Työpajan tavoitteet

1. Opettajien työpaja 21.9.05 vetäjät: Annika Evälä, Kristiina Karjalainen, Erika Löfström, Annikka Nurkka Laadun teoriasta käytäntöön -työpajat 21.9.2005www.helsinki.fi/vopla

2. Työpajan tavoitteet • tutustua verkko-opetuksen laatukäsikirjaan opettajan näkökulmasta • suunnitella yhdessä laatukäsikirjan hyödyntämistä / käyttötapoja opettajan työssä • tunnistaa ja jakaa opetuksen laadun kriteereitä  laatukäsikirjan sisällön tuottamista yhteistyössä

3. Työpajan ohjelma • 12.30 -12.40 Esittäytyminen ja työpajan tavoitteet ja ohjelma • 12.40 -12.50 Verkko-opetuksen laatukäsikirjan esittelyä opettajan näkökulmasta, johdanto tehtävään 1 • 12.50 -13.30 Työskentelyä pienryhmissä, tehtävä 1 ja tehtävän yhteenveto • 13.30-15.15 Johdanto tehtävään 2 ja työskentely pienryhmissä, kahvi työn lomassa • 15.15-15.40 Tehtävä 3 ja työpajan yhteenveto

4. Verkko-opetuksen laatukäsikirjan esittelyä Verkko-opetuksen laatukäsikirjan esittely opettajan näkökulmasta >> verkko-opetuksen laatukäsikirja

5. Tehtävä 1 Miten verkko-opetuksen laatukäsikirjaa voi hyödyntää opettajan työssä? • miten sen sisältämät kysymykset, prosessikuvaukset yms. ovat sovellettavissa? • mieti konkreettinen esimerkki, jossa voisit / voit hyödyntää käsikirjaa omassa työssäsi.

6. Miten laatukäsikirjan sisältämät kysymykset, prosessikuvaukset yms. ovat sovellettavissa? • Laatukäsikirja hyvä tämmöisenään, hyvä keskustelupohja joka alkaa tarkentua, saadaan yhteistä keskustelua tämäm pohjalta • Kysymyksiä ei ehkä kannata kauheasti tarkentaa • Ensimmäiseen sarakkeeseen opetuksen lisäksi opiskelun näkökulmaa -> verkko-opetus, -oppiminen ja –opiskelu olisi hyvä pitää termeinä erillään • Oppimisen ja opiskelijan näkökulma olisi hyvä saada vielä selkeämmin näkyviin, näistä voisi kehittää vaikka oman matriisin • Mielekäs oppiminen voi olla muutakin kuin mielekkään oppimisen kriteerit

7. Konkreettisia esimerkkejä, miten laatukäsikirjaa voi hyödyntää omassa työssä • Laatukäsikirjan avulla voi herätellä keskustelua omassa yksikössään • Tämän lisäksi saa uutta näkökulmaa myös omaan työhön, hankehakemuksissa tätä voi hyödyntää ottamalla hakemuksiin mukaan laatunäkökulman • Laatumatriisin avulla prosessit ja toiminta yhdistyy ja tehostuu, tämän kautta päästään ylimääräisistä toiminnoista ja laadun parantamiseen • Verkostoituminen: tällaisten välineiden avulla päästään verkostoitumaan ja saadaan tätä kautta mahdollisesti lisärahoitusta tms. • Laatukäsikirjan avulla voi pienemmissäkin yksiköissä luoda nopeasti ja helposti oma tvt-strategia

8. Konkreettisia esimerkkejä, miten laatukäsikirjaa voi hyödyntää omassa työssä • Systematistointi takaa minimilaadun • Laatukäsikirjan avulla hiljainen tieto voidaan saada näkyväksi ja päästä tätä kautta yhteiseen keskusteluun • Yhteinen ymmärrys siitä mikä tämä ilmiö on • Laatukäsikirjan avulla voidaan pohtia kussakin yksikössä mitä laatu tarkoittaa meille

9. Oppimisen mielekkyys hyvän opetuksen mittarina 1/2 • Keskustelumuotoisuus/vuorovaikutteisuus • Oppiminen sosiaalinen, dialoginen prosessi, uutta tietoa rakennetaan yhdessä. Tvt lisää mahdollisuuksia eri- ja samanaikaiseen ja eripaikkaiseen vuorovaikutukseen • Aktiivisuus • Opiskelija itse vastuullinen oppimistuloksestaan; aktiivinen oman kokemuksen luoja • Intentionaalisuus • Pyrkimys tavoitteisiin ja päämääriin sekä oman oppimisen ohjaus • Yhteisöllisyys • Opiskelijat toimivat ja oppivat yhdessä hyödyntäen toistensa taitoja ja tukea Ausubel 1960; Jonassen 1995; Ruokamo & Pohjolainen 1999; Nevgi & Tirri 2003

10. Oppimisen mielekkyys hyvän opetuksen mittarina 2/2 • Reflektiivisyys • Opiskelijat ilmaisevat ajatuksiaan pohtien, reflektoiden omaa oppimistaan ja johtopäätöksiään • Kontekstuaalisuus • Oppiminen tilannesidonnaista; tehtävien oltava relevantteja • Konstruktiivisuus • Aiemman ja uuden tiedon yhteen sovittaminen • Merkityksellisten kokonaisuuksien luominen • Yksinkertaisesta ja kehittymättömästä kohti jäsentyneempiä ja kehittyneempiä tietorakenteita • Siirtovaikutus (transfer) • Kognitiiviset ja metakognitiiviset taidot, joiden avulla oppija pystyy soveltamaan tietoja ja taitoja uusissa tilanteissa

11. Tehtävä 2 Pohditaan ryhmissä miten mielekkään oppimisen kriteerit voidaan ottaa huomioon verkko-opetuksessa? • Mitä mielekkään oppimisen kriteereitä on helppo toteuttaa verkko-opetuksessa? • Mitä mielekkään oppimisen kriteereitä on vaikea toteuttaa verkko-opetuksessa? Miksi? Minkälaisia ratkaisuja tunnistat?

12. Mielekkään oppimisen kriteerien toteuttaminen verkko-opetuksessa, pohdintoja: • Sama opiskelija ei pysty opiskella kovin monella verkkokurssilla samanaikaisesti mikäli halitaan että mielekkään oppimisen kriteerit toteutuu • Vuorovaikutus voi olla hankalaa jos opiskelijoilla erilainen käsitys vuorovaikuktuksesta • Joidenkin opiskelijoiden kirjalliset taidot saattaa olla heikot • Massakursseilla mielekkään oppimisen krieteerien touteuttaminen vaatii verkko-opetuksessa tutorilta resursseja • Oppijoita voidaan aktivoida antamalla heille rooleja joiden toteuttaminen on välttämätöntä myös muiden edistymiseksi, aikataulutus • Oppimistavoitteet ja se mitä opiskelijoilta odotetaan kurssilla tulisi tehdä opiskelijoille näkyväksi

13. Tehtävä 2 jatkuu Pohditaan ryhmissä miten mielekkään oppimisen kriteerit voidaan ottaa huomioon verkko-opetuksessa? • Mitkä ovat olennaisia taustatekijöitä kriteerien täyttymisessä? • Miten havaitset opiskelijan toiminnassa ja oppimisessa, että kyseiset mielekkään oppimisen kriteerit ovat toteutuneet?

14. Asioita jotka pitää olla kunnossa jotta verkko-opetus onnistuu: • Sekä opettajan että opiskelijan motivaatio • Oikeat tekniset välineet oikeassa paikassa ja niitä käytetään oikealla tavalla • Millä tavalla verkossa toimitaan, erilaisten vuorovaikutusten julkituominen • Toimintatavat näkyväksi opiskelijalle • Käsitteet ja välineet tutuiksi • Arviointi perustuttava siihen mitä opiskelijalta odotetaan eikä kilpailevuuteen

15. Mitkä ovat olennaisia taustatekijöitä kriteerien täyttymisessä? Vuorovaikutteisuus -taustatekijät -indikaattorit

16. Mitkä ovat olennaisia taustatekijöitä kriteerien täyttymisessä? Aktiivisuus -taustatekijät • Mielekkäät oppimistehtävät • Omakohtaiset tavoitteet (hops) • Opetusjärjestelyt tukemaan aktiivisuutta • Opiskelun ja oppimisen ohjaus • Palaute • Sopivan haasteelliset oppimistehtävät • Määräaika tehtävien tekemiselle -indikaattorit • Hops • Verkkoon jään jälki keskustelusta • Oppimisprosessi verkossa näkyvillä • Oppimistehtävien tekeminen (ajoissa)

17. Mitkä ovat olennaisia taustatekijöitä kriteerien täyttymisessä? Intentionaalisuus -taustatekijät • Lähtötason selvittäminen • Tavoitteiden kuvaaminen jotta opiskelija saa käsityksen mitä häneltä odotetaan • Samat ajatukset kuin aktiivisuudessa tukee myös intentionaalisuutta • Hops -indikaattorit

18. Mitkä ovat olennaisia taustatekijöitä kriteerien täyttymisessä? Yhteisöllisyys -taustatekijät • Pedagoiset mallit jotka tulee yhteisöllisyyttä • Ryhmäyttäminen -> ryhmäytyminen -> Rops • Ilmapiiri • Olosuhteet (välineet ja foorumit) • Vertaistutortoiminta • Sopiva ryhmäkoko -indikaattorit • Rops • Suunnitelma vertaistutortoiminnasta ja sen arviointi • Opiskelijakysely ilmapiiristä

19. Mitkä ovat olennaisia taustatekijöitä kriteerien täyttymisessä? Reflektiivisyys -taustatekijät • Itsearviointiin kannustaminen • Vertaisarviointiin kannustaminen • Oppimistehtävät niin että tietoa voi soveltaa • Arviointi: että oppisisältöjä reflektoitu ja perusteltu • Vaaditaan kirjallisia taitoja ja keskustelutaitoja -indikaattorit • Opiskelijan opas • Vuorovaikutteisuus ja keskustelevuus • Opiskelija rohkaistuu kirjoittamaan verkkoon

20. Mitkä ovat olennaisia taustatekijöitä kriteerien täyttymisessä? Kontekstuaalisuus/tilannesidonnaisuus/siirtovaikutus -taustatekijät • Aidot ongelmat • Asiantuntijat työelämästä • Eksperttiyden mallintaminen • Sen löytäminen oppisisällöistä, miten niitä voidaan käytännössä hyödyntää • Mobiilioppimista voisi hyödyntää tässä -indikaattorit

21. Mitkä ovat olennaisia taustatekijöitä kriteerien täyttymisessä? Siirtovaikutus -taustatekijät • Oppisisältöjen suunnittelu yhdessä opettajien kesken -indikaattorit

22. Mitkä ovat olennaisia taustatekijöitä kriteerien täyttymisessä? Konstruktiivisuus -taustatekijät • Asialliset pohjatiedot • Kaikki muut kriteerit kuuluvat konstruktiivisuuteen -indikaattorit • Lähtötason selvittäminen

23. Tehtävä 3 • Minkälaisia muita kriteereitä verkko-opetuksen arvioinnissa/kehittämisessä tarvitaan? • Miten kehittäisit laatukäsikirjaa niin että se hyödyttää opettajan työtä entistä paremmin? Esimerkiksi miten laatukäsikirjan käytettävyyttä tulisi parantaa? ideoita laatupalvelun tuottamiseksi

24. Minkälaisia muita kriteereitä verkko-opetuksen arvioinnissa/kehittämisessä tarvitaan? • Enemmän opiskelijan näkökulmaa • Mitoittaminen, kuormittavuus sopivaksi ettei kurssi tule liian työlääksi • Resurssit myös opiskelijan näkökulmasta (kaikilla ei uusia koneita tai koneita lainkaan) • Oppimisen laadun arviointivälineiden kehittäminen • Oppijan ja oppimisen näkökulman muodostaminen, laatumatriisin kysymykset oppimisen näkökulmasta • Resurssit 3. vaihe: tuki jne. + verkosto • Kuormittavuus myös opettajan näkökulmasta -> ettei ole liian kuormittavaa opettajalle itselleen (työsuunnitelma) • Henkilökunnan koulutus ja myös opiskelijoiden koulutus (näiden yhdistäminen)

25. Kiitos aktiivisesta osallistumisesta työpajatyöskentelyyn! -tiimi