(Vammais)tutkimuksen asema erityispedagogiikassa

1. (Vammais)tutkimuksen asema erityispedagogiikassa Tanja Vehkakoski & Matti Kuorelahti tanja.vehkakoski@jyu.fi 11.6.2010, Turku, Vammaistutkimuksen päivät

2. Tutkimuskysymykset • Millaisista tutkimusaiheista, menetelmistä ja teoreettisista viitekehyksistä erityispedagoginen tutkimus koostuu? • Millainen asema yhteiskuntatieteellisellä vammaistutkimuksella on erityispedagogisessa tutkimuksessa?

3. Tutkimusaineistona kansainväliset artikkelit (v. 2005 – 2009) ja suomalaiset väitöskirjat (v. 2000 – 2009)

4. Julkaisujen tutkimusmenetelmät • Kansainvälisten lehtien sisältämistä artikkeleista empiirisiä alkuperäistutkimuksia oli 75 %, suomalaisista erityispedagogiikan väitöskirjoista 98 % • Sekä määrällinen että laadullinen tutkimusote hyvin edustettuina • Artikkeleiden aineistonkeruumenetelmistä 58 % oli määrällisiä ja 42 % laadullisia; väitöskirjoista puhtaasti laadullisia oli 39 %, määrällisiä 35 % ja monimenetelmällisiä 24 % • Yleisin aineistonkeruumenetelmä määrällisissä tutkimuksissa oli kyselylomake ja laadullisissa haastattelu. Valmiiden tilasto- tai dokumenttiaineistojen hyödyntäminen oli suhteellisen vähäistä.

5. Julkaisujen teemat

6. Julkaisujen teoriataustat • Tutkimusartikkeleita leimasi yhtenäisten taustateorioiden puuttuminen • Artikkeleiden taustaosat sisälsivät tyypillisesti laajahkon katsauksen aiheesta tehtyihin aikaisempiin tutkimuksiin, mutta varsinaisiin eheisiin teorioihin nojauduttiin suhteellisen harvoin • Vastaavasti valtaosa laadullisen tutkimuksen artikkeleista ei sitoutunut mihinkään tiettyyn laadullisen tutkimuksen koulukuntaan, vaan edusti yleistä aineiston sisällön erittelyä. • Joissakin laadullisissa tutkimusartikkeleissa teoria rinnastettiin käytettyihin metodologisiin lähestymistapoihin ja niiden taustalla oleviin käsityksiin tiedon luonteesta (esim. sosiaalinen konstruktionismi teoreettisena viitekehyksenä). • Suurimmassa osassa väitöskirjojen teoriataustoja (62,8 %) nojauduttiin selkeästi määriteltyyn teoreettiseen lähestymistapaan (reilussa kolmasosassa tutkimuksista teoreettinen sitoutuminen ei ollut nähtävissä). • Suurin osa mainituista teoreettisista lähestymistavoista oli joko sosiologisesti tai sosiokulttuurisesti suuntautuneita (esim. vammaisuuden sosiaalinen malli) tai oppimisteoriaan pohjautuvia (esim. dynaaminen arviointi). • Yleisempää oli, että teoreettiset lähestymistavat olivat laajoja, empiiriselle analyysille tulkintakehyksen antavia ajattelutapoja kuin tarkasti rajautuvia ja testattavaksi asettuvia yksittäisiä teorioita

7. Pohdinta • Erityispedagoginen tutkimus on sisällöiltään varsin monipuolista ja heterogeenista • Erityispedagogisen tutkimuksen ydinalueena pidettyä ongelmaperustaista interventiotutkimusta edusti viidennes kansainvälisistä artikkeleista, suomalaisista väitöskirjoista vieläkin pienempi osa • Parhaimmillaan interventiotutkimus kehittää erilaisia oppimistarpeita vastaavia opetusmenetelmiä; kritiikin kohteena oppijan patologisointi ja interventioiden irrallisuus opetuksen yleisistä toteuttamistavoista • Suomalaiset väitöskirjat edustivat usein kriittistä suhtautumista vallitseviin toimintatapoihin ja erittelivät myös (oppimis)ympäristön esteellisyyteen liittyviä tekijöitä ~ liikutaanko arjen pedagogiikan kannalta kehällisissä kysymyksissä?

8. … • Erityispedagogiikka pitää sisällään toisilleen jännitteisiä teoreettisia lähestymistapoja (moniparadigmaisuus) ~ vammaistutkimuksellinen profiloituminen vain yksi mahdollinen näkökulma • Kaikki tutkijat eivät jaa samoja teoreettisia lähtökohtia • esimerkiksi oppimisvaikeuksia voidaan tarkastella joko diagnosoidun yksilön ongelmana, opetusmenetelmien kehittämistarpeena tai yhteisön luokittelu- ja leimaamismekanismien kautta • Selkeä ero yhteiskuntatieteelliseen vammaistutkimukseen, joka teoreettisesti sitoutuneempaa ja kohdennetumpaa • Kun tutkittavaa ilmiötä lähestytään useasta näkökulmasta, tulokset ovat kattavampia ja tarjoavat monipuolisemman kuvan oppimiseen ja sen ohjaamiseen liittyvistä ilmiöistä

9. … • Erityispedagogisten tutkimusten näkökulma on usein professionaalinen • Poikkeus vammaistutkimukseen, joka pyrkii emansipatorisuuteen, kokemuksellisuuteen ja vammaisten henkilöiden osallisuuteen kaikissa tutkimuksen vaiheissa • Erityispedagogiikassa nojaudutaan lähtökohdiltaan enemmän perinteiseen, neutraaliin tiedon ihanteeseen (esim. pyrkimys näyttöön perustuviin käytäntöihin) • Suomalaisissa väitöskirjoissa asianomaisten ääni on kuitenkin kiitettävämmin esillä kuin kansainvälisissä tutkimusartikkeleissa

10. … • Kriittinen keskustelu erityispedagogiikan asemasta ja oikeutuksesta näkyy myös tutkimusaiheissa (erityisesti koulutuksen järjestämiseen liittyvät kysymykset) • Kriittinen tutkimus usein ”julistavaa” ja ammattikäytäntöjen epäkohtia esille tuovaa, kun taas konkreettiset kehittämisehdotukset jäävät vähemmälle huomiolle (dekonstruoiminen helpompaa kuin rekonstruoiminen) • Itsekriittisyys yhteiskuntatieteellisessä vammaistutkimuksessa?

11. … • Erityispedagogisen tutkimuksen näkyminen Disability & Society –lehdessä ~yhteinen tarttumapinta löydettävissä • The use and non-use of assistive technologies from the world of information and communication technology by visually impaired young people: a walk on the tightrope of peer inclusion • Using photography and art in concept mapping research with adults with dyslexia • Why is the potential of augmentative and alternative communication not being realized? Exploring the experiences of people who use communication aids • Coping with bullying in Australian schools: how children with disabilities experience support from friends, parents and teachers • Children with cognitive disabilities in a Swedish educational context: reflections from a case study • ‘Behave yourself!' Examining meanings assigned to children with socio-emotional difficulties • Engaging with teachers’ knowledge: promoting inclusion in Zambian schools • Problematising parent-professional partnerships in education • Stuck in the land of disability? The intersection of learning difficulties, class, gender and religion • Comparing transition expectations of young people with moderate learning disabilities with other vulnerable youth and with their non-disabled counterparts • Enduring disablism: students with dyslexia and their pathways into UK higher education and beyond