Luonto-Liiton Kevätseuranta

1. Luonto-Liiton Kevätseuranta päivitetty 8.2.2007

2. Koivu(Betula pendula / B. pubescens) • Merkitään, kun lehdet 1 cm ja 2 cm mittaisia • Kumpikin koivulaji käy • Rungon pinta valkoinen, oksat tummat • Lehti kolmiomainen, sahalaitainen Kuva: Mikko Heikkinen / biomi.org

3. Käenkaali eli ketunleipä(Oxalis acetosella ) • Merkitään kukinta • Hento kasvi metsänpohjalla • Kukat vaaleat, sinipunaiset suonet • Lehdet apilamaisen kolmiosaiset (saa maistaa) Kuva: Luonto-Liitto

4. Leskenlehti(Tussilago farfara) • Merkitään kukinta • Pientareet, joutomaat • Suomuinen varsi, keltainen kukinto • Lehdet tulevat vasta myöhemmin Kuva: Olli Vesikko

5. Mustikka(Vaccinium myrtillus) • Merkitään kukinta • Monenlaisissa metsissä, paljakallakin • Ohutlehtinen, vihreävartinen varpu • Kukat pieniä, vaaleanpunertavia ”lampunvarjostimia” Kuva: Hannu Tiihonen

6. Oravanmarja(Maianthemum bifolium) • Merkitään kukinta • Metsänpohjan pieni ruoho • Valkoiset pienet kukat harsomaisena terttuna • Varressa kaksi herttamaista lehteä • Lievästi myrkyllinen Kuva: Antti Nyman

7. Peltokorte(Equisetum arvense) • Merkitään itiötähkä • Pelloilla, pientareilla • Itiötähkä ruskean, lehdettömän kevätverson (10-20cm) päässä • Kevätverso kuihtuu ennen vihreän kesäverson ilmestymistä Kuva: Elina Leskinen

8. Rentukka(Caltha palustris) • Merkitään kukinta • Ojat, rannat, märät paikat • Kukat isot ja keltaiset • Lehdet isot, kiiltävät, pyöreämuotoiset • Myrkyllinen, lakastuu pian maljakossa Kuva: Hannu Tiihonen

9. Sinivuokko(Hepatica nobilis) • Merkitään kukinta • Lehtomaiset rinteet yms. • Kukka sininen-sinipunainen • Lehdet tummat, kiiltävät, kolmiosaiset • Lisääntyy vain siemenistä, älä poimi Kuva: Luonto-Liitto

10. Tuomi(Prunus padus) • Merkitään kukinta • Metsänreunat, tienvarret yms. • Monihaarainen puu/pensas, lehdet soikeat ja hienosahalaitaiset • Valkoiset kukat suurissa tertuissa, hyvä tuoksu • Marja ei ole myrkyllinen Kuva: Mikko Heikkinen / biomi.org

11. Valkovuokko(Anemone nemorosa) § (Oulu ja Lappi) • Merkitään kukinta • Lehdot, lehtomaiset metsät • Kukka valkoinen • Lehdet liuskaiset • Koko kasvusto voi olla samaa yksilöä Kuva: Luonto-Liitto

12. Siili(Erinaceus europaeus) § • Merkitään liikkeelläolo • Asutut seudut, joutomaat • Liikkuu hämärässä ja yöllä • Ravintona hyönteiset, toukat, madot, etanat… • Horrostaa talven Kuva: Luonto-Liitto

13. Rupikonna* (Bufo bufo) § • Merkitään kaikki havainnot • Kuiva, nystyinen iho • Vankkarakenteinen, ei tee pitkiä loikkia • Liikkuu enimmäkseen hämärissä • Häirittynä ihosta erittyy ärsyttävää nestettä Kuva: Juhani Terhivuo

14. (Tavallinen) sammakko* (Rana temporaria) § • Merkitään kaikki varmasti määritetyt havainnot • Sileä iho, liikkuu loikkien • Parhaiten tunnistaa kurnuttavasta soidinäänestä • Kuono tylppä, kaartuu jyrkästi alaspäin Kuva: Niina Gustafsson / sammakkolampi.fi

15. Viitasammakko* (Rana arvalis) § • Merkitään kaikki varmasti määritetyt havainnot • Sileä iho, liikkuu loikkien • Parhaiten tunnistaa pulputtavasta soidinäänestä (kuin upottaisi pulloa veteen) • Terävä kuono • Havainnot arvokkaita! Kuva: Juhani Terhivuo

16. Sammakonkutu§ • Merkitään havainto munista (=kutu) • Ojat, lätäköt, lammet, järvet • Munat tiiviinä hyytelöryppäänä lämpimässä vedessä • Sekä sammakko että viitasammakko käyvät • Kutua ei saa ottaa purkkiin! Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

17. Vesilisko* (Lissotriton vulgaris) § • Merkitään kaikki havainnot • Ruskehtava, alle 10 cm • Koiraan soidinharja yhtenäinen niskasta hännänpäähän • Kosteilla alueilla • Piilotteleva, kutuaikaan liikkuu päivisinkin Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

18. Rupilisko* (Triturus cristatus) § • Merkitään kaikki havainnot • Tumma, n. 15 cm pitkä • Ihossa pieniä nystyjä, koiraan soidinharjassa lovi selän ja hännän välissä • Kosteilla, rehevillä alueilla • Kaikki havainnot arvokkaita! Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

19. Kangaskäärme* (Coronella austriaca) § • Merkitään kaikki havainnot • Löydetty vain Ahvenanmaalta • Ruskea/harmaa, selässä kaksi riviä tummia täpliä, n. 50 cm pitkä • Kuivilla paikoilla, piilotteleva • Kaikki havainnot arvokkaita! Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi

20. Kuva: Juha Merilä (yhdistetty kahdesta) Kyy(Vipera berus) • Merkitään kaikki havainnot • Harvoin yli 50 cm pitkä • Ruskea-harmaa-musta, yleensä erottuu selän sahalaitakuvio • Keväällä aurinkoisilla rinteillä • Käyttää myrkkyä vain saalistamiseen (pakenee ihmistä, jos saa mahdollisuuden)

21. Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi Rantakäärme(Natrix natrix) § • Merkitään kaikki havainnot • Kyytä suurempi (max. 90cm) • Tasaisesti harmaanmusta • Yleensä vaaleat, keltaiset tai oranssit niskalaikut • Viihtyy rantojen lähellä • Vaaraton ihmiselle

22. Kuva: Timo Saloranta / NGOphotos.org Sisilisko(Zootoca vivipara) § • Merkitään kaikki havainnot • Pituus aikuisena n. 15 cm • Harmaan ja ruskean kirjava • Keväällä paistattelee kivillä, kannoilla ja seinustoilla • Voi pudottaa häntänsä

23. Vaskitsa(Anguis fragilis) § • Merkitään kaikki havainnot • Jalaton lisko, ei käärme • Pituus jopa yli 30 cm, kellanruskea, joskus sinisiä täpliä tai selkäjuova • Piileskelee päivät, saalistaa hämärässä • Voi pudottaa häntänsä Kuva: Hannu Airasvirta

24. Haarapääsky(Hirundo rustica) § • Kaksi pitkää pyrstösulkaa • Tumma selkäpuoli, vaalea vatsapuoli, punainen otsa ja kurkku • Lento syöksyilevää • Ääni rupattelua ja narinaa Kuva: Lauri Mäenpää / Tarsiger.com

25. Kirjosieppo(Ficedula hypoleuca) § • Koiras musta päältä, valkea alta, valkeat laikut siivissä ja otsassa • Naaras ruskean ja valkoisen kirjava • Pesii usein pihapöntöissä • Laulu rytmikäs, toistuva säe Kuva: Mika Bruun / Tarsiger.com

26. Kiuru(Alauda arvensis) § • Ruskeankirjava, siiven ja pyrstön reunat valkoiset • Parhaiten tunnistaa laulusta ja lennosta • Laulaa katkeamatonta liverrystä korkealla pellon yllä • Ensimmäisiä saapuvia muuttolintuja Kuva: Luonto-Liitto

27. Kottarainen(Sturnus vulgaris) § • Musta, metallinkiiltävä, vaaleiden täplien voimakkuus vaihtelee • Eroaa mustarastaasta: pienempi koko, kävelee vuoroaskelin, täplikkyys • Lennossa lyhytpyrstöinen ja teräväsiipinen • Laulu hyvin monimuotoinen, taitava matkija Kuva: Petro Pynnönen

28. Kurki(Grus grus) § • Suuri (n. 1,1m) • Lennossa näkyvät pitkä kaula ja pitkät jalat • Parvi lentää usein aurana tai jonona • Ääni voimakas, trumpettimainen (kuin laulujoutsenella) Kuva: Mika Bruun / Tarsiger.com

29. Käki(Cuculus canorus) § • Helppo tunnistaa laulusta (kukkuu, kukkuu, kukkuu…) • Itse lintua näkee harvoin • Muodoltaan haukkamainen, terävät siivenkärjet, pitkä pyrstö • Harmaan- tai ruskeankirjava • Munii pikkulintujen pesiin Kuva: Matti Rekilä / Tarsiger.com

30. Laulujoutsen(Cygnus cygnus) § • Suuri (n. 1,5m), valkoinen, pitkä kaula • Nokassa paljon keltaista (vrt. pikkujoutsen) • Uidessa kaula suora, selkä matala (vrt. kyhmyjoutsen) • Ääni voimakas, trumpettimainen (kuin kurjella) Kuva: Petro Pynnönen

31. Naurulokki(Larus ridibundus) § • Melko pieni lokki • Päässä tummanruskea ”huppu” • Selkä harmaa, siivenkärjissä mustaa • Taitava lentäjä • Ääni monenlaista kirkunaa Kuva: Mikko Heikkinen / biomi.org

32. Pajulintu(Phylloscopus trochilus) § • Suomen runsain lintulaji • Pieni, vihreänruskea, selvä silmäkulmajuova • Varminta tunnistaa äänestä (lähisukulaiset samannäköisiä) • Laulu toistuva säe: laskeva vieno vihellyssarja Kuva: Luonto-Liitto

33. Peippo(Fringilla coelebs) § • Suomen toiseksi runsain lintulaji • Valkeat siipilaikut (näkyvät lennossakin) • Koiras värikäs, naaras ruskea versio koiraasta • Helposti tunnistettava laulu: toistuva, reipas luritus, jossa ”loppukiekaisu” Kuva: Petro Pynnönen

34. Punakylkirastas(Turdus iliacus) § • Suomen 3. runsain lintulaji • Punaruskeat kupeet ja kainalot • Vahvat juovat päässä • Laulussa paljon ”murteita” • Muutama alkutavu + kitisevä viserryssarja Kuva: Luonto-Liitto

35. Rantasipi(Actitis hypoleucos) § • Järvien ja jokien rannoilla • Pieni, päältä ruskea, alta vaalea, lyhyet jalat kahlaajaksi • Siiven edessä valkea ”kiila” • Lentää lähellä vettä siivet nykien, valkea siipijuova • Ääni rytmikäs piipitys Kuva: Luonto-Liitto

36. Kuva: Kalle Rainio / Tarsiger.com Taivaanvuohi(Gallinago gallinago) § • Melko pieni, ruskeankirjava, viiruinen (kuten sukulaislajitkin) • Hyvin pitkä suora nokka • Soidinääni kuin vuohenmäkätystä • Ääni syntyy, kun koiras syöksyy laululennossa alaspäin ja uloimmat jäykät pyrstösulat väpättävät

37. Tavi(Anas crecca) • Pienin Suomen sorsista • Vihreä siipipeili (näkyy lennossa) • Koiras: uidessa näkyy valkeaa siivenreunassa ja perässä (pään värit eivät näy kauas) • Naaras: pyrstössä valkea juova Kuva: Petro Pynnönen

38. Tervapääsky(Apus apus) § • Tumma, sirppimäiset jäykät siivet • Lentää taitavasti ja nopeasti, laskeutuu vain harvoin • Ääni kirkuva, kaupungissa kaikuu talojen seinistä • Ei ole pääsky, vaan kiitäjä Kuva: Mika Bruun / Tarsiger.com

39. Tuulihaukka(Falco tinnunculus) § • Melko pieni, siivenkärjet terävät, pitkä pyrstö • Lekuttelee usein paikallaan pellon tai niityn yllä • Selkä punaruskea, koiraan pää ja pyrstö harmaat, pyrstön ja siipien kärjet mustat • Alta juovikas ja täplikäs Kuva: Sampo Laukkanen / Tarsiger.com

40. Töyhtöhyyppä(Vanellus vanellus) § • Mustavalkoinen, metallinvihreä selkä • Päässä pitkä töyhtö • Lentelee pelloilla poukkoilevasti, siivenkärjet pyöreät • Ääni kimeää, naukuvaa, ”videopelimäistä” Kuva: Luonto-Liitto

41. Västäräkki(Motacilla alba) § • Mustan, valkoisen ja harmaan kirjava • Heiluttelee pitkää pyrstöään pystysuunnassa • Pyrähtelee lennossa hyönteisten perässä • Äänet reippaita viserryksiä (tsi-lip!) Kuva: Petro Pynnönen

42. Kekomuurahainen(suku Formica) • Merkitään liikkeelläolo • Suomessa viisi lajia, jotka rakentavat kekoja • Yleensä punamustia • Talvehtivat keossa (kuningatar jopa 20 vuotta) • Keväällä näkee kuhinaa keon aurinkoisissa kohdissa Kuva: Luonto-Liitto

43. Mantukimalainen(Bombus lucorum) • Merkitään liikkeelläolo • Pullea, karvainen, kookas (vertaa esim. mehiläiseen) • Yksi yleisimmistä kimalaisista • Peräpää valkoinen, keltainen raita niskan takana ja selässä • Vain kuningatar talvehtii Kuva: Luonto-Liitto

44. Nokkosperhonen(Nymphalis urticae) • Merkitään aikuinen • Siipien kärkiväli n. 4,5 cm • Yleisväri oranssi, musta-keltaisia täpliä, takareunassa sininen täplärivi • Pihoilla ja puutarhoissa • Talvehtii aikuisena Kuva: Luonto-Liitto

45. Sitruunaperhonen(Gonepteryx rhamni) • Merkitään aikuinen • Siipien kärkiväli n. 5 cm, siiven kärki terävä • Koiras kirkkaankeltainen, naaras vihertävän vaalea, siivissä pieni oranssi täplä • Talvehtii aikuisena Kuva: Olli Vesikko

46. Sääski / itikka / hyttynen(heimo Culicidae) • Merkitään aikuinen • Pitkät jalat, kapeat siivet, pieni koko • Suomessa noin 30 lajia, useimpien naaras imee verta (ja inisee) • Koiraalla sulkamaiset tuntosarvet, syö mettä Kuva: Hannu Koskenvaara