakea kiinnitystä + määräys siitä, että panttikirja on luovutettava panttivelkojalle -> panttioikeus syntyy, kun kiinnitys vahvistetaan (MK 17:2.3) -> tieto panttikirjan haltijasta lh- ja kiinnitysrekisteriin • Jos panttikirja on sivullisella -> panttioikeus syntyy denuntiaatiolla panttikirjan haltijalle • Jälkipanttioikeuden perustaminen MK 17:2.3
Kulkuneuvokiinnitys • Autokiinnityslaki -> kiinnitys ajoneuvorekisteriin merkittyyn ajoneuvoon kuten linja-autoon, kuorma-autoon, traktoriin, moottorityökoneeseen -> ei kuitenkaan henkilö- ja pakettiautoon (voivat kuulua yrityskiinnityksen piiriin) • Viranomaisena ajoneuvohallintokeskus • Aluskiinnityslaki -> alusrekisteriin merkitty kauppamerenkulkuun käytetty alus (vähintään 15 m pakko; 10-15 m omistajan pyynnöstä) • Viranomaisena merenkulkulaitos • Alusrakennusrekisteri -> rakennusaikaiset alukset • L kiinnityksestäilma-aluksiin -> sovelletaan pääosin samoja säännöksiä kuin aluskiinnitykseen • Viranomaisena ilmailulaitos • Ongelmana kulkuneuvoon asennettavat toisen omistamat koneet ja laitteet (esim. rahoitusleasingilla hankitut navigointilaitteet ja lentokoneen moottorit) • Kirjausmahdollisuus ei ole kehittynyt tältä osin (vrt. MK 14 luku erit.oikeudet) • Kahden velkakirjan järjestelmä • Etuoikeus luetaan hakemuksen vahvistamisesta eikä hakemuksen saapumispäivästä kuten moderneissa järjestelmissä
Yrityskiinnitys 1/3 • Kahden velkakirjan järjestelmä • Syntyy panttioikeus elinkeinonharjoittajan kaikkeen kiinnityskelpoiseen irtaimeen omaisuuteen (vaihtuva) • Panttioikeuden syntyminen edellyttää panttivelkakirjanluovuttamista pantinsaajalle (traditio) • Käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuus (ei veronpalautus) • Yrityskiinnityksestä huolimatta saadaanpantataerikseen saatavat, arvopaperit ja arvo-osuudet -> yrityskiinnitys voimassa toissijaisesti • Muutoin on voimassa käteispanttauskielto YrKiinL 4.3 § -> merkitystä sillä, milloin panttaus on tapahtunut suhteessa yrityskiinnityspanttioikeuteen nähden
Yrityskiinnitys 2/3 • Käteispanttauskielto / aikaprioriteetti • Jos käteispanttaus on ajallisesti tapahtunut ennen kuin yrityskiinnitys + panttivelkakirja on annettu velkojalle -> käteispantti on suojattu • Käteispanttauskiellon vastainen panttaus eisidoyrityskiinnitysvelkojaa, mutta on muutoin pätevä • Yrityskiinnitysvelkojalla on huonompi etusija velallisen ulosotossa/konkurssissa kuin pantti-/pidätysoikeuden haltijalla (MJL 5 § verr. MJL 3 §) • Yrityskiinnityksen estämättä normaaliyrityskiinnityksen piiriin kuuluvien esineiden vaihdanta (YrKiinL 9 §)
Yrityskiinnitys 3/3 • Säännöllinen tavaranvaihto ja omaisuuden tarpeellinen uusiminen mahdollista • Yrityskiinnitys lakkaa luov.om. suhteen ja vastikkeena saatu om. kiinnityksen piiriin • Om. myynti kokonaisuudessaan tai pääosin -> yr.kiin. pysyy lähtökohtaisesti voimassa ja tuottaa paremman oik. kuin luov.saajan yr.kiin.velkojalla (YrKiinL 9.3. §) -> voimassa 6 kk yr.velkojan tiedonsaannista tai max 2 vuotta -> vaadittava em. ajassa
Kaksoisdisponointi • Aikaprioriteetti / ekstinktio • Esimerkki: A ----- 2. luovutus -----> C bf/mf panttaus sekundus 1. panttaus - sitoumus + julk.varmistus B primus (velkoja ja pantinsaaja) • Aikaprioriteetti on yleisesti pätevä lähtökohta seuraantotilanteissa (yksilöllisesti määrätty es.)
Myöhempi luovutus • Tavanomainen irt.es. KK 11:4 ja 12:4 -> traditio + bf • Irt.es. sivullisen hallussa, VKL 31.1 § ja KK 10:1.2 -> denuntiaatio ja bf • Jvk, VKL 14 § -> traditio + bf • Arvo-osuus, ATL 26 § -> kirjaus + bf • Immateriaalioik. esim. PatenttiL 44.5 § -> rekisteröintipyyntö, joka johtaa rekisteröintiin + bf • Vilpittömän mielen ajankohta ekstinktion aikaansaamiseksi: luovutus- / julk.varm.hetki
Kiinteistöpanttaus 1/2 • Kiinteistöpantin synty MK 17:2.1 -> panttikirja luovutetaan velkojalle • MK 17:3.2 panttaussitoumuksen vaikutuksesta -> panttaussitoumuksella ei oikeusvaikutuksia kolmansiin A ----- 2. kiint.luovutus ---> C ostaja mf 1. panttaussitoumus B • MK 3:8 -> tietoisuuden merkityksestä • Poikkeus kollusiivinen oikeustoimi
Kiinteistöpanttaus 2/2 • MK 17:2:n mukainen panttioikeussyntynyt • Pantinsaaja menettää panttikirjan kiinteistön omistajalle/pantinantajalle • Panttioikeus lähtökohtaisesti sitoosivullista • Tapahtuu kiinteistön myynti bf olevalle sivulliselle niin, että myyjällä on kaupan hetkellä panttikirja • Panttioikeuslakkaa -> jos panttikirjan traditio myöhemmälle bf kiinteistön ostajalle
Toiskertainen panttaus • Aikaprioriteetti / ekstinktio • Sekundus-pantinsaaja bf -> + julkivarm. -> ekstinktio hänen hyväkseen -> primus -> jälkipanttioikeus, mikäli julk.varm. • Sekundus-pantinsaaja mf -> jälkipanttioikeus, mikäli julkivarm. edell. A --- 2. panttaus -- C bf / mf + jkv. sekundus 1. panttaus B primus
Hypoteekkikanne 1/2 • Lähinnä vain kiinnityspantin yhteydessä, koska näissä tapauksissa pantinsaajalla ei ole itsenäistä suoraan lakiin perustuvaa realisointivaltaa • Yleensä kiinteistökiinnitykseen perustuva panttioikeus • Kaksi kannetta, jotka kumuloituvat samassa prosessissa: henkilökohtaiseen maksuvelvollisuuteen ja objektikohtaiseen suorituksensaantioikeuteen perustuva suorituskanne • Suoritustuomio -> velvoitetaan suorittamaan tietty rahamäärä panttikohteen arvosta; yrityskiinnitys-tapauksessa elinkeinonharjoittajalle kuuluvasta yrityskiinnityksen alaisesta omaisuudesta
Hypoteekkikanne 2/2 • Asialegitimaatio (asiavaltuus)-> oikeus prosessata • Kiinteistön osalta lh- omaava vastaaja (MK 13:11) • Voitaneen lähteä siitä, että kannetta voidaan ajaa rekisteriin merkittyä omistajaa vastaan (esim. ajoneuvorekisteri) • Suorituksensaantioikeus toteutetaan ulosmittauksen kautta -> haetaan ulosmittausta • Kiinteistön osalta se katsotaan välittömästiulosmitatuksi suoritustuomiolla (UK 4:30) -> pantinsaajan on haettava kiinteistönmyyntiä • Sivulliselle kuuluva om. voidaan ulosmitata, jos om. ulosottoperusteen mukaan vastaa hakijan saatavasta (UK 4:9.1) -> esimerkiksi panttioikeuden nojalla
Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 1/7 • KK10:2:n soveltamisala: irtain reaaliesine, arvopaperi, arvo-osuus, patentti tai muu teollisoikeus, asumisoikeuden pääoma-arvo • Ulkopuolelle jäävät panttilainauslaitosten hallussa olevien esineiden realisointi • Edellytykset: (1) saatava on erääntynyt maksettavaksi, (2) ilmoitus -> jollei makseta, niin esine myydään ja (3) ilmoituksessa mainittu aika (1 tai 2 kk) on kulunut eikä saatavaa ole maksettu • Voidaan poiketa, jos pantin arvon alenemisen takia aiheutuisi olennaista vahinkoa
Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 2/7 • Edellytykset puuttuvat -> tehottomuus -> ostajan saanto voi korjaantua bf nojalla -> saantosuoja • Panttikohteen realisaatioon liittyvistä kysymyksistä voidaansopia halutulla tavalla (= dispositiivista oikeutta) -> tavanomaista pankkikäytännössä • Pantti on myyty -> raha on surrogaatti -> saa ottaa luottoa vastaavan suorituksen • Pantinsaajalla oikeuskohdistamiseen, jos hänellä on useita lopullisia suorituksensaanti-oikeuksia panttikohteeseen nähden eli missä järjestyksessä suoritetaan (vrt. KK 9:5)
Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 3/7 • KK 10:2 -> MyyntiL:ia sovelletaan soveltuvin osin, esim. 4, 8-10 § -> sääntely on tahdonvaltaista • MyyntiL 4 § -> pantinsaajan on ilmoitettava sivulliselle oikeuden haltijalle myynnistä; selvitettävä ao. rekisteritiedot -> laiminlyönti -> vahingonkorvausvastuu • MyyntiL 8 § -> myynnissä otettava huomioon omistajan ja myös sivullisenedut, esim. jälkipantinsaajan edut • Esim. panttihuutokauppa, vapaa myynti, välittäjän avulla • Ilmoitus esimerkiksi kirjatulla kirjeellä (MyyntiL 9 §) • Myyntikustannukset otetaan pantin myyntihinnasta (MyyntiL 10 §) • Ylijäämä viivytyksettä pantin omistaneelle (väh. 8 €)
Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 4/7 • Pääsääntö: pantinsaajalla ei ole velvollisuutta ryhtyä toimenpiteisiin oikeutensa toteuttamiseksi • Poikkeuksia: panttina omaisuutta, jonka arvo tulee alenemaan nopeasti (esim. pilaantuminen) • Pantinantaja pyytää pantinsaajaa panttiesineen myyntiin • Pantinsaajalla voi olla velvollisuus myyntitoimenpiteisiin, vaikka saatava ei olisi erääntynyt -> oltava kuitenkin oikeus myyntiin
Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 5/7 • Hyväksyttävä myyntivastike KK 10:2:n muk. myynnissä • Pantin omistajan >< pantinsaajan intressit • Pantinsaajalla velvollisuus hylätä korkein tarjous, jos tämä selvästi alittaa käyvän hinnan • Käypähuutokauppahinta • Seuraamukset -> ostaja on suojattu, kun hän on bf kelpoisuuden ylityksestä • Pantinsaaja voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi -> huomattavan alihintaisen myynnin lisäksi edellyttää huolimattomuutta (arg. KKO 1985 II 29) • Pantinsaajan on selvitettävä panttikohteen arvo etukäteen (asiantuntijan lausunto)
Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 6/7 • KKO 1985 II 29 - pankilla A 10 000 mk saatava B:ltä, joka oli antanut A:lle asunto-osakkeet saatavan vakuudeksi - A järjesti panttihuutokaupan -> korkein tarjous 30 000 mk -> A hyväksyi heti - B nosti vahingonkorvauskanteen A:ta vastaan - kiinteistönvälittäjän arvio 138 000 mk - KKO katsoi hinnaksi 80 000 mk, koska vuokrattu - KKO: A:n olisi suoritettava korvauksena 43 000 mk B:lle (80 000 mk – (30 000 mk + 7000 mk yht.vastik. ja vesimaksuja, jotka ostaja otti vastatakseen)
Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 7/7 • Esimerkki - A:lla on 50 000 euron saatava ja vakuutena B:n taide-esine - A myy panttiom. -> saaden 20 000 euroa, vaikka om. käypä arvo on 50 000 euroa - B:lle jää 30 000 euron henkilökoht. maksuvelvollisuus - jos myynti olisi tapahtunut 50 000 euron hinnalla -> B olisi vapautunut maksuvelvollisuudestaan A:han nähden - A on aiheuttanut vahinkoa B:lle -> A:n olisi maksettava B:lle vahingonkorvausta 30 000 euroa - lopputuloksena A tai B voi lakkauttaa vastakkaiset saamisoikeudet kuittauksella
Pantin realisaatio viranomaisen toimesta • UK 5:23.1 -> ulosottomies arvioi, ettei tarjous alita selvästi om. käypää hintaa paikkakunnalla -> valtionvah.korv.vastuu • Pantin haltija eikorvausvelvollinen • TuHO 2006:16: aluksen pakkohuutokauppa -> kanteessa vaadittiin pantinhaltijalta, joka oli huutanut aluksen ainoalla huudolla 600 000 mk, korvausta 1,8 milj. mk, koska pankki oli myynyt välittömästi aluksen X:lle 2,4 milj. mk • Pantinsaajan lojalitettivelvollisuus pantin omistajaa kohtaan -> millaista käyttäytymistä edellytetään • Jäi näyttämättä, että pantinhaltijalla olisi ollut tiedossa ostaja alukselle
Saamisoikeuteen kohdistuva panttioikeus • Tavallinen vk -> VKL 3 luku -> VKL 10 § • Saatavan panttauksessa pantinantaja säilyttää muodollisen asemansa velkojana eli velkasuhde velkoja – velallinen säilyy • Panttauksen jälkeen velallinen ei saa tehdä suoritusta pantinantajalle - > kuitenkin velallinen saa maksusuojaa VKL 29 §:n nojalla, jos on bf suorituksen tehdessään • Pantinsaajan on tehtävä panttausilmoitus (denuntiaatio) joutuisasti saamisvelalliselle ja näin estää tämän bf:n -> ilmoitukseen on liitetty myös pantinsaajan velkojasuoja pantinantajan velkojia vastaan (VKL 31.1 §) • Pantinsaajan väitesuoja saamisvelallisen väitteitä vastaan on liitetty myös panttausilmoitukseen eli denuntiaatioon (VKL 28 / 18 §) • Panttaus rajoittaa pantinantajan kelpoisuutta velkojana -> ei saa loukata pantinsaajan intressejä esim. velan anteeksianto, kuittaussopimus, sopimus saatavan vähentämisestä ja vapaaehtoinen akordisopimus ovat kiellettyjä
Saatavan panttaus Velkoja saatavan panttaus pantinsaaja O --------------------------- P Perussuhde - perintä saatava - väitteet - denuntiaatio (VKL 28, 29, 31.1 §) V velallinen • Perussuhde V ------- O -saatava 2. Perussuhde II O ------- P - saatavan panttaus vakuudeksi
Panttausilmoituksen oikeudellinen merkitys 1/2 T (=O:n velkoja) P2 pantinsaaja perussuhde II Velkoja O --------------------------- P pantinsaaja perussuhde I denuntiaatio Saatava V velallinen • P ei saa lähtökohtaisesti parempaa oikeutta kuin oli O:lla • V voi esittää väitteitä P:tä kohtaan (väiteoikeus) ennen denuntiaatiota koskevista seikoista - kuittausväite - maksuväite • Kuittauskysymys VKL 28 / 18 § • Maksusuojakysymys VKL 29 § • P:n vaihdantasuoja O:n velkojia (T) vastaan VKL 31.1 § • Saatavan kaksoispanttaus P:n ja P2:n kesken VKL 31.2 §
Panttausilmoituksen oikeudellinen merkitys 2/2 • VKL 3 luku exanalogia -> tavallisiin saataviin, esim. kauppa- tai vahingonkorvaussaatava • Panttausilmoitus saamisvelalliselle • Ilmoituksen tekee joko pantinantaja tai pantinsaaja • Ei muotovaatimusta -> todistuksen kannalta kirjallisesti • Riittävää, että velallinen on vastaanottanut, ei hyväksymistä, ei selonottoa • Panttausilm. koskee vain jo tapahtunutta panttausta • Saatavan ei tarvitse olla erääntynyteikä edes ansaittu • TakSL 14 § -> ilman aiheetonta viivytystä; ennen pantinantajan konkurssiin asettamista • Ilm. käytävä ilmi: 1)saatavan panttaus,2) uuden panttivelkojan nimi ja 3) yksilöity saatava
Pantatun sopimukseen perustuvan saatavan hoito 1/2 velkoja panttaussuhde pantinsaaja O ----------------------------- P Velkasuhde 8000 € - perimisvalta 10 000 € maksusuhde V velallinen bf/mf • O --- V relaatiossa tehtävät määräämistoimet: - velan anteeksianto ei - kuittaussopimus ei - sop. saatavan vähentämisestä ei - vapaaehtoinen akordisopimus ei - koron alentaminen kyllä - saatavan kuoletuserien muutt. kyllä - erääntymisajan muuttaminen kyllä
Pantatun sopimukseen perustuvan saatavan hoito 2/2 • Saatavan vanhentuminen • Valvoa saatavaa koskevan julkisen haasteen tai V:n konkurssin yhteydessä -> lojaliteettivelvollisuus -> velkoja O:lla vastuu -> toissijaisesti pantinsaaja P:llä on vastuu • Irtisanomisoikeus -> pantinantaja-velkojalla -> pantinsaajan P:n oman saatavan erääntymisen jälkeen -> pantinsaajalla
Ansaitsemattoman saatavan panttaus • Syntyperusteeltaan tunnettu; ei fiktiivinen - urakkasopimus - kustannussopimus • Panttaus on tapahtunut defacto • Pantinantaja-velkojan oma suoritus yhä tekemättä • Panttausilmoitus on mahdollinen, jos -> - panttaus on jo tapahtunut - saatava on riittävästi yksilöity - määrältään rajattu • ns. ansaintaperiaate - Ruotsissa HD:n tapaus NJA 1973 s 635 kuorma-autoilijan tapaus - saatavan panttaus on pätevä, mutta sivullissitovuus saavutetaan vähitellen ansaintahetken mukaan • Wärtsilän konkurssitapaus -> laivanrakennussop. perustuvan saatavan panttaus ja sen sivullissitovuus konkurssissa • Ks. KKO 1995:133, 1996:113, 2002:113 ja 2005:131 • UK 4:8.2 vielä ansaitsematonsaatava voidaan ulosmitata • KonkL 17:6 tuotto kertyy panttivelkojallekonkurssinajalta, esim. vuokrasaatava
Ulosmittaus • Menettely, jolla maksuun velvoittava tuomio pannaan konkreettisesti täytäntöön • Ulosottomies (kihlakunnanvouti ja kihlakunnan-ulosottomies) • Ulosottoperuste -> Ulosmittaus -> myynti -> jako -> tilitys • Esine- ja oikeusulosmittaus kohteen perusteella • UK 4:9 sivullisenomaisuuttaeisaaulosmitata; poikkeus jos kohde vastaa vakuusoikeudesta • Aikaprioriteettiperiaate -> mitä ulosoton piiriin kuuluu, ratkeaa lähtökohtaisesti siviilioikeudellisten sääntöjen mukaan (sopimus/traditio) • Omistusoikeusolettamat (esim. UK 4:10 hallinta / kirj.)
Konkurssi • Velallisen kaikkiavelkojia koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun • Konkurssissa velallisen omaisuus siirtyy velkojienmääräysvaltaan -> pesänhoitaja (KonkL 1:1.2) • Konkurssi alkaa tuomioistuimen päätöksellä; kellonaika • Velallinen menettääoikeudenmäärätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta (KonkL 3:1) • KonkL 5 luvussa säännökset siitä, mitä pesään kuuluu; pesään kuuluu mm. se om. joka saadaan takaisinsaantilain nojalla takaisin pesään (KonkL 5:1.2) • Konkurssisaatava -> velallisen sitoumus/oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista (vrt. pesän massasaatava) • Konkurssi eräännyttää pääsääntöisesti saatavan velkojan ja velallisen välisessä suhteessa; ei koske ehdollista saatavaa eikä vahingonkorvausta tai sellaista vastaavanlaista velkaa, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä
Velkojia sitova panttaus • Pantinsaajan velkojasuoja velallisen ulosmittaus- ja konkurssivelkojia vastaan tulee säännönmukaisesti kyseeseen vain, jos asianmukainen julkivarmistus on tapahtunut ennen ulosmitt./konkurssia -> julk.varm.tilanjatkuvuus eli esim. esine on yhä pantinsaajan hallussa • Irt.reaaliesine -> traditio • Hvk -> traditio (VKL 10 ja 22.1 §) • Tavallinen vk -> denuntiaatio velalliselle (VKL 31.1 §) • Tavaramerkki -> rekisteröinti tav.merk.rek. • Kiinteistö -> kiinnitys + panttikirjanhall.luov. velallinen A <----- 2. ulosmittaus/konk.----- B Y 1. pant.sit. + julk.varm.
Velallinen menettää oikeudellisen määräämisvallan 1/2 • UK 4:37 -> ei saa luovuttaa / pantata ilman ulosottomiehen lupaa -> kiellon vastainen toimi on tehoton velkojiin nähden • Luov.saaja/muu sivullinen voi saada vilpittömänmielensuojaa -> kiinteistön osalta MK 17:12, arvopaperi VKL 14 §, arvo-osuus (ATL 26 ja 27 §), irt.es. KK 11:4 • KonkL 3:1 -> velallinen menettää oikeuden määrätä konk.pesään kuuluvasta omaisuudestaan • KonkL 3:2.1 -> oik.toimi sitoo konkurssipesää, jos velallinen on tehnyt oikeustoimen ennen kuin konkurssin alkamisesta oli kuulutettu eikä toinen tiennyt eikä pitänyt tietää, ettei velallisella ole oikeutta määrätä om.
Velallinen menettää oikeudellisen määräämisvallan 2/2 • Erityissäännökset MK 17:12, VKL 14 §, ATL 26/27 § jne. syrjäyttävät yleissäännöksen KonkL 3:2.1 -> bf suoja on siten mahdollinen, vaikka oik.toimi olisi tehty konkurssista kuuluttamisen jälkeen • Jos oik.toimi on tehty ennen konkurssia -> niin oik.toimi itsessään ei kaikissa tapauksissa oikeuta vilpittömän mielen suojan saamiseen -> niinpä jos bf perustuu KonkL 3:2.1, edellytetään, että myös julkivarmistus tapahtuu ennen konkurssista kuuluttamista
Pantatun omaisuuden ulosmittaus • Panttioikeus eiestäulosmitata panttikohdetta jonkun toisen saatavan maksamiseksi -> merkitystä ei ole millaisesta om. on kysymys • Panttioikeus otetaan myynnissä ja varojen jaossa huomioon -> UK 5 ja 6 luvut • Ulosmittauksen hakijana voi olla myös henkilö, jolla on panttioikeus velalliselle kuuluvaan omaisuuteen -> kohdistetaan lähinnä vakuusobjektiin • Ilman velallisen suostumusta hänen vakituinen asuntonsa saadaan ulosmitata ennen muuta omaisuutta vain painavasta syystä (UK 4:25)
Pantinsaajan etuoikeus suoritukseen • Pääsääntönä saamisoikeuksien osalta -> velkojilla on yhtäläinen oikeus saada saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa (MJL 2 §) taloudellisessa kollisiossa • Objektikohtaisella suorituksensaantioikeudella on etusija suhteessa henkilökohtaiseen maksuvelvollisuuteen perustuvaan suorituksensaantioikeuteen (MJL 3 §) • Yrityskiinnitys tuottaa huonommanetusijan (MJL 5 §) kuin tavallinen panttioikeus -> yr.kiin.velkojalle jaetaan konkurssitilanteessa ennen muita saatavia 50 % kiinnitetyn om. arvosta sen jälkeen, kun MJL 3, 3a ja 4 §:ssä tarkoitetut saatavat on suoritettu -> loppuosalle suoritetaan 2 §:stä ilmenevän perusteen mukaan • Ulosmittauksessa ei vastaavaa heikennystä yr.kiin.osalta
Ulosmitatun kiinteistön myynti 1/11 • Tavallinen velkoja -> haettava ensin ulosottoperuste -> ulosmittaus • Panttivelkojan hypoteekkikanne -> suoritustuomio -> välittömästi ulosmittaus • Erikseen haetaan myyntiä -> kiinteistö myydään joko huutokaupalla tai ns. vapaalla myynnillä, joita on useita eri muotoja
Ulosmitatun kiinteistön myynti 2/11 • Vapaan myynnin eri muodot UK:ssa: • Yksityisentoimittamajulkinenhuutokauppa, esim. yksityisen huutokauppakamarin toimittama huutokauppa (UK 5:75) -> ei koske kiinteistön myyntiä • Ulosottomiehen toimittama vapaamyynti (UK 5:76); ja • Muuvapaamyynti, esim. velalliselle tai pantin haltijalle annetaan toimeksianto myydä kohde (UK 5:77)
Ulosmitatun kiinteistön myynti 3/11 • Ennen myyntiä ulosottomiehen on selvitettävä: • lh- ja kiin.rekisteristä panttioikeudet ja erityisetoikeudet; • hallinnan perusteella huomioon otettavat kirjaamattomaterityisetoikeudet; • ehdolliseen luovutukseen perustuva myyjän kauppahintasaatava; ja • myynnissäpysytettäväehto, jos omaisuus myydään ehto säilyttäen.
Ulosmitatun kiinteistön myynti 4/11 • Asianosaiskeskustelu -> esitetään vaatimukset ja myös riitautukset • Ulosottomies laatii asianosaisluettelon (UK 5:44) -> siihen merkitään: • Saatavat ja muut oikeudet UK 5:47-52:ssa säädetyllä tavalla; • Alin hyväksyttävä tarjous (UK 5:54) • UK 5:55:ssä tarkoitettu hakijan saatava • Yhteisomistajien määräosat, jos myydään yhteisesti omistettu kiinteistö