250 likes | 445 Views
Ainedidaktiikan perusteet. Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos. Sisällys. Johdattelua Didaktiikka ja tavoitteet Ainedidaktiikan perusteet -kurssi osana opettajan pedagogisia opintoja, kurssin tavoitteet ydinsisältö toteutus ja työtavat kirjallisuus suoritus arviointi. Johdattelua.
E N D
Ainedidaktiikan perusteet Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos
Sisällys • Johdattelua • Didaktiikka ja tavoitteet • Ainedidaktiikan perusteet -kurssi osana opettajan pedagogisia opintoja, kurssin • tavoitteet • ydinsisältö • toteutus ja työtavat • kirjallisuus • suoritus • arviointi
Johdattelua • Metafysiikan alussa (1, 980b22-25) Aristoteles määrittelee, että sellaisia eläimiä voidaan opettaa, joilla on muistin lisäksi kuuloaisti (esim. mehiläisiä ei voi). • Vaikuttaa siltä, että tässä ajatellaan muistitiedon siirtämistä puheen avulla. • Olkoon tämä A:n näkemys tai ei, se ei pidä paikkaansa. • Oppiminen ja opettaminen voi olla hyvin monimuotoista. • Olennaista opettamisessa on, että se tähtää johonkin tiettyyn oppimiseen (vaikka voi olla mukana aiheuttamassa muunlaistakin oppimista). • Opetuksen tavoitteellisuuden pitää näkyä opetuksessa → aina ensiksi pitää kysyä, mitkä ovat kunkin opetuksen tavoitteet.
Tavoitteellisuus et:ssä ja filosofiassa • Reaaliaineiden opetuksessa opettajan esityksen (kalvosulkeiset) ja oppikirjan informaation mielenpainamisella on vahva ote. • ET:n ja filosofian didaktiikan kannalta tuosta on päästävä eroon, jotta voidaan määritellä niitä taitoja, joita näisää oppiaineissa opitaan.
Tavoitteet Opiskelija ymmärtää • didaktiikan perusteet • yleisdidaktiikka on (kai) ohi, mitä tämä tarkoittaa (eli puuttuuko vielä jotain, jos niin mitä)? • ainedidaktiikan opetettavan oppiaineensa opetusta, opiskelua ja oppimista sekä niihin liittyvää suunnittelua, toteutusta ja arviointia tutkivana ja kehittävänä tieteenalana • didaktinen ajatte kurssia leimaavana piirteenä • määritellään lisää, jos asia ei ole selvää yleisdidaktiikan pohjalta. lapsille -liikkeeseen liittyvää
Tavoitteet (jatkuu) Opiskelija ymmärtää (jatkuu) • oppiaineen tietoteoreettisen perustan opetuksen kannalta. • Filosofiassa tietoteoria on osa aineen substanssia,ET:ssä kysymys oppiaineen tietoteoreettisesta oikeutuksesta on haastavampi (”mistä opettaja tietää, että rasistinen oppilas on väärässä?”) • Didaktiikan kannalta tässä on kysymys myös siitä, millaisena tiedon muotona oppiaine esiintyy, ennen kaikkea: mikä on sen suhde akateemiseen kaimaansa. • reflektion merkityksen opettajaksi kehittymisen kannalta sekä teorian ja käytännön integroimisessa. • Filosofisen ja kasvatustieteellisen reflektion suhde on kiinnostava kysymys!
Tavoitteet (jatkoa) Opiskelija osaa suunnitella opetusta ja opiskelun ohjausta ottamalla huomioon • opetussuunnitelman • OPS määrää opetuksen tavoitteet ja sisällöt, suomalaisessa mallissa menetelmien valinta on opettajan asia • ET: oletuksena LO ET-peruskurssin tiedot eli opiskelija tietää ET:n luonteen opiaineena ja perehtynyt perusopetuksen OPSiin (neljä teema-aluetta, lainsäädännön perusteet, ihmisoikeudet, keke jne.; kurssin suorittaminen yhtä aikaa AD:n kanssa on kuitenkin mahdollista) • Filosofia: lukiofilosofian, 'harrastefilosofoinnin' ja akateemisen filosofian ero
Tavoitteet (jatkoa) Opiskelija osaa suunnitella opetusta ja opiskelun ohjausta ottamalla huomioon (jatkoa) • oppiaineen opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen liittyvän tutkimuksen sekä • opetuksesta on olemassa paljon tutkimusperustaista tietoa, haasteena on tämän 'uuttaminen' opettajan käytännön tietotaidoksi • filosofiassa ja ET:ssä tuore tutkimustieto on paljolti filosofiaa lapsille -liikkeeseen liittyvää • oppiaineen tietoteoreettiset kysymykset • ks. edellä.
Tavoitteet (jatkoa) Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiuksia • tarkastella koulua toimintaympäristönä sekä ymmärtää opetuksen ja kasvatuksen arvoperustaa • Vaikka informaali oppiminen ja avoimet oppimisympäristöt ovat erittäin muodikkaita ilmiöitä, kurssi pysyttelee OPS-perustaisessa kouluopetuksessa. • käyttää monipuolisia työtapoja ja tieto- ja viestintätekniikkaa • hallita vuorovaikutustilanteita • tarkastella opettajuutensa kehittymistä • toivottavasti näihin saa jotain valmiuksia?
Ainedidaktiikan perusteet, tavoitteiden karvalakkikoonti • Kurssi kattaa syksyn ainedidaktiikan opinnot ennen perusharjoittelua→ sen on tarkoitus antaa valmiudet harjoittelutuntien pitoon ja silloittaa tie 1. periodissa opiskellusta kasvatustieteen teoriasta 2. periodin käytännön opetukseen. • Opettaja ei ole koskaan valmis ja muodolliseenkin kelpoisuuteen tarvitaan myös maisterivaiheen opinnot → kyse on ensimmäisestä askeleesta ja selviämispaketista.
Ainedidaktiikan perusteet, rakenne Opintojakso sisältää seuraavat osat: • Yleisdidaktiikka 1 op (68137) • Kouluun tutustuminen 1 op (681364) • Ainedidaktiikka 6 op3A) Ainedidaktiikan luennot 2 op (68149)3B) Ainedidaktiikan ryhmäopetus 4 op (68153) • Reflektio 1 op (68325) • Tämä jako käsitelty tarkemmin AD-infossa. • Jatkossa keskitytään osioon Ainedidaktiikka 6 op. • Muut osiot opiskelija suorittaa vain ns. ensimmäisessä (ainoassa) opetettavassa aineessa.
Ainedidaktiikan perusteet sisältää erilaisia osia: • Yleisdidaktiikka: luennot, kirja Didaktiikan perusteet ja tentti. (2 op) • Kouluun tutustumisen jakso, joka toteutetaan harjoittelukouluissa + essee 1. aineen ryhmään. (1 op) • Ainedidaktiikan luento- ja ryhmäopetus sekä näihin liittyvä kirjallisuus, joista tentti. (2+2 +1+1 op) • Ainedidaktiikan osioon sisältyy myös opettajaksi kasvun reflektiota ja sen ohjausta (1 aineessa). (1 op)
Toteutus, työtavat ja opetus • ETn ja filosofian didaktiikassa olennainen ero opetuksessa ei ole luentojen ja ryhmäopetuksen välissä vaan eri didaktiikkoja opiskelevien erilaisten kurssi sisältöjen välillä. • Tähän liittyvä erillinen aikataulu käsitellään ryhmäopetuksessa (ke 28.8.).
Kirjallisuus (filosofia) • Brenifier, O. 2007. Keskusteleva opetus. Tampere: niin&näin. • Juuso, H. & Tomperi, T. (toim.) 2008. Sokrates koulussa. Tampere: niin&näin. • niin & näin -lehden filosofian opettamisen teema-numero 2/2000, s. 28 – 62. Saatavilla verkosta: http://netn.fi/sites/netn.fi/files/netn200.pdf • Kallioniemi A. 2008 (toim.). Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka: Ainedidaktinen symposiumi 8.2.2008 Helsingissä. Osa 1. Helsinki: Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 298, s. 93–127. • Kotkavirta, J. (toim.) 1995. Filosofia koulunpenkillä. Kirjoituksia oppiaineen didaktiikasta. Helsinki: Painatuskeskus.
Kirjallisuus (ET) • Brenifier, O. 2007. Keskusteleva opetus. Tampere: niin&näin. • Elo, P. & Heinlahti, K. & Kabata, M. (toim.) 2003. Hyvän elämän katsomustieto – Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n vuosikirja 2003. Helsinki: Feto. • Elo, P. & Honkala, S. & Salmenkivi, E. (toim.) 2004. Hyvän osaamisen katsomustieto – Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n 2004. Helsinki: Feto. • Kallioniemi A. & Salmenkivi, E. (toim.) 2007. Katsomusopetuksen kehittämishaasteita – Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 279, 125–162. Helsinki: Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. • Seppo, J. 2003. Uskonnonvapaus 2000-luvun Suomessa. Helsinki. Edita.
Oheiskirjallisuus (pääosin yhteinen) • Freese, H.-L. 1992. Lapset ovat filosofeja. Ajatusmatkoja kasvaville ja kasvattajille. Jyväskylä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. • Gregory M. 2009. Filosofiaa lapsille & nuorille. Suom. J. S. Tuusvuori. Tampere: niin&näin. • Matthews, G. B. 2003. Filosofisia keskusteluja lasten kanssa. Suom. A. Mattila. Helsinki: WSOY. • Lipman, M. 1997. Harri – Päättelyn taitoja. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. Kääntänyt ja toimittanut S. Honkala. • Lipman M. Liisa – Eettisiä kysymyksiä. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. Kääntäneet ja toimittaneet P. Elo, O. Hakala & R. Korhonen. Helsinki: Edita. • Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla verkosta: http://www.oph.fi/download/47345_lukion_ opetussuunnitelman _perusteet_2003.pdf • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla verkosta: http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf • verkkoaineistoja http://www.helsinki.fi/et
Ainedidaktiikan perusteet kurssin suoritus • Luennot ja niihin liittyvä kirjallisuus suoritetaan ainedidaktiikan tentissä 23.10. klo 16.00─19.00, • (tentissä voi olla eri laajuuksia suorituksen op:ista riippuen, sovitaan myöhemmin yksityiskohtaisemmin) • Fi ja ET:n kohdalta tentti maininta puuttuu ”historiallisista” syistä.
Ainedidaktiikan perusteet kurssin suoritus • Ryhmäopetus, siihen liittyvä kirjallisuuden sekä oheiskirjallisuus suoritetaan aktiivisella osallistumisella + opetus- , suunnittelu- ja muilla suullisilla ja kirjallisilal tehtävillä. • Erityisesti ns. FILA-seminaarit • HUOM: lisäksi • yleisdidaktiikka sekä (1. aineessa) • kouluun tutustumiseen osallistuminen ja essee • reflektio tehtävineen
Ainedidaktiikan perusteet kurssin arviointi • Kouluun tutustuminen (1 op) ja reflektio (1 op) arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty. Ne saattavat vaikuttaa ryhmätyöskentelyn arvosanaan. • Yleisdidaktiikasta tulee erillinen arvosana. • Ryhmätyöskentelyssä arvioidaan läsnäoloa, aktiivisuutta oheisen ohjeen pohjalta. • Luentojen ja kirjallisuuden suoritus tentillä (tai esseillä) arvioidaan asteikolla 0 – 5. • Kurssista kootaan periaatteessa kokonaisarvosana hallinnollisesti. • Opettajan pedagogisten opintojen kokonaisarvosana kootaan opintopistein painotetusta keskiarvosta.
Ainedidaktiikan perusteet -kurssin arviointi, jatkoa • Arvioinnin osina arvostelu ja jatkuva suullinen palaute • Esseet ja tentit arvostellaan asteikolla 0 – 5. Kriteereinä ovat osoitettu lukeneisuus, teoreettinen oivaltavuus, näkökulmien monipuolisuus, luento- ja ryhmäosuudessa käsitellyn aineiston hyödyntäminen ja argumentoinnin johdonmukaisuus. On tärkeää, keskustella aiemman tutkimustiedon ja kirjallisuuden kanssa, ei ainoastaan omien ennakko-oletusten kanssa. (Huom: näitä arviointikriteerejä käsitellään tarkemmin kevään ainedidaktiikan opetuksessa.)
Poissaolot • Filosofiassa ja ET:ssä ei eroa luento- ja ryhmäopetuksen välillä • Ryhmäopetuksessa opitaan opettajan työssä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja tehdään yhteisiä töitä - läsnäoloa vaaditaan (erityisesti välille 15 % – 50 % sijoittuva poissaolojen määrä vaikuttaa arvosanaan)- korvaavasta suorituksesta sovitaan erikseen