Mediamaisema ja viestintätutkimuksen nykytila Japanissa

1. Mediamaisema ja viestintätutkimuksen nykytila Japanissa Katja Valaskivi 23.10.2007 Kuvat: Frantisek Staud / www.phototravels.net

2. Viestintätutkimuksen nykytila -selvitys • Seitsemän+ maata, HS-säätiön rahoitus, HY CRC koordinoi • Selvitys keskittyy Japanin mediamaisemaan sekä erityisesti mediatutkimuksen nykytilaan • Mukana peruskatsaus tämänhetkisiin mediatilastoihin ja keskeisiin trendeihin • Tutkimustahoista mukana yliopistot, julkisrahoitteiset ja itsenäiset tutkimuslaitokset, tärkeimmät mediayritysten yhteydessä olevat tutkimuslaitokset ja -yksiköt sekä akateemiset yhdistykset • Haastateltu sekä mediateollisuuden edustajia että viestinnän tutkijoita • Toissijainen aineisto: tietokantahaut tutkimustietokannoista, alan journaalit, mediatalojen ja tutkimusyksiköiden vuosikertomukset, internet-haut

3. Mediamaisema: Japani on mobiilipalvelujen edelläkävijä • Eräiden arvioiden mukaan Japani on Eurooppaa 2 - 4 vuotta edellä mobiilikehityksessä • 90 prosenttia nettikännyköitä, puolet niistä 3G-kännyjä • NTT DoCoMo:n i-Moden suosio vähentynyt muiden operaattorien ottaessa käyttöön ilmaisia verkkoportaaleja • Kiristynyt operaattorikilpailu ei ole vielä johtanut suuriin hinnanlaskuihin, vaan lisännyt erilaisten mobiilipalvelujen kehittämistä • Uusista mobiilipalveluista nopeiten leviävät virtuaalilompakko ja -luottokortti, mobiilioperaattorit valmistautuvat luototusbisnekseen • Muita palveluja: mobiilimusiikki, mobiiliromaanit ja mobiilitelevisio One-Segu

4. One-Segu (one-segment), yksi digitelevision kanavanippu Kaikkien valtakunnallisten kanavien ohjelmisto katsottavissa mobiilisti samanaikaisena lähetyksenä Kännykkä tarjoaa nyt yhtä aikaa netin ja television Vastoin ennakko-odotuksia mobiilitelevisiota katsotaan myös kotona ison television ääressä juuri lisäpalvelujen ja internet-yhteyden vuoksi On-demand -palvelut aikaisintaan 2011, jolloin uuden tekijänoikeuslain sekä televiestinnän ja lähetystoiminnan säätelyn yhtenäistävän lainsäädännön toivotaan olevan valmis Mobiilitelevisio One-Segu

5. Mobiilinovellit • Viidessä vuodessa markkinat kasvaneet nollasta yli 80 miljoonaan dollariin/vuosi, kasvaa edelleen nopeasti • tilataan usein luku kerrallaan kännykkään • menestys tuli varta vasten kännykkään tehdyillä teksteillä, ei vanhoilla kirjoilla eikä pornografialla (uudet yleisöt) • suosittua erityisesti naisten keskuudessa (känny vie käsilaukussa kirjaa vähemmän tilaa) • suosituimmat myyneet myös kirjoina (!) • kustantajat siirtyvät virtuaalikaupankäyntiin ja -sisältöihin, kaikenlaiset sisällöt tarjolla myös mobiilisti esim. Shueisha Hippopo “non-fiction mobile magazine”

6. arvio: n. 40 miljoonaa e-maksuominaisuudella varustettua kännykkää vuoden loppuun mennessä kännykkä toimii kuin pankki- tai luottokortti operaattorit siirtyvät luototusbisnekseen Useita kilpailevia maksujärjestelmiä, pudotuspeli menossa (Edy ja Suica suurimmat) Kännykkälompakko

7. number Number of Broadband Subscribers 16000000 14 480 958 14 396 034 13 325 408 DSL 14000000 Optical Fiber (FTTH) 12000000 10 272 052 Cable Internet 10000000 8000000 7 154 550 5 645 728 6000000 4 637 280 2 873 076 1 524 567 4000000 3 479 605 3 226 680 9723 2 475 000 2 432 093 1 954 000 2000000 1 303 000 894 359 625 000 206 189 9 300 0 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Mediamaisema: Laajakaista leviää • Lukioikäisistä ja opiskelijoista merkittävä osa käyttää vain mobiilia internetiä, ei tietokoneelta • Laajakaista maailman halvin, kolmannes uusista laajakaistoista nopeita valokuituyhteyksiä (FTTH)

8. Televisio edelleen katsotuin– ja tärkein mainosväline • Tv:n, sanomalehtien ja aikakauslehtien osuus laskenut internetin ja radion käyttö lisääntynyt joitakin minuutteja • Televisio edelleen katsotuin, 3 h 12 min päivässä • Maanpäälinen digiverkko käyttöön 2004, analoginen loppuu 2011 • Mainosmarkkinoilla varaudutaan ajansiirtomahdollisuuteen ja mainosten ylihyppimiseen: • Tutkimus ja tuotekehitys (mm. Institute of Media Environment, Dentsu) • “kiinnostavammat mainokset”, uudet sisältötuotteet ja näiden risteytykset esim. TokyoWonder

9. Viestinnäntutkimus Japanissa:Nykytila • Median volyymiin nähden yliopistollisen media- ja viestintätutkimuksen määrä ja näkyvyys vaatimaton • Tärkeimmät tutkimuslaitokset: University of Tokyo (Interfaculty Initiative of Informatics), Keio University Institute of Media and Communication Research, Sophia University Department of Journalism/ Institute of Communications Research • Media-alan yritykset panostavat tutkimukseen, monilla omia yksiköitä tai tutkimusta tekeviä alihankintayrityksiä • NHK Broadcasting Culture Research Institute (NHK Bunken), Fuji, TBS MRI • KDDI Research Institute & (NTT:n) InterCom Research Inc. • Hakuhodo Institute of Life and Living & Dentsu Communication Institute • Riippumattomat tutkimuslaitokset ja akateemiset yhdistykset (yhdistysten asema tärkeä)

10. Mediamaisema: lehdet ja internet • Päivälehtien levikit pysyneet melko vakaina, lehdet mm. siksi hitaita internet-kehityksessä • Päivälehdet jaetaan kotiovelle, iltapäivälehdet ostetaan kioskeilta

11. Viestinnän tutkimus Japanissa:Tutkimusaloja • ”Sosio-informaatio” ts. poikkitieteellinen informaatioalan tutkimus (taloudesta tekniikkaan, lainsäädännöstä käyttötapoihin, konvergenssista metadataan, jne) • Media ja viestintä luonnonkatastrofeissa • Julkisen palvelun, julkisen keskustelun ja journalismin tutkimus • Mediakasvatus, medialukutaito ja media opetuksessa • Sukupuoli ja media • Populaarikulttuurin tutkimus • Yleisö- ja vastaanottotutkimus • Mediahistoria • Mediateollisuus, mediatalous ja viestintäpolitiikka

12. Viestinnän tutkimus Japanissa:Trendejä • Yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen tutkimuksen yhdistäminen insinööritieteisiin ja luonnontieteeseen • esim. III ja Tohoku University Graduate School of Information Sciences • Yritykset tehneet pitkään tutkimuksen ja tuotekehityksen omissa yksiköissä, nyt yhteistyö yliopistojen kanssa lisääntyy nopeasti • Tieteenalojen hedelmällisen yhteistyön löytäminen haasteellista • Yritysyhteistyö voi tuoda tervetulleen katalyytin eri tieteenalojen yhteistyöhön • esim. III ja Dentsu: kolmevuotinen tutkimushanke ”media- ja kommunikaatioekosysteemin” rakenteellista muutoksista

13. Tutkimusaloja:Tietoyhteiskunta, uudet mediat ym • Mobiilin, netin ja sosiaalisen median käyttö ja tuotanto • Konvergenssi (teknologia, talous, lainsäädäntö) • Sisältöbisnes ja sisällön konvergenssi • Keskeiset tutkimusorganisaatiot • Keio University, Institute of Media and Communication Research • Media- ja viestintäpolitiikka ja lainsäädäntö • Mediamarkkinoiden kehitys, mediatalous • Teknologinen kehitys ja konvergenssi • Tokyo University III • KDDI Research Institute, InfoCom Inc (NTT) • RITE, MIC Institute of Information and Communication Policy • JSICR

14. Tutkimusaloja:Käyttö-, trendi- ja elämäntapatutkimus • Katsojalukumittaukset, käyttäjätutkimukset • Arvobarometrit, ajankäyttötutkimukset jne • Uusien sisältöjen kehittäminen • Nuorison mediasuhde ja suhde sisältöihin • Tutkimusyksiköitä mm. • NHK Broadcasting Culture Research Institute • Hakuhodo Institute of Life and Living (HILL) • Dentsu Communication Institute Inc. • Institute of Media Environment (Hakuhodo DY Media Partners) • Tokyo University III

15. Sanomalehden tulevaisuus • Toistaiseksi levikit pysyneet melko vakaina • Vahva lehtien lukemisen perinne ja usko painettuun sanaan, lehdet jaetaan kotiovelle • Nuoriso tilaa sanomalehtiä yhä vähemmän • Osuus mainostuloista vähentynyt • Teknologinen muutos haastaa: mobiili, netti, digitelevisio, konvergenssi. (Tulevaisuudessa esim. elektroninen paperi?) • Sanomalehdet hitaasti internetiin, maksullinen tilattava palvelu Nikkeillä, internet printin tukena • Journalismin kriisi, professionalismin kehittämisen tarve

16. Tutkimus: Journalismi, julkinen tila, lehdistön tulevaisuus • Vahva perinne journalismintutkimuksessa, tärkeimmät yksiköt Keio Univ. MediaCom, University of Tokyo III ja Sophia Unversity Department of Journalism, NHK Bunken • Tutkimusaiheita: Journalismin tulevaisuus, julkinen tila internet-aikakaudella, sanomalehden tulevaisuus, media-alan työolosuhteet ja niiden muutos, etiikka, julkinen palvelu ym. • Mediatalot aktivoituneet professionalismin kehittämisessä, pyrkimys luoda yliopistollinen, ammatillinen journalistitutkinto yliopistojen ja mediatalojen yhteistyönä • Asahi Institute of Journalism v:sta 2006 • Aktiivinen koulutuksen kehittäjä ja kouluttaja • Tutkimusyksikkö tutkii mm. nuorten lehtien lukua

17. Kiinnostavia toimintatapoja • Yhteistyöhakuisuus • ”Kolmikanta”: yhteistyö yliopistojen, yritysten ja päättäjien välillä • Erityisesti tieto- ja viestintätekniikan, viestintäpolitiikan ja talouden alueella • Keskeisiä organisaatiota mm. RITE ja tieteelliset seurat (tärkein The Japan Society of Information and Communication Research/ JSICR /Joho Tsushin Gakkai, per. 1983) • Kansalaisjärjestöjen perustamat tutkimuslaitokset ylläpitävät vuoropuhelua katsojien, mediatalojen ja tutkijoiden välillä • Erityisesti mediakasvatus, kansalaisosallistuminen, mediasisältöjen laadun kehittäminen, medialukutaito

18. Viestinnän ja median tutkimus:Tulevaisuus • Moni- ja poikkitieteellisyys lisääntyy • Uhkana joukkoviestinnän ja journalismintutkimuksen osaamisen painuminen näkymättömiin (esim. III) • Kilpailu rahoituksesta kiristyy, yritysrahoituksen merkitys yliopistollisessa tutkimuksessa kasvaa, uhkana liian lyhyet pätkät ja ulkoa ohjautuvuus • Yritykset yhä kiinnostuneempia yhteistyöstä yliopistojen kanssa (monitieteisyys, laaja-alaisuus, pitkäjänteisyys, innovatiivisuus) • Niin kauan kuin talous pysyy vakaana, yritykset investoivat tutkimukseen sekä talon sisällä että ulos, laskukaudella varsinkin ei-tuotekehityksellisestä tutkimuksesta leikataan ensimmäisenä

19. Mainonnan ja markkinoinnin trendejä • Internetin hyödyntäminen: liikkuva kuva ja “todelliset” tapahtumat esim. Nike cosplay, monimuotoiset kampanjat • mainosten rakentaminen osaksi juonta (em. Tokyo Wonder) • “epäviralliset” mainokset, esim. i-Pod Sazae-san

20. Näköisaikakauslehdet esim. Digital ef pasomaga.com/ef Nettimanga ja ajanvietekirjallisuus esim. J-Books Shueisha Päiväkirjat, henkilökohtainen viestintä Netti yhtenä monikanavaisen markkinoinnin välineenä, esim. Tamagochi Joitakin nettitrendejä

21. Mobiilitelevisio Mobiilinovellit Kännykkälompakko Mobiilimusiikki Kännykamera jokapäiväinen käyttöesine Mobiilitrendejä

22. Tulevaisuusvisioita • U-Japan -ubiikkistrategia • Kommunikaatio- ja hoivarobotit

23. Ubiikkistrategia(Ubiquitous Japan, u-Japan, yubikitasu Japan) • Tietoyhteiskuntastrategia 2004: u-Japan • Tavoite: Japani IT-kehityksen kärkimaa 2010 • Tiedon lähettäminen ja vastaanottaminen mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta, millä tahansa laittein • Laajakaistaverkon laajentaminen, digitelevisio, ”mobiili laajakaista” ja sensoriverkko, konvergenssi • tutkimuksessa huomio (ja rahoitus) suuntautuu esim. yksityisyyden suojaan, sisältöbisnekseen, virustentorjuntaan ja medialukutaitoon • Sovellukset eri elämänalueilla: ikääntyvien hoito, terveydenhuolto, logistiikka ym. Esim. Ubiikin uranaisen arkipäivä

24. Kommunikaatiorobotit • Osa u-Japan -visioita • Ikääntyvän yhteiskunnan ongelmiin haetaan ratkaisua mm. robotitiikasta (Suomessa painottuu sensoriteknologia) • Robotit ”leluina” ja statusesineinä • kommunikaatiorobotit esim. • Mitsubishi Wakamaru www.wakamaru.net • Miuro miuro.com • Nec PaPeRo • lemmikkirobotit esim. Sony Aibo ja iXs:n Bj

25. LUE LISÄÄ: VAURAUDEN LAPSETNäkökulmia japanilaiseen ja suomalaiseen nykykulttuuriin Toim. Katja Valaskivi Kirjoittajat: Tommi Hoikkala, Aki Järvinen, Tadamasa Kimura, Annamari Konttinen, Yumi Matsushita, Kaarina Nikunen, Heli Rantavuo, Iiris Ruoho, Yoshitaka Saito, Katja Valaskivi, Terhi-Anna Wilska Kuvat: Etsuro Endo Kustantaja: Vastapaino, 2006, www.vastapaino.fi Julkaisija: Suomen Japanin Instituutti MAPPING MEDIA AND COMMUNICATION RESEARCH IN JAPAN Japanilaisen mediakentän ja viestinnän tutkimuksen nykytila Raportti kokonaisuudessaan: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/crc/ReportJapan.pdf Suomenkielinen tiivistelmä: http://hssaatio.fi/pdf/Japanitiivi.pdf