1 / 57

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Prof. Riku Jäntti Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos. Luennon ohjelma. Mitä on tietoliikennetekniikka? Tietoliikennejärjestelmän toiminnallisuudet (ISO:n OSI-malli) Hieman historiaa Tietoliikennetekniikka tänä päivänä

yazid
Download Presentation

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Prof. Riku Jäntti Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos

  2. Luennon ohjelma • Mitä on tietoliikennetekniikka? • Tietoliikennejärjestelmän toiminnallisuudet (ISO:n OSI-malli) • Hieman historiaa • Tietoliikennetekniikka tänä päivänä • Tietoliikenteen tutkimus

  3. Pariporina Keskustelkaa 2-3 hengen ryhmissä aiheesta n 3 min. Määrittele tietoliikennetekniikka, internetteknologiat ja informaatioteknologia. Mitä nämä käsittelevät ja miten ne liittyvät toisiinsa? S-38.1105

  4. Tietoliikennetekniikka Wikipedia: • Tietoliikenne [telecommunications]on tiedon, nykymuodossaan lähinnä sähköisen tiedon, välittämistä. Tavallisimmin tietoliikenteellä tarkoitetaan äänen, kuvien/videon tai muun datan siirtoa tietoliikenneverkkojen kautta. Tietoliikenteen merkitys on koko ajan kasvanut jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Nykyisin tiedon jakamiseen ja välittämiseen on useita eri tapoja ja standardeja. • Tietoliikennetekniikka [telecommunications technology, communications engineering] on tietotekniikkaan liittyvä aihealue, joka käsittelee tietoliikenteeseen tarkoitettujen verkkojen tekniikoita, suunnittelua ja ylläpitoa. • Tietoliikenneverkko[(tele)communications network]on laitteista ja niiden välisistä viestiyhteyksistä koostuva verkko, jota käytetään tiedon välittämiseen. S-38.1105

  5. Tietoliikennetekniikka • Tieto- ja viestintäteknologia (TVT) tai tieto- ja viestintätekniikka (engl. information and communicationtechnology eli ICT) tarkoittaa kaikkia niitä elektronisia medioita, joita voidaan käyttää apuna tietojenkäsittelyssä. • TVT voidaanjaotellaseuraavasti: (1) Magneettiset levyt/kasetit, optiset levyt (CD,DVD...), flash-muistit jne. Paperille tehtävät merkinnät voidaan myös lukea tieto- ja viestintäteknologian piiriin kuuluviksi. (2) [Yleis]Lähetysteknologia: radio ja televisio. (3) Teknologia, joka mahdollistaa kommunikoinnin kuvien, äänen ja videon välityksellä (4) ICT sisältää kaikenlaiset tietotekniset päätelaitteet, kuten keskustietokoneet, pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, kämmentietokoneet, mobiililaitteet ym. Lisäksi ICT sisältää myös tiedonsiirtoon tarkoitetut teknologiat, kuten lähiverkot (LAN), langattomat verkot (WLAN), mobiiliyhteydet (GSM, GPRS, UMTS, 3G ym.) sekä Internetin ym. TLV-laitoksen kokeellinen data center S-38.1105

  6. Tietoliikennetekniikka • Tietoliikenteen tehtävänä on viestien välittäminen eri pisteissä sijaitsevien asemien välillä ja reprodusoida yhdessä pisteessä tarkasti tai likimääräisesti jokin viesti, joka on valittu toisessa pisteessä (Shannon ja Weaver, The Mathematical Theory of Communication, The University of Illinoisis press, 1963) Häiriölähde Informaatio- lähde Viesti Lähetin Kanava Informaatio- nielu Viesti Vastaanotin Vastaanotettu signaali S-38.1105

  7. Tietoliikennetekniikka • Televiestintä, teleliikenne, tietoliikenne ja telekommunikaatiotarkoittavat tiedonsiirtoon tai lähetykseen perustuvaa viestintää, jossa käytetään hyväksi sähkömagneettisia järjestelmiä • Teletekniikka ja tietoliikennetekniikka on se tietotekniikan osa-alue , johon kuuluvat tietoliikenteen välineet ja menetelmät sekä niiden käytön osaaminen. (Telesanasto, ITU) S-38.1105

  8. Internet teknologiat • Internet on maailman laajuinen tietoverkko - yhdysverkko, joka yhdistää paikallisverkkoja toisiinsa. • Internet teknologiat viittaavat niihin teknologioihin, joita internetin toimintaan tarvitaan. • Yleensä internet teknologioilla viitataan Internet IETF:n (Engineering TaskForce) eri työryhmien kehittämiin protokolliin. • Puhekielessä Internet-sanalla viitataan tyypillisesti verkkopalveluihin (Web services) S-38.1105

  9. Tieto, informaatio, data • Tiedon ”klassinen” määritelmä (Platon, Theaitetos): • alethes totuus/oikea/paljastettu • doksa mielipide/käsitys/uskomus/luulo • meta kanssa • logu selitys/määritelmä/järki • perusteltu tosi uskomus / oikea käsitys yhdessä selityksen • kanssa • Suomenkielen Tietää verbi on merkinnyt alun perin tien tuntemista (käytännöllistä tietämystä ja osaamista, know-how) • Informaatio: muoto tai järjestys, joka voidaan siirtää toisaalle. • Tom Stonier: Järjestelmä sisältää informaatiota, mikäli se saa itsensä tai jonkin toisen järjestelmän tulemaan järjestyneeksi. Vrt. Järjestelmä sisältää energiaa, jos sillä on potentiaalia tehdä työtä. S-38.1105

  10. Tieto, Informaatio, Data Pragmaattinen informaatio • Data: paljasta tietoa ilman merkitystä • Informaatio: Data, jolla on käyttäjälle merkitystä/arvoa • Tietämys: Informaatio + toimintaohjeet/ päättely- säännöt • Pragmaattisen informaation tasolla, informaatiota tarkastellaan jonkin tavoitteellisen toiminnan kannalta Tietämys (Knowledge) Tiedon hierarkiat Informaatio Data S-38.1105

  11. Tietoliikenteen perusongelmat • Taistelu luontoa vastaan • Informaatiota kuljettavien signaalien vaimenemisen, vääristymisen ja kohinan vaikutuksen kompensointi. • ”Sosiaalinen kamppailu” • Niukkojen resurssien (esim. taajuuskaistan) jako eri käyttäjien kesken • Ylikuulumisen ja muun interferenssin hallinta • Tiedon salaus ja suojaus • Kuinka estää lähetettävän informaation joutumista vääriin käsiin. • Reititys/tiedon hallinta • Kuinka löytää haluttu vastaanottaja laajasta verkosta S-38.1105

  12. Protokolla-arkkitehtuuri

  13. Protokolla-arkkitehtuuri • Protokolla eli yhteyskäytäntö (communication protocol):määritelmä tai säännöstö, jota kahden tai useamman laitteen on noudatettava, jotta niiden välinen yhteys olisi mahdollinen • Arkkitehtuuri:kokonaisuus, joka muodostuu järjestelmän osista, osien keskinäisitä suhteista sekä toiminnan pääperiaatteista (TEPA-Sanastokeskus TSK:n termipankki) • Protokolla-arkkitehtuurikuvaa tiedonsiirrossa tarvittavien yhteyskäytäntöjen hierarkkisen rakenteen. Tästä käytetään usein myös nimeä protokollapino. Pinossa alemman kerroksen yhteyskäytäntö tarjoaa yhteyspalveluja ylemmän kerroksen protokollalle määriteltyjen rajapintojen kautta. • Kerroson toiminnallisesti määritelty taso, jolla voidaan generoida ja siirtää määrämuotoista informaatiota [dataa] (SDH-sanasto) S-38.1105

  14. ISO:n OSI-malli • OSI-malli (Open Systems Interconnection Reference Model) kuvaa tiedonsiirtoprotokollien yhdistelmän seitsemässä kerroksessa. Kukin kerroksista käyttää yhtä alemman kerroksen palveluja ja tarjoaa palveluja yhtä kerrosta ylemmäs. • OSI-malli on kehitetty 1980-luvun alussa. OSI-viitemalli on käsitteellisesti ehjä ja ISO:n kansainvälinen standardi (ITU-T recomenndation X.200 series). Sitä käytetään lähinnä tietoliikenneverkkojen toimintojen kuvaamiseen ja jäsentämiseen.Itse OSI-verkko ei saavuttanut suosiota (TCP/IP jyräsi). S-38.1105

  15. ISO:n OSI-malli • OSI-mallin kerrokset ovat: 1. Fyysinen kerros (Physical layer): sisältää mm. sähköiset ja mekaaniset määrittelyt 2. Siirtoyhteyskerros tai siirtokerros (Data Link layer): hoitaa paikallisen lähiverkon laitteiden välisen liikennöinnin. Sisältää vuoron jakomenettelyn (Multiple Access control, MAC) sekä tiedonsiirrosta vastaavan protokollan (Link Logical Control, LLC) 3. Verkkokerros (Network layer): hoitaa globaalin reitityksen ja kohdekoneen löytämisen koko verkkojen-verkosta. 4. Kuljetuskerros (Transport layer): huolehtii siitä, että paketit tulevat perille ja että ne järjestetään oikeaan järjestykseen. Myös vuonhallinta (estää vastaanotto puskurin ylivuodon) on kuljetuskerroksen tehtävä. 5. Istuntokerros (Session layer): huolehtii tietokoneiden välisitä yhteyksistä (=istunnoista). Protokolla avaa, sulkee ja tarvittaessa uudellen käynnistää yhteyden kahden koneen välille. Se voi myös sovittaa (multipleksoida) usean eri sovelluksen tarvitsemat yhteyden yhdelle kuljetuskerroksen yhteydelle. 6. Esitystapakerros (Presentation layer): muuttaa tiedon käyttäjälle sopivaan muotoon, kuten kuvan pikseleiksi tai Unicode-tekstin kiinankielisiksi merkeiksi. 7. Sovelluskerros (Application layer): käyttäjälle näkyvät sovellukset. S-38.1105

  16. ISOn OSI-malli

  17. Tehtävä Miten voisit kuvata kahden ihmisen välistä kirjeenvaihtoa käyttäen OSI-mallia? S-38.1105

  18. ISOn OSI-malli: kirje • Ajatusten vaihto (Sovelluskerros) • Kynä, aakkoset, suomenkieli (Esitystapakerros) • Kirje (Istuntokerros) • Kirjekuori (Kuljetuskerros) • Postilaitos (Verkkokerros) • Kuljetusvälineet (Linkki- ja fyysinen kerros) • Kerrosten välillä tarvitaan yhteinen tapa toimia, rajapinta • Kerros juttelee vain naapureilleen

  19. Hieman historiaa

  20. Kommunikoinnin tarve • Perusongelma: ajatusten lukeminen ei vielä onnistu (kuin taikureilla?) • Ihmisten on tyydyttävä fyysisiin kommunikoinnin muotoihin, esim. • Äänellä (=puhe) • Erilaisilla merkeillä • Kirjoitetuilla viesteillä • Sähköisesti (vasta viime aikoina)

  21. Kommunikoinnin tarve • Haasteet kommunikoinnissa • Miten viesti siirretään? • Minne viesti siirretään? • Lisäksi voi olla merkittävää mm. • Kuinka nopeasti viesti siirtyy? • Kuinka luotettavasti viesti siirtyy? Miten varmistetaan? • Yksityisyyden suoja?

  22. Persialaisten huutoketkut Viesti eteni n. 20 km/h Myös savu- ja tuulimerkit Optiset lennättimet Perustuivat kaukoputkien käyttöön Claude Chappe (Ranska) ja Edelcranz (Ruotsi-Suomi) 1790-luvulla Käytössä Suomessa n. 1800-luvun puoliväliin asti (sähköinen lennätin syrjäytti) Ennen sähköisiä viestejä http://en.wikipedia.org/wiki/File:Optical_telegraph01_4484.jpg

  23. Sähköinen lennätin • Samuel Morse kehitti 1800-luvun alussa • Läpimurto 1844 • Atlantin ali 1858 • Helsinki-Pietari 1855 • Suomessa tärkeimmät paikkakunnat verkotettu 1889

  24. Puhelin • Ajatus puhelimesta syntyi 1854 (Charles Bourseul) • A.G. Bell patentoi “parannetun lennättimen” 1876 • 1877 Yhdysvalloissa jo 17400 puhelinta • Suomeen 1878 • Patentti umpeutui 1894, jolloin innovointi pääsi vauhtiin

  25. Puhelin • Puhelimen käyttö tarvitsi ihmisen, operaattorin, yhdistämään tilaajat (eli johdot) • Ensimmäinen patentti automaattisesta keskuksesta 1891 (talon kokoinen) • Tilaajat tunnistettiin numeroilla, jotka ohjasivat kiertokytkintä

  26. Puhelin • 1800-luvun lopunkonsepti on edelleenvoimassa • Keskuksetovatkehittyneetja on siirryttypuhtaastidigitaalisiinjärjestelmiin (Suomivalmis 1996) • Varsinainenpuhejamerkinanto (=ohjaus) erikanavilla • Digitalisoinninmyötätulimyösuusiapalveluja (ISDN) • Tulevaisuus: Voice over IP (VoIP) Helsingin Telefoniyhdistyksen keskusaseman sijaintipaikaksi valittiin Kiseleffin talo. Kuvassa puhelinasentajia Kiseleffin talon katolla. Helsingin Puhelinyhdistyksen automaattinen puhelinkeskus vuodelta 1926. http://www.elisa.fi/ir/historia/historia.htm

  27. Faksi • Faksin perusteet kehitettiin jo 1843 • Ensimmäinen laite Pantelegraph 1861 • Ensimmäinen palvelu, radio faksi, käynnistettiin 1924 • Standardit fakseille 1988-1998

  28. Bulleting Board System • Ensimmäinen ohjelmisto 1978 Computerized Bulleting Board System (Ward Christensen ja Randy Suess) • Palvelu avautui yleisölle 1979 • Wardista tuli ylläpitäjä “system operator” eli sysop • BBS:n otettiin yhteys puhelinverkon modeemin avulla • BBS:t suosittuja 90-luvun lopulle asti, sitten Internet jyräsi

  29. Internet • Leonard Kleinrockjulkaiseeensimmäisenpaperinpakettikytkennästä 1961 • ARPANET 1969 • Internetwork Protocol (IP) 1973 • File Transfer Protocol (FTP) 1973 • Transmission Control Protocol (TCP) 1974 • Tim Berners-Lee jaRoberCailliaukehittivätCERN:issä 1990 hypertekstijärjestelmän (HTTP-protokollaja HTML-kieli), jokamahdollistinykymuotoisenwebinkehityksen Internet Map (Wikimedia Commons) http://en.wikipedia.org/wiki/File:Internet_map_1024.jpg S-38.1105

  30. Langallinen viestintä • Hyvää • Suojaus • Laatu, luotettavuus • Optisen kuidun tapauksessa suuri kapasiteetti • Huonoa • Paikkaan sidottu • Verkon korjaaminen • Verkon laajentaminen • Kapasiteetin lisäys

  31. Langaton viestintä • Keskeisiä haasteita langattomassa viestinnässä • Kuuluvuus (myös rajaus) • Voi olla asynkronista • Häiriöaltis (interferenssin hallinta) • Miten löytää vastaanottaja? • Miten ylläpitää yhteyttä liikkeessä? • Lisäksi tänä päivänä mm. • Matkaviestinten akun kesto ja lämmön tuotto • Tukiasemien energiatehokkuus • Tukiasemien suuri määrä http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/GSM_base_station_4.JPG/180px-GSM_base_station_4.JPG http://www.nettitutka.fi/

  32. Erilaisia langattomia viestimiä kehitettiin 1800-luvun lopulla Ensimmäinen radioasema 1897 Erilaisia palveluja ja privaatteja verkkoja alkoi syntyä 1900-luvun taitteessa Armeija tärkeä asiakas teknologialle Langaton viestintä Englannissa valmistettu Marconin yrityksen Marconiphone v. 2 radiovastaanotin vuodelta 1922 http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Radio_receiver_05.jpg Lorenz FUG10 Radioasema vuodelta 1937 http://www.armyradio.com/publish/Articles/William_Howard_German/Pictures/FUG10A_BAUER.jpg

  33. Käsivälitteinen autoradiopuhelin-verkko (ARP) 1970-luvulta (-12/2000) 1. sukupolvi: Nordic Mobile Telephone (NMT) 1981-2002 Julkiset palvelut

  34. Groupe Speciale Mobile (GSM) aloitti digitaalisen mobiiliteknologian kehityksen 1982 1.spesifikaatio valmis 1989 Radiolinja avasi maailman 1.verkon 1991 Julkiset palvelut

  35. GSM kehittyy edelleen 90-luvulla tuli pakettipohjainen GPRS UMTS eli 3.sukupolivi on 2000-luvun uutuuksia (standardi valmistui 1999) UMTS kehittyy edelleen kovaa vauhtia, erityisesti erilaiset datapalvelut, kapasiteetin lisäys (datanopeus 384 kbs WCDMA – 28 Mbps HSPA+) Julkiset palvelut

  36. Uudempia datapalveluja • Langattomatlähiverkot (WLAN) kovassasuosiossa • “Langatonlaajakaista” NMT:n 450 Mhztaajuudellatarjottava n. 2Mbps yhteys. PerustuiFlashOFDMteknologiaanmuttakorvatuu CDMA2000:lla • Mobile WiMAXkäytössämuutamillaoperaattoreilla • UMTS LTE (Long Term Evolution) verkkojaotetaanparhaillaankäyttööneripuolellamaailmaa n. 50 -100 Mbps yhteys Nokia Siemensin lte-tekniikkaa tukeva Flexi Multimode -tukiasema asennettuna kiinteistön seinään. Samsungin lte-mokkula Lähde: Tietokone 2010

  37. Puhelinverkot 1800-luvun alku: Samuel Morse kehitti Lennättimen 1843 Faksin perusteet keksitty 1866 Lennätin Atlantin poikki 1876 Alexaber Gram Bell keksi puhelimen 1891 Automaattinen puhelinkeskus patentoitu 1960 Digitaaliset puhelinkeskukset 1980 ISDN stamdardi 1988 ISDN-verkot 1988 ADSL 1993 ATM Kehityspolut • Tietoverkot • 1965 Ensimmäinen laajan alueen titeoverkko • 1972 ARPANET • 1973 Internetwork protocol (IP) • 1973 Ethernet • 1974 Transmission Control Program (TCP) • 1983 IEEE 802.3 Ethernet standardi • 1990 HTTP ja HTML • 1993 Ensimmäinen webbiselain • 1998 IEEE 802.3z Gigabit Ethernet • 2006 VoIP palvelut yleistyvät • Radioverkot • 1860-luvulla Maxwell ennusti radioaaltojen olemassaolon. • 1886 Herz demonstroi sen • 1800-luvun loppu Nikolai Tesla ja Guglielmo Marconi kehittivät radiolähettimiä ja vastaanottimia • 1902 Ensimmäinen Atlantin ylilähetetty radiotelegrammi • 1900-luvun alku: Radioiden kehitys • erityisesti sotilassovelluksiin • 1970 ALOHANET, pakettiradioverkko • 1970-luku: ARP käsivälitteinen autoradioverkko • 1981-2002 Nordic Mobile Telephony (NMT) • 1982- Groupe Speciale Mobile (GSM) • 1997 IEEE 802.11 WLAN standardi • 1999- UMTS R99 standardi • 2009 - LTE Konvergenssi S-38.1105

  38. Tietoliikennetekniikka tänään

  39. Tietoliikenteen maailma S-38.1105

  40. Uusi mantra: “IP” • Piirikytkentäisissä verkoissa kapasiteetin hallinta on suoraviivaista: samanaikaisia yhteyksiä kaapeleiden määrän verran • Yksi yhteys ei kuitenkaan tavallisesti tarvitse koko kaapelia jatkuvasti > kapasiteettia hukataan • Jos verkkoa käytettäisiin vain silloin kun on jotain sanottavaa, kapasiteettia olisi joustavampi jakaa ja se riittäisi paremmin

  41. Uusi mantra: “IP” • Pakettivälitteinen (-pohjainen) Internet syntyiUSA:narmeijanjayliopistojenyhteistyöllä 70-luvulla (MILNET ja ARPANET) • Alunperinajatuksenaolisiirtääerilaistabinääristätietoa (viestejä, tiedostoja, ym.) tuttujenkeskenilmantiukkojaaikarajoja • Kaikkiamahdollisiasovellutuksiaeiosattuarvata • Sittemmin on kehitettyuusiasovelluksia, mm. IP-puhelut, videoidenkatselu, pikaviestit, P2P (n. 50% Internet liikenteestä on videoita 2012) BBC iMP

  42. Uusi mantra: “IP” • Kehitys on osoittanut, ettävanhatkonseptittoimivat • KuitenkinnykyisenInternetinongelmatjohtuvathistoriasta, esim. • Verkossakaikkituttuja • Verkonkokorajallinen • Viestitainatärkeitäjahaluttuja • Kukaanei tee ilkeyksiä • Sisältöavointajalaillista • Kun kaikkieivättoimiyhteisenhyväneteen, järjestelmähajoaa

  43. Some Trends and Observations (1) • Mobile data grows fast • Amount of devices connected to Internet grows faster Source: NSN Source: Ericsson

  44. Some Trends and Observations (2) • 30 years: 6 orders of magnitude • cheaper (HDD, flash, DRAM) • becoming more energy efficient • 30 years: 3 – 5 (6)orders of magnitude • comparably expensive • wireless: power hungry To continue this trend: more bandwidth, more power or shorter distance S-38.1105 45

  45. Some Trends and Observations (3) Mbit/s on 100MHz band Internet Radio 1000.0 100.0 10.0 1.0 1 2 3 4 km S-38.1105 • Distance kills performance 46

  46. Nykytekniikka tiensä päässä? Internet-liikenne kasvaa 40-100% vuosittain! Tapaustutkimus Japani: 2020 Japanissa pelkästään IP-reitittimet kuluttavat yhtä paljon energiaa kuin koko Japani 2005 ICT tuottaa nyt 3% maailman kasvihuonepäästöistä. 2020 osuuden ennustetaan olevan 6% Source EU FP7 project EARTH S-38.1105 47

  47. Suomessa langattomien Internet-liityntöjen määrä DSL-liittymien määrän 2009 Afrikassa 90% kaikesta dataliikenteestä on langatonta. Vuonna 2002 tietoliikennejärjestelmät aiheuttivat 151 MtCO2e hiilidioksidipäästöt, joista n. 43% mobiilijärjestelmistä. Päästöjen on ennustettu kasvavan 349 MtCO2e, joista yli puolet mobiilijärjestelmistä. Nykytekniikka tiensä päässä? Source: Laurent Hérault, A Holistic Approach for Future Energy Efficient Cellular Networks S-38.1105

  48. COMNET’s Grand Research Challenges • Carbon-neutral networking • Connecting the remaining 2 billion to mobile and 5 billion to Internet • Instant wireless Internet • Wireless access delays below the limit of human perception • Scaling the Internet to a thousand devices per user • Cyber-physical systems S-38.1105

  49. Tietoliikennetekniikan tutkimus • Viranomaisverkot • Langattoman laajakaistan tuominen • palomiehien käyttöön • Varoitusjärjestelmät • Future Internet • Internetin reititysjärjestelmän terveyden • palauttaminen • Yhteyden laadun parantaminen • päästä päähän • Informaation talletuksen ja jakelun • uudet arkkitehtuurit • Energiatehokkuus • Telecom ekosysteemit • Miten Internet palveluita käytetään • mobiililaitteissa? Miten käyttäjät • omaksuvat uusia palveluja? • Uuden teknologian tekno- • ekonominen analyysi. Miten • tietoverkkoihin kannattaa investoida? • Radio spektrindynaaminen käyttö • Spektrin jakaminen usean eri • verkon välillä • Hajautettu spektrin valvonta ja • päätöksenteko • Kognitiiviset radioverkot • Operaattorien runkoverkot • 100 Gbit/s optinen runkoverkko • Carrier grade Ethernet • Skaalautuvuus • Mobiliteetti • Autokonfigurointi • LTE ja IMT-A • Radioresurssien hallinta • Pico- ja femto-solut • Käyttäjien asentamat tukiasemat • Releet • D2D • MIMO (Moniantennijärjestelmät) • Langattomat anturi ja toimilaiteverkot • Energia tehokkuus • Inteferenssin hallinta • Itse-konfigurointi • Reititys • Data fuusio menetelmien • ja tietoliikenne protokollien yhteen • sovittamien • Langaton automaatio • Matemaattiset menetelmät • Liikenneteoria: Vuotason mallit ja niiden hyödyntäminen verkon mitoituksessa • Informaatioteoria: Kombinatoriikka, koodausmenetelmät S-38.1105

  50. Yhteenveto • ISO:n OSI-malli on tapa jakaa tietoliikennejärjestelmän toiminnallisuudet osiin. • Langallinen ja langaton tietoliikenne melko erilaisia • Kehitys on ollut huimaa viime vuosina – parin vuoden takainen teknologia jo ikivanhaa • Piirikytkentäinen maailma on katoamassa • Pakettikytkentäinen teknologia ja Internet tunkevat kaikkialle ja kuljettavat kohta kaiken liikenteen • Nykyteknologia näyttäisi johtavan kestämättömän suureen energiankulutukseen kuroman kasvaessa. Energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen minimoiminen vaatii uuden teknologian kehittämistä.

More Related